"Laillisesti sitovalla sopimuksella on varmistettava globaalien päästöjen kääntyminen laskuun vuoteen 2015 mennessä ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kahden asteen," summaa WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.

Kööpenhaminassa on kyse lukemattomien ihmisten eloonjäämisestä. "Saarivaltio Tuvalun edustaja murtui kyyneliin viime perjantaina neuvotteluissa, ja satatuhatta ihmistä eri puolilta maailmaa kerääntyi Kööpenhaminaan lauantaina vaatimaan kunnollista ilmastosopimusta," kuvailee Suomen Luonnonsuojeluliiton Maria Nuutinen. "Laajapohjaisen kannustuksen on näyttävä prosessissa. Kööpenhaminan ihme on mahdollinen."

Järjestöt kannustavat suomalaisia ja eurooppalaisia päättäjiä näyttämään ministeritason neuvotteluissa vahvaa poliittista tahtoa nostamalla päästövähennysvelvoitettaan ilmastotieteen mukaisesti. "Minimitasona on 40 %:n päästövähennykset verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä. EU:n on myös tehtävä tästä tavoitteesta läpinäkyvämpi: on estettävä ns. kuuman ilman ja metsien hiilinielujen käyttäminen siten, että päästövähennystavoitteen todellinen vaikutus kutistuu," Meri Pukarinen Maan ystävistä sanoo.

"Suomelle erityisen tärkeässä metsäkysymyksessä ei pidä hämärtää nielujen laskentaa, vaan tulee muistaa maailmanlaajuinen kokonaiskuva. Päästövähennyksistä ei pidä yrittää pyristellä pois – ne ovat ainoa todellinen keino muuttaa katastrofaalista suuntaa," Leo Stranius Luonto-Liitosta sanoo. "On muistettava tärkeysjärjestys: tässä puolustetaan ihmiskunnan tulevaisuutta, ei Suomen metsäteollisuutta."

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt liian suuri taakka kehitysmaille. EU:n tarjous vuosittaisesta 2,4 miljardin euron lyhyen aikavälin ilmastorahoituksesta on summana merkittävä, mutta se on valitettavasti suureksi osaksi vanhojen apusitoumusten uudelleen paketoimista. Rahoituksen pitäisi tulla nykyisten kehitysrahoitussitoumusten (0,7 % BKTL:stä) lisäksi," muistuttaa Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

"Vaikka lähivuosien ilmastorahoitus on tärkeää, sen ei pitäisi viedä huomiota kehitysmaiden pitkän ajan rahoitustarpeilta. Kööpenhaminassa on päätettävä molemmista. EU:n tulee sitoutua turvaamaan kehitysmaille julkisista varoista vähintään 35 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 mennessä," lisää Kehys ry:n Rilli Lappalainen.

"Kaikkein tehokkainta olisi hyödyntää jo hiottu Kioton sopimus laillisesti sitovan sopimuksen päivitettynä pohjana, sekä lisätä siihen uusi Kööpenhaminan pöytäkirja," muistuttaa Simo Kyllönen Greenpeacesta.

Teollisuusmaiden on historiallisen vastuunsa ja korkeiden päästöjensä vuoksi sitouduttava 40 prosentin päästövähennyksiin, ennen kuin ne voivat edellyttää kehitysmaita mukaan talkoisiin. Järjestöjen eri maiden päästötasoja havainnollistava hiilikuutiotempaus järjestettiin Kolmen Sepän aukiolla keskiviikkona. Paikalla olivat Yhdysvaltain jättiläismäinen päästökuutio, Kiinan keskikokoinen ja Mosambikin pikkuruinen päästökuutio. Tempaus tarjoaa kuvitusta vapaasti käytettäväksi. Valokuvia saatavilla osoitteessa http://www.flickr.com/photos/polttavakysymys/sets/72157622869717303/

Lisätietoja:

• Salka Orivuori, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, +358 40 180 9497
• Leo Stranius, pääsihteeri, Luonto-Liitto, +358 40 754 7371
• Maria Nuutinen, ilmastovastaava, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 50 596 6924
• Meri Pukarinen, Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät, +358 50 329 3479
• Simo Kyllönen, ilmastovastaava, Greenpeace, +358 40 197 2620
• Katri Suomi, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu, +358 50 326 3487
• Bernt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö +358 45 2700313
• Rilli Lappalainen, pääsihteeri, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU- yhdistys Kehys ry, +358 50 56 13 456
• Jenni Kauppila, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö, +358 50 522 6241