”Tulevaisuuden ennusteet ovat tekemässä ilmastosopimukseen huolestuttavan porsaanreiän. Esimerkiksi Suomen hakkuuarviot perustuvat Kansallisessa metsäohjelmassa esitettyihin hakkuutavoitteisiin, jotka on jo todettu ylisuuriksi Metsäntutkimuslaitoksen myöhemmissä tutkimuksissa”, valottaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Metlan tutkijoiden mukaan ainespuun käyttö Suomessa pienenee viidenneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä metsiimme on syntymässä huomattavasti suurempi hiilinielu kuin mitä Suomi ennusteissaan väittää. Jos ennustetta tullaan käyttämään laskennan perusteena, voi Suomi käyttää tätä ylimitoitetun ennusteen synnyttämää hiilinielua muiden päästöjen hyvittämiseen, jolloin muut sektorit, kuten teollisuus, joutuvat leikkaamaan vähemmän päästöjä.

”Ennusteilla hakkuiden päästöistä voidaan tehdä laskennallisia nieluja, joilla voi kompensoida päästöjä muualla. Näin voi kyllä kaunistella päästötilastoja, mutta ilmastoa tämä huijaus ei auta”, muistuttaa ilmastovastaava Simo Kyllönen Greenpeacesta.

Ympäristöjärjestöjen mielestä tulevaisuuteen perustuvat ennusteet tarjoavat valtioille mahdollisuuden yliarvioida hakkuumääriä, mikä uhkaa vesittää merkittävän osan ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä. Oikeudenmukaisempi tapa arvioida hakkuita olisi verrata niitä riittävän pitkään historialliseen ajanjaksoon. Tuolloin saatava luku antaisi totuudenmukaisen kuvan metsien hiilinielujen muutoksista, jolloin voitaisiin myös arvioida mikä on hakkuiden todellinen vaikutus ilmastoon tulevina vuosina.

”Suomi on suhtautunut aiemmin kriittisesti ennusteiden käyttöön nielulaskennassa ja ministeri Paula Lehtomäki on puhunut pikemminkin laskentavasta, joka katsoo useita vuosia taaksepäin. Miksi tämä näkemys ei kuitenkaan ole näkynyt neuvotteluissa?  Miksi Suomi esimerkiksi vastusti asian käsittelyä EU:n huippukokouksessa?” kysyy Luonto-Liitto pääsihteeri Leo Stranius.

”Emme vastusta Suomen suunnitelmia metsäperäisen energiantuotannon lisäämisestä, kunhan se tapahtuu ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävästi. Metsien hiilinieluja on tarkasteltava tavalla, joka turvaa niiden säilymisen kaikkialla maailmassa”, Risto Sulkava huomauttaa.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh: 050-5602113
• ilmastovastaava Simo Kyllönen, Greenpeace, puh: 040-8222649
• pääsihteeri Leo Stranius, Luonto-Liitto, puh: 040-7547371
• http://www.sll.fi/luontojaymparisto/metsat/materiaaleja