”Toimikunnan työ osoittaa, että energian käytön tehostaminen on kaikkein mittavin ja nopein tapa vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi energiatehokkuustoimet ovat edullisia: ne maksavat itsensä takaisin nopeammin kuin mikään energiantuotantomuoto. Ehdotetut energiansäästötoimet alentavat päästövähennysten kustannuksia ja vähentävät tuontienergian käyttöä”, ympäristöjärjestöjä toimikunnassa edustanut Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta toteaa.

Ympäristöjärjestöt muistuttavat mietintöön jättämässään täydentävässä mielipiteessä, että mahdollisuuksia olisi kuitenkin lähes tuplasti parempaan. EU:ssa on sovittu 20 prosentin energiantehokkuustavoitteesta, johon myös Suomen tulisi sitoutua. Mietinnön toimet tähtäävät 11 prosentin energiansäästöön. Luku perustuu hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan, jossa tähdätään vain 5-10 prosentin kotimaiseen päästövähennykseen, kun ilmastokatastrofien välttäminen edellyttää teollisuusmailta vähintään 30-40 prosentin vähennyksiä.

Mietintö sisältää yli sata energian järkevää käyttöä edistävää valtion toimenpidettä rakennuksissa, liikenteessä, teollisuudessa, kotitalouksissa ja palveluissa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat matalaenergiarakentamisen vauhdittaminen sekä uudisrakentamisen että peruskorjausten yhteydessä, EU-normit sähkölaitteiden energiatehokkuudelle sekä vähäpäästöisempien autojen suosiminen verotuksella.

”Fiksu energiankäyttö tarkoittaa, että esimerkiksi rakennukset rakennetaan ja peruskorjataan energiaa säästävästi, ei sitä, että palellaan pimeässä. Halvan, saastuttavan energian aika on ohi, joten matalaenergiatalot, A++-sähkölaitteet, joukkoliikenne ja bensapihit autot sekä muu energian tehokkaampi käyttö ovat hyvinvoinnin edellytys tulevaisuudessa”, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius toteaa.

”Jos toimikunnan esittämä energiatehokkuussuunnitelma toteutetaan päättäväisesti ja uusiutuvaa energiaa lisätään tavoitteiden mukaisesti, ei lisäydinvoimaa tarvita. Ydinvoimalla tuotettu lisäsähkö menisi vientiin", toteaa toimikunnan varajäsen, WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Toimikunnan työ on hyvä alku, mutta mahdollisuuksia energiansäästöön on huomattavasti enemmän. Pelkästään rakennusten lämmityksessä säästömahdollisuudet vuoteen 2020 mennessä ovat VTT:n Teknologiapolut 2050 -selvityksen mukaan noin kolminkertaiset (11-22 TWh) toimikunnan toimilla saavutettavaan säästöön verrattuna.

Ympäristöjärjestöjen täydentävä mielipide mietintöön (pdf)

Lisätietoja:

• Lauri Myllyvirta, toimikunnan jäsen, Greenpeace, puh. 050 3625 981
• Leo Stranius, toimikunnan varajäsen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 754 7371
• Marja Kaitaniemi, toimikunnan varajäsen, WWF, puh. 050 362 5363
• Meri Pukarinen, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät, puh. 050 329 3479