"Valtaosa turpeenotosta keskittyy Etelä- ja Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle, missä 96 prosenttia kaikista suotyypeistä on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Käytännössä tällaisia soita tuhotaan aina, kun ojittamattomilta soilta kaivetaan turvetta", sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suomalainen suoluonto on maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna ainutlaatuista. Tästä huolimatta soita on pidetty suomalaisesta näkökulmasta katsottuna tavallisina. Luonnonsuot myös varastoivat ja sitovat hiiltä. Juuri luonnonsoilta otetun turpeen poltto edistää ilmaston lämpenemistä kaikkein eniten, noin 10-20 prosenttia kivihiiltäkin enemmän.

Huolestuttavin tilanne on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla, missä Vapo hakee ympäristölupaa turpeenoton aloittamiseksi useille ojittamattomille soille muun muassa Vaalassa, Pyhännällä, Kärsämäellä ja Haapavedellä. Useiden satojen hehtaarien turpeenottohankkeita on suunnitteilla myös Pohjanmaalle Veteliin, Seinäjoelle ja Muhokselle sekä Etelä-Suomeen Hyvinkäälle ja Hartolaan. Keski-Suomessa turpeenkaivu uhkaa muun muassa Pihtiputaan Mörninsuota, Karstulan Suoniemensuota ja Keuruun Lempaatsuota.

Vapolla on myös hallinnassaan merkittäviä ojittamattomia suoalueita esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, jotka yhtiö on hankkinut turpeenottotarkoituksiin. Monista näistä alueista, kuten Outokummun Viurusuosta ja Kiuruveden Saarisuosta, on kiistelty vuosia eri oikeusasteissa.

"Turpeenoton väitetään kohdistuvan ainoastaan ojitetuille soille, mutta esimerkkejä täysin päinvastaisesta toiminnasta löytyy runsaasti. Suurena ongelmana on se, että ympäristönsuojelulakimme ei suojaa uhanalaisia suotyyppejä", sanoo SLL:n aluepäällikkö Merja Ylönen Oulusta.

Suomessa valtio tukee monin tavoin ojittamattomien soiden tuhoamista. Valtio esimerkiksi myy tai vuokraa ojittamattomia soita turveteollisuuden käyttöön. Valtio myös omistaa enemmistön (50,1%) maamme suurimmasta turveyhtiöstä, Vaposta. Valtio panostaa turpeenkäytön edistämiseen vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Vaikka turpeenpoltosta saadaan vain 6 prosenttia maassamme käytetystä energiasta, sen hiilidioksidipäästöt ovat liikenteen luokkaa, 17
prosenttia.


LISÄTIEDOT:

• 50 esimerkkikohdetta Suomen uhatuista soista (englanninkielinen): http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot/threatened-mires
• Risto Sulkava, puheenjohtaja, SLL, puh. 050 560 2113, risto.sulkava(at)sll.fi
• Merja Ylönen, aluepäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, (SLL), puh. 044 929 0550, merja.ylonen(at)sll.fi
• Harri Hölttä, metsäasiantuntija, SLL, puh. 040 722 9224, harri.holtta(at)sll.fi