Maanselän suoluontoa kartoitetaan
(27.7.2010) Uhanalaista ja alkuperäistä suomalaista suoluontoa kartoitetaan parhaillaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseudulla sijaitsevalla Maanselän alueella. Alue on osa Venäjän puolelle ulottuvaa taigaluonnon ekologista yhteyttä. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton kartoittajat paikallistavat alueen arvokkaita suoalueita, jotta ne voitaisiin huomioida tulevassa maankäytössä.
Heinäkuussa alkaneet kartoitukset jatkuvat elokuun puoliväliin. Niihin osallistuu toistakymmentä kartoittajaa. Ilmankuvien perusteella on tarkempiin tutkimuksiin valittu kohteita seuraavista kunnista: Kuhmo, Sotkamo, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Rautavaara, Sonkajärvi, Pyhäntä, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Pihtipudas.
"Maanselällä on säilynyt arvokkaita suoalueita poikkeuksellisen paljon. Näillä alueilla on merkitystä myös pienvesien, korpimetsien sekä vanhojen metsien suojelulle", kertoo kartoitustöitä johtava Keijo Savola.
Maanselän kansainvälinen merkitys metsälajistolle tärkeänä itä-länsisuuntaisena ekologisena yhteytenä on huomattu jo 1990-luvulla. Alueen laajojen, ojittamattomien suoalueiden merkitystä osana eteläisten aapasoiden suojelua ei ole kuitenkaan ymmärretty riittävästi.
"Olemme paikallistaneet jo lukuisia arvokkaita aapasoita ja luonnontilaisia korpia, joiden suojelussa Suomella on erityisvastuu EU:ssa", Savola kertoo.
"Ikävämpää on ollut havaita soiden metsäsaarekkeiden ja vanhojen reunusmetsien avohakkuita. Vallitseva käytäntö valtion maillakin näyttää yhä olevan se, että avohakkuut ulotetaan aivan korpien laitaan kiinni", Savola jatkaa.
Vaikka suot ovat Suomen luontoa omimmillaan, suoluonnon tila maassamme on hälyttävä. Etelä-Suomessa vain noin kaksi prosenttia suoalasta on suojeltu ja kolme neljäsosaa suoluontotyypeistä on uhanalaisia.
Maanselälläkin on vireillä satojen hehtaarien edestä luonnontilaisille soille kohdistuvia lupahakemuksia uusiksi turpeenottoalueiksi. Soita uhkaavat myös metsänhakkuut sekä kunnostus- ja täydennysojitukset, joista usein seuraa häiriöitä läheisten soiden vesitaloudelle.
"Valtakunnallisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ei ole näköpiirissä. Samanaikaisesti turveteollisuus vaatii innokkaasti lisää soita turpeentuotannolle. Tarvittaisiinkin pikaisesti soiden suojelun täydennysohjelma sekä laajamittainen suoluonnon ennallistamisohjelma", toteaa metsäasiantuntija Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Kooste Maanselän arvosoista valmistuu loppuvuodesta.
Lisätietoja:
- Keijo Savola, luontokartoittaja, puh. 045 652 1974 (maastossa)
- Sini Eräjää, vs. metsäasiantuntija, SLL, puh. (09) 228 08 219, 050 358 3838
- Lisätietoa soista: www.suo.fi
