Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti ”välttävä”
(Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF, Maan ystävät ja Greenpeace tiedottavat 14.12.2009) Tänään Kööpenhaminan ilmastokokouksessa julkaistu vertailu maiden ilmastotoimista sijoittaa Suomen samaan joukkoon Turkin ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.
Suomi sijoittuu vuoden 2010
ilmastonmuutosvertailussa (*Climate Change Performance Index, CCPI)
sijalle 36 samoilla pisteillä Ukrainan kanssa. Vuonna 2009 Suomen
sijoitus oli 48.
"Suomen sijoitusta on parantanut
taloudellisesta taantumasta johtunut päästöjen
vähentyminen. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko
on myös parantanut arviota Suomen kotimaisesta ilmastopolitiikasta.
Aidot ja riittävät toimet ilmastokriisin torjumiseksi puuttuvat
Suomeltakin vielä", arvioi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius
Kööpenhaminan ilmastokokouksesta.
Germanwatchin ja Climate
Action Networkin (CAN) toteuttama vertailu listaa 57 eri maan
päästöt, jotka muodostavat yli 90 prosenttia maailman energiaan
liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. Ensimmäistä kolmea sijaa
ei jaettu vertailussa lainkaan, sillä minkään maan ilmastotoimet
eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä alle kahdessa
asteessa.
"Erityisen mielenkiintoista tämän vuoden
ilmastovertailussa on, että nopeasti kehittyvät maat, kuten
Brasilia, Intia ja Meksiko, ovat nopeasti vähentäneet
energiatuotantoon liittyviä päästöjään", kommentoi Suomen
luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Maria Nuutinen.
Parhaiten
ilmastovertailussa sijoittuvat Brasilia, Ruotsi ja Iso-Britannia,
joiden ilmastosuoritus palkitaan arvosanalla hyvä. Häntäpäätä
taas pitävät Kazakstan, Kanada ja Saudi-Arabia. Vertailussa Suomi
saa välttävän arvosanan sijoittuen samaan luokkaan Turkin,
Ukrainan, Singaporen, Iranin, Slovenian, Italian ja Venäjän
kanssa.
"Ympäristöjärjestöt odottavat Vanhaselta ja
Lehtomäeltä aktiivista vaikuttamista oikeudenmukaisen,
kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen puolesta
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa", toteaa WWF:n ilmastovastaava
Salka Orivuori. Ilmastokokouksen korkean tason osuus alkaa
keskiviikkona 16.12.2009.
Kööpenhaminan
ilmastoneuvotteluiden ensimmäisenä päivänä Suomelle myönnettiin
Päivän fossiili -palkinto yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa
yrityksestä höllentää päästövähennystavoitteita hiilinielujen
laskentamenetelmää rukkaamalla.
Lisätietoja:
- Leo Stranius, pääsihteeri, Luonto-Liitto, 040 754 7371
- Maria Nuutinen, ilmastovastaava, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 596 6924
- Salka Orivuori, ilmastovastaava, WWF, 040 180 9497
- Meri Pukarinen, Polttava kysymys kampanjan koordinaattori, Maan ystävät, 050 329 3479
- Simo Kyllönen, ilmastovastaava, Greenpeace, 040 197 2620
- The Climate Change Performance Index (CCPI) 2010 löytyy
kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.germanwatch.org/ccpi.
Vertailussa mukana olevat 57 maata kattavat yli 90 prosenttia
maailman CO2-päästöistä.
- Tietoa ilmastonmuutoksesta ja
ilmastopolitiikasta, taustat YK:n ilmastosopimuksesta ja -kokouksista
sekä raportteja Kööpenhaminan ilmastokokouksesta osoitteessa:
http://www.ilmasto.org/koopenhamina.
*The Climate Change Performance Index (CCPI):Ilmastovertailu on työkalu, joka pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Standardisoitu kriteeristö arvioi 57 maata, jotka vastaavat 90 prosentista maailman energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. Neljä viidesosaa arviosta perustuu päästöjen kehitykseen ja määrään. Viidesosa koostuu kunkin maan asiantuntijoiden arvioista maan kotimaisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tasosta. Vertailun tarkoituksena on lisätä poliittista painetta niissä maissa, jotka eivät ole olleet aloitteellisia ilmastonsuojelussa, tai jotka yhä suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi.
Vertailun laskutapa ei ota huomioon maankäytöstä eikä metsäkadosta aiheutuvia päästöjä. Siksi maat kuten Indonesia, Brasilia ja Meksiko, joiden päästöistä yli 10 prosenttia tulee maankäytön muutoksista, asettuvat tämän laskumallin vuoksi vertailussa korkeammalle, kuin jos niiden maankäytön päästöt otettaisiin huomioon. Tämä ei vähennä kuitenkaan näiden maiden parantunutta suoritusta ilmastopolitiikassa, eikä indeksin luotettavuutta ilmastopolitiikan tarkastelun työkaluna.Kehittyvät maat ovat yhä aktiivisempia ilmastotoimissaan.