Uudessa ilmastostrategiassa esitettävä keinot päästövähennyksiin
(21.6.2005) Suomen luonnonsuojeluliiton, Maan ystävien ja Greenpeacen saamat ennakkotiedot valmistelussa olevasta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta ovat uusimmat päästötiedot huomioon ottaen huolestuttavia. Järjestöt kritisoivat strategiaa lyhytnäköiseksi ja ilmastouhkan torjunnan kannalta paitsi tehottomaksi myös kalliiksi.
Euroopan komissio on tänään julkistanut tilastot EU:n ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Suomalaisille ne ovat noloa luettavaa - vain kolme EU:n 25 jäsenmaasta on epäonnistunut ilmastopolitiikassaan yhtä pahasti kuin Suomi, vaikka Suomen päästötavoite on henkeä kohti EU:n korkeimpia. Suomen lisäksi syyttävällä sormella voidaan osoittaa Itävaltaa, Espanjaa ja Tanskaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton, Maan ystävien ja Greenpeacen saamat ennakkotiedot valmistelussa olevasta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta ovat uusimmat päästötiedot huomioon ottaen huolestuttavia. Järjestöt kritisoivat strategiaa lyhytnäköiseksi ja ilmastouhkan torjunnan kannalta paitsi tehottomaksi myös kalliiksi. Ympäristöjärjestöt patistavatkin lähettämässään avoimessa kirjeessä hallitusta takaisin työpöydän ääreen ennen selonteon luovuttamista eduskunnalle. Suurin pettymys järjestöille on ohjelman yleinen kunnianhimottomuus, joka näkyy mm. vaatimattomina päästövähennyksinä ja toimien puuttumisena muilla aloilla kuin energiantuotannossa ja teollisuudessa. Lisäksi suunnitelmissa huolestuttaa rahan syytäminen kotimaisten, pysyviä päästövähennyksiä tuovien investointien sijaan lyhytkestoisten päästöoikeuksien ostamiseen ulkomailta.
"On outoa, että valtion verotulot käytetään kotimaisten toimenpiteiden sijaan päästöoikeuksien ostamiseen ulkomailta. Niistä saatava hyöty katoaa Kioton sopimuksen ensimmäisen sitoumuskauden jälkeen taivaan tuuliin", toteaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta. "Kotimaisilla investoinneilla uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön taas voidaan parantaa työllisyyttä ja ympäristön tilaa sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta", Myllyvirta jatkaa.
Strategia romuttaa toiveet nk. risupaketin toteutumisesta, sillä uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön tukiin tähän saakka käytettyä rahaa on suunniteltu käytettäväksi ulkomaisten päästöoikeuksien ostoon. Päästöoikeudet kyllä irtoavat halvalla, mutta ne eivät auta muuttamaan Suomen teollisuutta ja energiantuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan.
"Strategia on tehty siltä pohjalta, että Kioton pöytäkirja olisi jonkinlainen poikkeustila, josta on selvittävä mahdollisimman halvalla pitkän tähtäimen hyötyjä tai haittoja laskematta. Kioton pöytäkirja on kuitenkin vasta vaatimaton alku ilmastonmuutoksen hillinnässä", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton energia-asiantuntija Tuuli Kaskinen.
"Lyhytnäköisyys kostautuu myöhemmin sillä keinot, joilla päästöt vähenevät kymmenen vuoden päästä, olisi luotava jo tänään", toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Harri Lammi.
LISÄTIETOJA:
- Tuuli Kaskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 5149752
- Lauri Myllyvirta, Maan ystävät, puh. 050 3625981
- Harri Lammi, Greenpeace, puh. 050 3831822
- EU -komission tiedote 21.6.2005 ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä: http://europa.eu.int/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/05/767&format=HTML&aged=0&language=en&guiLanguage=en
- Ympäristöjärjestöjen kirje ministereille 20.6.2005 (PDF)
