Tilaisuudessa puhuivat Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen, kansainvälisen Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen sekä Kirkon Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi.

– Kööpenhaminassa on sovittava laillisesti sitovista velvoitteista. Pelkkä poliittinen kädenpuristus kansallisesti toteutettavista toimenpiteistä ei riitä vastaukseksi ilmastokriisiin, painotti Greenpeacen Kaisa Kosonen. Hän korosti myös, kuinka tärkeää on saada globaalit päästöt käännettyä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Tämä onnistuu vain, jos maiden välinen luottamus on taattu kansainvälisillä säännöillä.

Kirkon Ulkomaanavun Katri Suomi toi esille sen, kuinka ilmastonmuutoksen seuraukset vaikeuttavat vakavasti jo nyt ihmisten elämää monissa kehitysmaissa. Siksi Kööpenhaminan sopimuksessa teollisuusmaiden on sitouduttava riittävään lyhyen aikavälin rahoitukseen sekä taattava ennustettava rahoitus pidemmällä aikavälillä. Kehitysmaille ohjattavan julkisen ilmastorahoituksen tulee olla vuosittain vähintään 110 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

– Kehitysmaat tarvitsevat rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen, teknologian kehittämiseen ja metsien suojeluun. Teollisuusmaiden julkisen rahoituksen tulee kuitenkin olla uutta, nykyisten kehitysrahoitussitoumuksien lisäksi annettavaa tukea, Katri Suomi tarkensi.

Akavan Markus Penttisen mukaan ilmastonmuutos on vakava uhka, mutta mahdollistaa myös uusien työpaikkojen synnyn etenkin ilmastokysymysten edelläkävijöille.

– Työpaikkojen on muututtava ympäristö- ja ilmastoystävällisiksi. Samalla niiden osaamisvaatimukset nousevat. Palkansaajajärjestöt tukevat kunnianhimoisia tavoitteita Kööpenhaminan sopimukseen, mutta tavoitteena tulee olla "oikeudenmukainen siirtymä". Se edellyttää panostuksia koulutukseen ja työntekijöiden kuulemista rakennemuutoksissa, Markus Penttinen muistutti.

Kannanoton takana ovat Akava, Greenpeace, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF.

Tilaisuudessa esiteltiin myös järjestöjen toimintaa Kööpenhaminan kokouksen aikana.  Lisätietoja Kööpenhaminan kokouksesta, järjestöjen yhteinen kannanotto, reportaaseja paikan päältä ja järjestöjen yhteystiedot kokouksen aikana sekä tiedotustilaisuuden esitykset löytyvät osoitteesta: www.ilmasto.org/koopenhamina

Lisätiedot:

• Mats Nyman, Akava, 050 328 1236, Markus Penttinen, Akava, 040 772 8861
• Jenni Kauppila, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke, 050 522 6241
• Simo Kyllönen, Greenpeace, 040 197 2620
• Rilli Lappalainen, Kehys ry, 050 561 3456
• Katri Suomi, Kirkon Ulkomaanapu, 050 326 3487
• Leo Stranius, Luonto-Liitto, 040 754 7371
• Meri Pukarinen, Maan ystävät, 050 329 3479
• Bernt Nordman, Natur och Miljö, 045 2700313
  
• Eero Yrjö-Koskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 347 8778
• Salka Orivuori, WWF, 040 180 9497

Pressmeddelande 27.11.2009

Organisationerna kräver ett rättvist, ambitiöst och juridiskt bindande klimatavtal i Köpenhamn

Miljö- och utvecklingsorganisationerna tillsammans med Akava presenterade i dag sina förväntningar gällande klimatkonferensen i Köpenhamn i december. Organisationerna presenterade på en presskonferens i Helsingfors ett gemensamt ställningstagande, som innehåller tio centrala krav.

På presskonferensen talade Adavas chef för internationella ärenden Markus Penttinen, Greenpeaces klimatpolitiska expert Kaisa Kosonen och Kyrkans utlandshjälps klimatexpert Katri Suomi.

- I Köpenhamn måste man komma överens om juridiskt bindande åtaganden. Att enbart ge en politisk handskakning gällande nationella åtgärder vore ett otillräckligt svar på klimatkrisen, betonade Kaisa Kosonen från Greenpeace. Hon betonade även vikten av att utsläppen måste fås att minska på global nivå före år 2015. Detta lyckas endast om det finns ett internationellt
regelverk, som skapar förtroende länderna emellan.

Katri Suomi från Kyrkans utlandshjälp beskrev hur konsekvenserna av klimatförändringen redan nu kraftigt försvårar människornas liv i många utvecklingsländer. Därför måste industriländerna i Köpenhamnavtalet förbinda sig vid tillräcklig finansiering på kort sikt och garantera en förutsägbar finansiering på längre sikt. Utvecklingsländerna behöver offentligt stöd på minst 110 miljarder euro per år fram till år 2020.

- Utvecklingsländerna behöver finansiering för att anpassa sig till klimatförändringen och för att motverka den, för att utveckla teknologi och för skydd av skogar. Industriländernas offentliga finansiering skall dock vara nya pengar, d.v.s. ett tillägg till nuvarande biståndsfinansieringen, preciserade Katri Suomi.

Enligt Markus Penttinen från Akava är klimatförändringen ett allvarligt hot, som samtidigt innebär en att skapa nya arbetsplatser särskilt bland föregångare inom klimatfrågor.

- Arbetsplatserna bör bli miljö- och klimatvänliga. Samtidigt ökar kravet på kunnande. Enligt arbetstagarorganisationerna bör Köpenhamnavtalet vara ambitiöst, men målsättningen bör vara en rättvis övergång. Det kräver satsningar på utbildning och att arbetstagarna blir hörda vid strukturomvandlingar, påminner Markus Penttinen.

Bakom ställningstagandet står Greenpeace, Akava, Medborgarnas världsscen, Kepa, Kehys, Kyrkans utlandshjälp, Luonto-Liitto, Jordens vänner, Natur och Miljö, Finlands naturskyddsförbund och WWF.

Under tillfället presenterades även organisationernas aktiviteter under Köpenhamnmötet. Mera information om Köpenhamnmötet, organisationernas gemensamma ställningstagande, reportage från plats och ställe, organisationernas kontaktuppgifter under mötet samt materialet från presskonferensen finns på webbadressen: www.ilmasto.org/koopenhamina

Tilläggsinformation:

• Mats Nyman, Akava, 050 328 1236, Markus Penttinen, Akava, 040 772 8861
• Jenni Kauppila, projektet Medborgarnas världsscen (koordinerat av Finlands FN-förbund) 050 522 6241
• Simo Kyllönen, Greenpeace, 040 197 2620
• Rilli Lappalainen, Kehys ry, 050 561 3456
• Katri Suomi, Kyrkans utlandshjälp, 050 326 3487
• Leo Stranius, Luonto-Liitto, 040 754 7371
• Meri Pukarinen, Jordens vänner, 050 329 3479
• Bernt Nordman, Natur och Miljö, 045 270 0313
• Eero Yrjö-Koskinen, Finlands naturskyddsförbund, 050 347 8778
• Salka Orivuori, WWF, 040 180 9497