Susikeskustelussa tosiasiat syrjäytyvät
(3.3.2005) Luonnonsuojeluliiton mielestä Susipuhetta Suomessa -julkaisua on tulkittu harhaanjohtavasti. Se ei edusta yleistä kansalaismielipidettä susista vaan eri intressiryhmien kannanottoja.
Viimeaikoina on uutisoitu tiedotusvälineissä, että ihmiset suhtautuisivat susiin yhä kielteisemmin etenkin Itä-Suomessa. Lähteeksi on mainittu Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tekemä tutkimus Susipuhetta Suomessa.
Luonnonsuojeluliiton mielestä tutkimusta on tulkittu pääsääntöisesti harhaanjohtavasti, sillä kyseessä on suden kanssa tekemisissä olevien ihmisten ja eri intressiryhmien keskuudessa tehty laadullinen tutkimus. Se ei siis mittaa yleistä kansalaismielipidettä sudesta, vaan edustaa pääosin metsästäjien, koiraharrastajien, poronomistajien tai viranomaisten näkemyksiä sudesta. Tällöin onkin luonnollista, että tutkimuksessa tulee hyvin voimakkaasti esiin suden aiheuttamat ristiriidat, vahingot tai susipelko.
Susikannan kasvaessa ja levittäytyessä läntiseen Suomeen näkemyserot susikannan hoidosta, suden vaarallisuudesta ihmisille ja suden aiheuttamista vahingoista eroavat entistä voimakkaammin. Esimerkiksi yhä useampi itäsuomalainen metsästäjä kokee, että sudet haittaavat etenkin koiralla metsästämistä. Luonnonsuojelijat pitävät taas suden aiheuttamaa uhkaa liioiteltuna ja toteavat, että liikenne tappaa paljon enemmän koiria kuin sudet, eikä susi ole todistettavasti käynyt ihmisen kimppuun sitten vuoden 1881.
Jukka Bisin ja Sami Kurjen kirjoittama Susipuhetta Suomessa julkaisu on valaiseva tutkimus suden ja ihmisen rinnakkaiselosta. Siinä tulee hyvin selkeästi esille se, että susikannan hoito- ja suojeluun tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän voimavaroja. Esimerkiksi sudet aiheuttamat vahingot tulisi korvata täysimääräisesti. Asiallista susitiedostusta tulisi sen mukaan huomattavasti lisätä etenkin niillä alueilla, joille susikanta on hiljalleen levittäytymässä. Tutkimuksen mukaan petopelkopuheet olivat yleisempiä niillä alueilla, joilla susikanta on vasta vahvistumassa ja erityisesti siellä, missä susia oli liikkunut pihapiireissä tai asutusalueiden tuntumassa. Tähän ihmisen tuntemaan pelkooon pitää suhtautua ymmärryksellä ja pyrkiä sitä lieventämään.
Suomen Luonto -lehden uudessa maaliskuun numerossa julkaistaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen susitutkimuksen johtajan Ilpo Kojolan ajankohtainen artikkeli suden tilanteesta Suomessa ja Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa susikanta on kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Luonnonsuojeluliiton mielestä myös harvaan asutussa Suomessa on tilaa elinvoimaiselle susikannalle.
LISÄTIETOJA
- puheenjohtaja Heikki Susiluoma puh. 050 560 2113
- suurpetovastaava Riku Lumiaro puh. 050 585 9857
