Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace tukevat saamelaiskäräjien ratkaisuehdotuksia metsäkiistaan

Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto tukevat saamelaispaliskuntien ja saamelaiskäräjien tiistaina esittämää näkemystä, jonka mukaan Metsähallituksen on aloitettava lakisääteiset neuvottelut paliskuntien kanssa poronhoidon edellytysten turvaamiseksi. Samoin edellytetään, että paliskuntien rajaamat alueet on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle ja että Metsähallituslaista on poistettava toiminnan tuottovaatimus saamelaisten kotiseutualueella.

Metsähallitus ei ole kuitenkaan luvannut luopua hakkuista tärkeillä laidunalueilla kuin puolentoista kuukauden ajan. ”Pelkomme on, ettei Metsähallituksella ja Maa- ja metsätalousministeriöllä ole edelleenkään halua joustaa metsätalouden kannattavuudessa neuvottelujen turvaamiseksi. Jos Metsähallitus ja ministeriö toimivat niin kuin tähän asti, on vaarana joko tärkeiden laitumien väheneminen entisestään tai metsurien lomauttaminen. Kumpaakaan ei voi sallia”, sanoo luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki.

Neuvotteluissa on turvattava poronhoidon edellytykset. Toisaalta valtiolla ei ole oikeutta jättää vaarantuvia metsätyöpaikkoja heitteille, vaan sen on kannettava vastuunsa molempien elinkeinojen työpaikoista. Metsähallituksen tulostavoitteesta on joustettava siten, että elinkeinojen aito yhteensovittaminen mahdollistuu. Yhdenkään metsurin ei tule joutua työttömäksi tai lomautetuksi. Metsähallitus tekee 70 miljoonaa euroa tulosta vuodessa, joten Ylä-Lapin metsurien työllistäminen on mahdollista myös silloin, kun hakkuita on yhteiskuntavastuun takia vähennettävä.

Neuvotteluissa pyritään sopimaan Metsähallituksen hakkuista seuraavan viiden vuoden ajalta. Ympäristöjärjestöt tukevat Saamelaiskäräjien esitystä, että nämä hakkuut on sijoitettava paliskuntien esittämien tärkeiden laidunmetsien ulkopuolelle eikä niiden sisälle. Neuvottelut tarvittavista suuremmista maankäyttömuutoksista kannattaa aloittaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua METLAn aloittamien laiduntutkimusten valmistuttua.

Ympäristöjärjestöt katsovat, että keskustelu porolaitumien riittävyydestä on tärkeää. Laidunten tilasta ei ole riittävästi ekologista tietoa. Laitumien kulumiseen ei vaikuta yksin porotalous, vaan myös muut maankäyttömuodot. Useiden paliskuntien alueella kymmeniä prosentteja laitumista on hakkuilla ja rakentamisella saatettu vaikeasti laidunnettaviksi. On selvä, että laidunpaine kohdistuu tällaisessa tilanteessa pienemmälle alalle kuin ennen. Tähän asti poronhoito on kuitenkin yksin joutunut vastaamaan laidunten vähenemisestä.

”Koko metsäkiistan ytimessä on juuri laidunten riittävyys. Laitumiin vaikuttavat monet muutkin maankäyttötavat kuin porotalous, näistä merkittävimpänä metsätalous. Ainoa tie turvata laidunten riittävyys on tarkastella niitä kaikkia tekijöitä, jotka laitumia kuluttavat”, sanoo Sini Harkki.

LISÄTIEDOT:

• Sini Harkki, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050-582 1107
• Matti Liimatainen, Greenpeace, 0400-346 329
• Jarmo Pyykkö, Greenpeace, 040-833 7609