Ilveksen metsästyksen pelisääntöjä tiukennettava
(16.2.2007) Luonnonsuojeluliiton mielestä ilveksen ja karhun hoitosuunnitelmaa on tehostettava valtakunnallisella suurpetoneuvottelukunnalla ja poistamalla petovahinkojen omavastuu. Ilveksen metsästys tulee kohdistaa vain haittayksilöihin.
”Ilves on EU:ssa tiukasti suojeltu eläin, jonka pyynti on sallittu vain ellei muuta tyydyttävää ratkaisua ole”, luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola sanoo. ”Ilveksen aiheuttamat vahingot ovat metsästykseen verrattuna mitättömän pieniä.”
Viime vuonna ilveksen aiheuttamista vahingoista tehtiin poronhoitoalueen eteläpuolella vain 9 korvaushakemusta ja sitä edellisenä vuonna 10. ”Suurin osa ilveksen metsästyksestä on luontodirektiivin vastaista huvimetsästystä”, Veistola toteaa.
Ilvekselle on annettu pyyntilupia muun muassa siksi, että se kilpailee metsästäjien kanssa metsäkauriista. Suomen metsäkauriskanta on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja syövät ilvekset ovat ihmisillekin hyödyllisiä, koska ne ehkäisevät luonnonmukaisesti hirvieläinten maa- ja metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on hakenut Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta muutosta ilveksen pyyntilupapäätöksiin.
Luonnonsuojeluliiton mielestä suurpetojen suojelua pitää suunnitella metsästysasioista vastaavaa maa- ja metsätalousministeriötä laajapohjaisemmin. Liitto vaatii valtakunnallista suurpetoneuvottelukuntaa.
Luonnonsuojeluliitto esittää suurpetovahinkojen 250 euron omavastuuosuuden poistamista. Suden, karhun ja ilveksen aiheuttamista vahingoista tehdään poronhoitoalueen eteläpuolella vain vähän yli sata vahinkohakemusta vuodessa. Omavastuulla ei siten ole mitään valtiontaloudellista merkitystä, mutta se aiheuttaa kansalaisissa turhaa mielipahaa.
Lisätietoja:
- luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530
- suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro, puhelin 050 585 9857
