Kansallisen strategian tavoitteena on vastata EU:n asettamiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvan energian osuutta ja parantaa energiatehokkuutta.

”Valitettavasti strategia lähtee ilmaston kannalta liian maltillisista päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteista”, huomauttaa ilmastovastaava Leo Stranius. ”Lisäksi strategiassa esitetyt energian- ja sähkönkulutuksen ennusteet ovat epärealistisen korkeita. Suomi ei edes pyri tavoittelemaan EU:n asettamaa 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta”, Stranius jatkaa.

Suomen sähkönkulutus on viime aikoina laskenut metsäteollisuuden alasajon seurauksena.  Strategian keskeisenä tavoitteena ilmastokriisin pysäyttämisen sijaan näyttää olevan se, että ydinsähköstä tehdään vientituote. Alhaisen tuulivoimatavoitteen myötä ydinvoiman lisärakentamiselle on luotu keinotekoinen tarve.

"Hallituksen olisi luovuttava suunnitelmista rakentaa lisäydinvoimaa", vaatii ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund. ”Mahdollinen energiantuotannon lisäys tulee tehdä täysin uusiutuvia energiamuotoja käyttäen. Ydinvoiman ongelmallisuus, pitkä viive investointipäätöksestä energiantuotannon alkamiseen ja Olkiluoto 3:n tapahtumat viestittävät kaikki ydinvoimasta luopumisen puolesta", Björklund jatkaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on käsittämätöntä, että esimerkiksi turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu. Turpeella on syöttötariffi ja varastointituki, jotka ovat kalliita jo kansantaloudellisestikin. Lisäksi turpeelta poistettiin edellisen hallituksen aikana valmistevero. ”Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia. Tähän ilmastotekoon hallituksella ei ole kuitenkaan ollut uskallusta”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

”Toki hallituksen strategiaesityksestä löytyy paljon myönteisiä avauksia. On ilahduttavaa, että energiankulutus ylipäätään käännetään Suomessa laskuun. Lisäksi syöttötariffin käyttöönotto ainakin tuulivoimalle ja toivottavasti myös muille uusiutuville energialähteille, on erinomainen uutinen. Rakennusten energiamääräysten kiristäminen vie myös kehitystä oikeaan suuntaan”, kiittelee ilmastovastaava Leo Stranius.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan globaalit päästöt on saatava laskuun viimeistään vuosina 2000-2015, mikäli ilmaston lämpenemisen halutaan pitää alle katastrofaalisen kahden asteen. Teollisuusmaiden on IPCC:n mukaan vähennettävä päästöjään 25-40 % vuoteen 2020 ja 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoja:

• Ilmastovastaava Leo Stranius, puh 040-754 7371, leo.stranius@sll.fi
• Ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund, puh. 050-5353205, janne.bjorklund@sll.fi
• Puheenjohtaja Risto Sulkava, puh. 050-5602113, risto.sulkava@sll.fi