Poznanissa tänään julkaistussa vuoden 2009 ilmastonmuutosvertailussa (CCPI) Suomi sijoittuu 57 eri maan välisessä vertailussa vaatimattomasti sijalle 48 samoilla pisteillä Ukrainan kanssa. Vuonna 2008 Suomen sijoitus oli 36. Kärkisijat menivät tänä vuonna Ruotsille, Saksalle ja Ranskalle. Erityisesti politiikkatoimissa Suomessa olisi parannettavaa.

”Nyt kun kansainväliset keskustelut etenevät ja Yhdysvallatkin on tulossa mukaan neuvotteluihin uudella asenteella, pitäisi EU:n osoittaa entistä tiukempaa johtajuutta omissa toimissaan. Suomella ja ympäristöministeri Lehtomäellä on hyvät mahdollisuudet viedä neuvotteluita eteenpäin. Edelläkävijät asettavat pelisäännöt ja perässähiihtäjät sopeutuvat. Kummassa joukossa haluamme olla?” kysyy Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius Poznanin ilmastokokouksessa.

EU on samaan aikaan keskustellut omasta ilmasto- ja energiapaketistaan, joka uhkaa vesittyä pahasti. Suomi on toistuvasti vaatinut metsäteollisuudelleen ilmaisia päästöoikeuksia, vastustanut päästökauppatulojen korvamerkintää, ajanut maksimaalisia joustomekanismeja sekä esittänyt turvetta uusiutuvaksi energialähteeksi.

”EU:n vesitetty ilmasto- ja energiapaketti nakertaa EU:n uskottavuutta kansainvälisten neuvotteluiden edelläkävijänä. Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle katastrofaalisen kahden asteen, teollisuusmaiden pitää vähentää päästöjä jopa 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä”, kommentoi Leo Stranius.

”Erityisesti kehitysmaiden rahoitukseen tarvitaan konkreettisia esityksiä. Näin osa kehitysmaista saataisiin sitoutumaan 15-30 prosentin päästövähennykseen muuten tapahtuvaan kehitykseen verrattuna. Teollisuusmailta on löytynyt valtavia summia pankkien pelastamiseen. Kyllä niitä pitäisi löytyä myös ilmastokriisin ratkaisuun”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Poznanin ilmastokokouksen (1.-12.12.) tavoitteena on, että neuvottelut Kioton jälkeisestä maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta etenevät ja saadaan päätökseen Kööpenhaminassa vuonna 2009. Toiminnan viivyttäminen lisää ilmastonmuutoksen riskejä. Pikaisen maailmanlaajuisen toiminnan hyödyt ylittävät selvästi niiden taloudelliset kustannukset.

Poznanissa tarkastellaan erityisesti rahoituskysymyksiä, teknologian siirtoa ja metsäkadon pysäyttämistä sekä tulevan sopimuksen taakanjaon perusperiaatteita.


LISÄTIETOJA:

• ilmastovastaava Leo Stranius, SLL, puh. 040-754 7371, leo.stranius@sll.fi (Poznanissa)
• puheenjohtaja Risto Sulkava, SLL, puh. 050-5602113

• CAN Europe & Germanwatch tiedote 10.12.2008 maiden välisestä CCPI 2009 –ilmastovertailusta (PDF, englanninkielinen)
• The Climate Change Performance Index (CCPI) 2009 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.germanwatch.org/ccpi Vertailussa mukana olevat 57 maata kattavat yli 90 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen tulos eriteltynä löytyy PDF-muodossa tästä.
  
• Poznanin ilmastokokouksen kokoustunnelmia ja ajankohtaisia kuulumisia SLL:n ilmastoblogissa
• Tietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta, taustat YK:n ilmastosopimuksesta ja -kokouksista sekä raportteja Poznanin ilmastokokouksesta osoitteessa: http://www.ilmasto.org

TAUSTAA:

Kansainvälinen ilmastokokous 1.-12.12.2008 Poznanissa, Puolassa, on Kioton jälkeisen ilmastosopimuksen kannalta ratkaiseva kokous Balin ja Kööpenhaminan ilmastokokousten puolivälissä. Kokoukseen arvioidaan osallistuvan lähes 11 000 ihmistä. Puolan hallitus arvioi kokouksen hinnaksi noin 35 miljoonaa dollaria ja sen aiheuttavan ainakin 13 000 tonnin hiilidioksidipäästöt, jotka on tarkoitus myöhemmin kompensoida. Kokouksen puheenjohtajana toimii Puolan ympäristöministeri professori Maciej Nowicki.

Avauspuheenvuorossaan Puolan pääministeri Donald Tusk peräänkuulutti ilmastopolitiikan kiireellisyyttä ja kahden asteen tavoitteen tärkeyttä. Tuskin mukaan talouskriisi ei saa hidastaa ilmastotavoitteiden toteutumista. Avauspuheenvuoroissa myös EU:n puheenjohtajamaa Ranska korosti, että ilmastokriisin ratkaisu ei voi odottaa taloustilanteen muutosta. Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussenin mielestä ilmastokriisin ratkaiseminen on hyväksi sekä ympäristölle että taloudelle. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtaja Rajendra Pachauri korosti ilmastotieteen vaatimuksia rajoittamisessa lämpeneminen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Neuvottelut Puolan Poznanissa käydään pääsääntöisesti YK:n ilmastosopimuksen neljännessätoista osapuolikokouksessa (COP14) ja Kioton pöytäkirjan neljännessä osapuolikokouksessa (COP/MOP4). Näiden lisäksi on useita neuvotteluita tukevia alaryhmiä. Tärkeimpänä on ”Ad Hoc Working Group on Long-term Cooperative Action under the Convention” (AWG-LCA4), jonka tavoitteena on löytää yhteinen tavoite päästövähennysten suuruudesta, sopeutumisesta, teknologiasiirrosta ja rahoituksesta. Merkittävä alaryhmä on myös “Ad Hoc Working Group on Further Commitments for Annex I Parties under the Kyoto Protocol” (AWG-KP6), joka keskittyy Kioton pöytäkirjan liitteen I (Annex I) mukaisiin maiden päästövähennystavoitteisiin.

Päähuomio kokouksessa on Kioton vuoden 2012 jälkeisen sopimuksen neuvotteluissa, jotka käynnistettiin joulukuussa 2007 Balilla, Indonesiassa. Siellä sovittiin alustavasti muun muassa teollisuusmaiden päästövähennyksiksi 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Balin jälkeen keskusteluja on jatkettu vuoden 2008 aikana keväällä Bangkokissa, kesällä Bonnissa ja syksyllä Accrassa.

Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius seuraa kokousta Poznanissa osana Suomen virallista valtuuskuntaa.

YK:n ilmastosopimuksen verkkosivut ovat osoitteessa: http://unfccc.int