Ymp�st�jest�reenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto tukevat saamelaispaliskuntien ja saamelaisk�jien tiistaina esitt���myst�jonka mukaan Mets�llituksen on aloitettava lakis�eiset neuvottelut paliskuntien kanssa poronhoidon edellytysten turvaamiseksi. Samoin edellytet�, ett�aliskuntien rajaamat alueet on j�tt� hakkuiden ulkopuolelle ja ett�ets�llituslaista on poistettava toiminnan tuottovaatimus saamelaisten kotiseutualueella.

Mets�llitus ei ole kuitenkaan luvannut luopua hakkuista t�eill�aidunalueilla kuin puolentoista kuukauden ajan. �Pelkomme on, ettei Mets�llituksella ja Maa- ja mets�lousministeri� ole edelleenk� halua joustaa mets�louden kannattavuudessa neuvottelujen turvaamiseksi. Jos Mets�llitus ja ministeri�imivat niin kuin t�n asti, on vaarana joko t�eiden laitumien v�neminen entisest� tai metsurien lomauttaminen. Kumpaakaan ei voi sallia�, sanoo luonnonsuojeluliiton mets�iantuntija Sini Harkki.

Neuvotteluissa on turvattava poronhoidon edellytykset. Toisaalta valtiolla ei ole oikeutta j��vaarantuvia mets��kkoja heitteille, vaan sen on kannettava vastuunsa molempien elinkeinojen ty�koista. Mets�llituksen tulostavoitteesta on joustettava siten, ett�linkeinojen aito yhteensovittaminen mahdollistuu. Yhdenk� metsurin ei tule joutua ty�m�i tai lomautetuksi. Mets�llitus tekee 70 miljoonaa euroa tulosta vuodessa, joten Yl�apin metsurien ty�st�nen on mahdollista my�illoin, kun hakkuita on yhteiskuntavastuun takia v�nnett�.

Neuvotteluissa pyrit� sopimaan Mets�llituksen hakkuista seuraavan viiden vuoden ajalta. Ymp�st�jest�ukevat Saamelaisk�jien esityst�ett�� hakkuut on sijoitettava paliskuntien esitt�en t�eiden laidunmetsien ulkopuolelle eik�iiden sis�e. Neuvottelut tarvittavista suuremmista maank�t�toksista kannattaa aloittaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua METLAn aloittamien laiduntutkimusten valmistuttua.

Ymp�st�jest�atsovat, ett�eskustelu porolaitumien riitt�ydest�n t�e� Laidunten tilasta ei ole riitt�sti ekologista tietoa. Laitumien kulumiseen ei vaikuta yksin porotalous, vaan my�uut maank�t�dot. Useiden paliskuntien alueella kymmeni�rosentteja laitumista on hakkuilla ja rakentamisella saatettu vaikeasti laidunnettaviksi. On selv�ett�aidunpaine kohdistuu t�aisessa tilanteessa pienemm�e alalle kuin ennen. T�n asti poronhoito on kuitenkin yksin joutunut vastaamaan laidunten v�nemisest�/p>

�Koko mets�istan ytimess�n juuri laidunten riitt�ys. Laitumiin vaikuttavat monet muutkin maank�t�at kuin porotalous, n�t�erkitt�mp� mets�lous. Ainoa tie turvata laidunten riitt�ys on tarkastella niit�aikkia tekij�, jotka laitumia kuluttavat�, sanoo Sini Harkki.

LIS�IEDOT:

• Sini Harkki, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050-582 1107
• Matti Liimatainen, Greenpeace, 0400-346 329
• Jarmo Pyykk�reenpeace, 040-833 7609