Jätteenpolttoa edistetään perusteitta
(23.6.2005) Suomessa on suunniteilla yli 20 jätettä polttavaa laitosta. Laitosten ja niiden vaatiman infran rakentaminen ja ylläpito on kansantaloudellisesti kallista, toteuttajien kannalta riskialtista ja ympäristömielessä luonnonvaroja tuhlaavaa. Mikään taho ei koordinoi erilaisten jätteenkäsittelylaitosten rakentamista ja hankkeet kilpailevat keskenään jätteistä pyrkien jopa sitouttamaan kuntia jätteentuottoon.
EU:n jätepolititiikan ja Suomen jätelain mukaan ensisijaista on jätteiden synnyn ehkäisy, toissijaista niiden hyödyntäminen materiaalina ja vasta kolmannella sijalla tulee jätteen sisältämän energian hyödyntäminen. Polttoon tulisi siis ohjata vain jäte, jota ei voida ehkäistä tai kierrättää. Jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ei kuitenkaan ole tehty juuri mitään. Esimerkiksi kunnissa ei yleensä edes tiedetä omista mahdollisuuksista vaikuttaa jätemääriin.
Väitetään, ettei poltto vähennä kierrätyshalua ja mahdollisuuksia, mutta samaa jätekuormaa ei voi viedä sekä polttoon että kierrätykseen. Suuret investoinnit polttoratkaisuihin estävät tehokkaasti myös jätteiden synnyn ehkäisyn, sillä investoinnit on kuoletettava tuottamalla riittävästi poltettavaa eikä resursseja suunniteltujen polttoinvestointien jälkeen edes olisi enää ehkäisyyn. Kunnat tai kuntayhtymät jopa sitovat omat kätensä ehkäisyn ja kierrätyksen edistämiseltä sitoutumalla toimittamaan tietyn määrän jätettä polttolaitokselle. Kuntien jätestrategioissa ei ole aidosti laadittu vaihtoehtoja vertailtavaksi ja kuntalaisten osallistaminenkin on yleensä unohtunut.
Polttoa perustellaan myös fossiilisen energian korvaamisella uusiutuvalla. Poltettavasta yhdyskuntajätteestä suuri osa on kuitenkin muovia ja muuta uusiutumatonta. On kyseenalaista, saadaanko poltosta edes niin paljoa energiaa kuin tuotteen valmistamiseen, kuljetuksiin sekä jätteiden keräilyyn, käsittelyyn ja polttoon kuluu.
Huolestuttavinta on, että edes valtakunnan tasolla ei olla selvillä eri jätestrategioiden vaikutuksista ja keinoista edistää jätteiden synnyn ehkäisyä. Jätteiden synnyn ehkäisyn ympäristö- ja kustannusvaikutuksia ei ole tutkittu eikä verrattu polttoratkaisuun. Silti jätteenpolttoa perustellaan mm. kasvihuonekaasujen vähentämisellä. USAssa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa kaatopaikalle vienti oli joidenkin jätejakeiden osalta polttoa parempi vaihtoehto kasvihuonekaasujen osalta. Jätteiden synnyn ehkäisy oli sitä kaikissa tapauksissa.
Polton edistämiseen on käytetty valtavia summia. Kauppa- ja teollisuusministeriö haluaa tiettävästi ohjata uusiutuvan energian demonstraatioon tarkoitetun 10 miljoonaa euroa jätteen kaasutuslaitoksen rakentamiseen. Tämä on poissa kokonaan uusiutuvan energian kuten tuulivoiman tai puupolttoaineiden tuesta.
Milloin valtioneuvosto huomaa, että sen olisi vihdoinkin ryhdyttävä käyttämään tehokkaita keinoja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi? Luonnonvarojen käytön ja lyhytikäisten tuotteiden verotuksella voidaan korvata työn verotusta ja vähentää jätemäärää. Esimerkiksi Tanskassa on jo vero lähes kaikille pakkauksille.
LISÄTIETOJA:
- tutkija Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto, 09-8134228, erja.heino@sll.fi
