Suomen maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt Euroopan unionin komission esittämää kahdeksan prosentin suuruista suorien tukien siirtoa maaseudun kehittämiseen ja ympäristönhoitoon liian suurena. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen mielestä tämä noin 5 miljoonaa euroa vastaava summa on selvästi liian pieni vastaamaan maatalouden ympäristöhaasteisiin.

EU:n komission laatimassa maatalouspolitiikan väliarviossa (niin sanotussa ”terveystarkastuksessa”) on tarkoitus vastata uusiin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, vesistöpäästöjen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Komissio ehdottaa varojen siirtoa viljelijöiden suorista tuista maaseudun kehittämisohjelmaan, jonka kautta viljelijöitä kannustetaan ympäristötoimiin.

Maatalousympäristöissä elää metsiemme jälkeen eniten uhanalaisia lajeja ja perinnebiotoopeistamme peräti 93 prosenttia on uhanalaisia. Vesistöjen saamineen hyvään ekologiseen tilaan vaatii maatalouden ravinnepäästöjen rajua vähentämistä. Ilmastonmuutos lisää myös vesistökuormitusta entisestään sulan ajan pidentyessä ja sateisuuden kasvaessa.

Suomi suhtautuu erittäin varauksellisesti myös suojakaistojen ja muiden ympäristön tilaa parantavien toimien lisäämiseen, vaikka suojakaistojen merkitys eroosion ja vesistöpäästöjen hallitsemisessa on hyvin perusteltua myös Suomessa.

"Suomen vastuuton asenne tekee tyhjäksi maatalouspolitiikan uudistuksen ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Se, että suomalaiset haluavat puhtaampia vesiä ja monimuotoista luontoa ei heijastu maatalouspolitiikkaamme", sanoo vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Luonnonsuojeluliitosta.

Ympäristöjärjestöjen mielestä komission esityksen suurin puute on kesannoinnin lopettaminen. Suomi tukee komission ehdotusta.

"Kesannoinnin lopettaminen heikentää välittömästi maatalousympäristön ja vesistöjen tilaa. Pelkästään vapaehtoisten ympäristötukitoimenpiteiden kautta on mahdotonta saavuttaa riittävää kesantopinta-alaa etenkään tehokkaasti viljellyillä alueilla, joilla kesantojen merkitys on suurimmillaan", toteaa BirdLife Suomen maatalousasiantuntija Irina Herzon.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (Luonto-MYTVAS 2000-2006) tulokset osoittivat, että ympäristötuen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on ollut hyvin vaatimaton ja sen vaikuttavuutta tulisi kehittää monimuotoisuutta edistävillä toimenpiteillä. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston syyskuussa julkistama raportti osoittaa maatalouden ympäristötuet tehottomiksi.

Ympäristöjärjestöt vaativat, että Suomi lopettaa EU:n ympäristötoimien jarruttamisen ja ryhtyy toimiin maatalouden ympäristöongelmien korjaamiseksi.

Lisätietoja:

• vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin 09 228 08 235
• maatalousasiantuntija Irina Herzon, BirdLife Suomi, puhelin 040 5330946
• meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, WWF, puhelin 040 550 3854
• Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle: MYTVAS-loppuraportti
• Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 175/2008: Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen

Tausta:

Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja yhä tehostuneessa maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.