Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Tiedotus Tiedotteet Liitto 2008 Maatalouspolitiikan terveystarkastus ei tervehdytä luontoa

Maatalouspolitiikan terveystarkastus ei tervehdytä luontoa

(26.5.2008)

BirdLife, SLL ja WWF tiedottavat

Ympäristöjärjestöt BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat pettyneitä EU-komission ehdotukseen maatalouspolitiikan terveystarkastukseksi, joka ilmestyi 20.5.[1]

Maatalouspolitiikan terveystarkastukselta odotettiin uusia ratkaisuja muun muassa maatalouden ympäristöongelmiin, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen sekä vesiensuojeluun. Samalla toivottiin verovarojen aikaisempaa laajempaa käyttöä julkishyödykkeiden [2] saamiseen tuotannon tukemisen sijasta. Vaikka komissio lupaa ehdotuksessaan vastata uusiin haasteisiin, kuten ilmastomuutokseen, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen, ei mitään laajamittaisia, uusia tai oletetuilta vaikutuksiltaan merkittäviä keinoja ole näihin haasteisiin vastaamiseksi ehdotettu.

Kaikkein myönteisin ehdotus koskee modulaatioa [3], joka ohjaa rahaa kasvavissa määrin maatalouden vapaaehtoisiin ympäristönsuojelullisiin toimiin. Vaikka nyt ehdotettu summa on pienempi kuin alkuun esitetty, kannustamme Ministerineuvostoa hyväksymään sen.

Ympäristöjärjestöt toivottavat tervetulleeksi komission yrityksen luoda kompensoivaa järjestelmää korvaamaan velvoitekesannon [4] poistuminen, mutta pitävät pakollisiin suojakaistoihin perustuvaa ehdotusta riittämättömänä. Kattaessaan aikaisemmin 8 % peltopinta-alasta kaikilla maatiloilla kesannot ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä maaseutuluonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Vaikka suojakaistat ovat erittäin arvokkaita myös vesiensuojelulle, leveys on ratkaisevaa niiden toimivuudessa. Ehdotuksen suurena heikkoutena voidaan pitää sitä, että jokainen jäsenmaa voisi itse päättää suojakaistojensa leveydestä. Suomen suhteen aiheellisena pelkona on, ettei suojakaistojen leveys tule kasvamaan lainkaan nykyisestä 60 senttimetristä.

”Ei ole olemassa tieteellistä näyttöä niin kapeiden kaistojen ympäristöhyödystä vesistöille ja maatalousluonnon monimuotoisuudelle. On täysin selvää, ettei tämä varsinkaan korvaa kesannoinnin poistumista, eikä ratkaise sen seurauksena syntyviä ympäristöongelmia vesistöjen, maaperän ja monimuotoisuuden kohdalla”, sanoo Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö.

Tutkija Irina Herzon, BirdLife Suomesta, lisää: “Tämä lähestymistapa on myös epäreilu, koska se vaati vähemmän mailta, jossa ei enää ole vesistöjä jäljellä maatalousympäristöissä, koska maiseman monimuotoisuus on jo tuhottu. Tästä hyötyvät ne maanviljelijät, jotka ovat jo kuivattaneet kaikki lampareensa ja putkittaneet ojansa. Myös näiltä tuotantoalueilta tulisi vaatia samoin viljelymaan ja sen eliöstön monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä.”

Yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa maatalousluonnon säilyminen olisi kesantojen pakollinen perustaminen, jota tuettaisiin suoratuella ja joka tehtäisiin samalla pinta-alaprosentilla kaikissa jäsenmaissa. Kesannot tulisi sijoittaa ensisijaisesti vesistöjen varsille, mutta myös muualle maatalousympäristöön.

Tällainen järjestelmä jakaisi ympäristövastuun tasapuolisesti kaikille jäsenmaille. Vapaaehtoisesti perustettujen kesantojen määrä jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi nykyisten korkeiden viljanhintojen vuoksi.

Taustatietoja toimittajille

[1] Terveystarkastus on väliarvio yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP, Common Agriculture Policy) toimivuudesta. Sen ajankohta sovittiin edellisen uudistuksen aikana vuonna 2003. Seuraava maatalouspolitiikan mittavampi uudistus on vuonna 2013.

[2] Julkishyödykkeillä tarkoitetaan tässä muun muassa luonnon monimuotoisuutta, vesien puhtautta ja monimuotoista maalaismaisemaa.

[3] Modulaatio maatalouspolitiikassa tarkoittaa varojen siirtämistä suoran tuen potista maaseudun kehittämisohjelmaan, joka tukee ympäristönsuojelutoimintoja, eläinten hyvinvointia sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistamista ja elinvoimaisuutta.

[4] Kesanto tarkoittaa viljelemättömänä pidettävää peltoa. Alun perin kesannointivaatimuksen perusteina oli tuotannon rajoittaminen. Kesannoista tuli kuitenkin maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja tehostuneessa maatalousympäristössä. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.