Hallituksen aikeet rajoittaa kansalaisten ympäristöoikeuksia ovat perustuslain ja Århusin sopimuksen vastaisia

Pääsihteeri John Hontelez Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB:sta totesi, että Århusin sopimuksen toteuttaminen kangertelee EU:ssa lähinnä jäsenmaiden vastahakoisuuden takia.

Suomessa hallitus päätti kesän budjettiriihessä selvittää kaavoituksen vauhdittamista muun muassa valitusoikeutta kaventamalla. "Tonttimaan tarjonta ei oleellisesti lisääntyisi vaikka valitusoikeus lakkautettaisiin kokonaan", luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Luonnonsuojeluliitosta totesi. Pula tonteista johtuu ensisijaisesti kaavoituksen ristiriitaisista intresseistä, palvelurakenteen (koulut, terveyskeskukset, päiväkodit) velvoitteista ja kunnallistekniikan rahoituksen puutteesta.

Suomessa perustuslaki määrää, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Myös Suomen viime syksynä ratifioiman Århusin sopimuksen mukaisesti kansalaisten oikeuksia saada tietoa, vaikuttaa päätöksentekoon ja hakea päätöksiin muutosta pitää laajentaa eikä rajoittaa.

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä arvioi seminaarissa, että ympäristöperusoikeuksissa trendinä on ollut perusoikeusajattelun vahvistuminen. Ympäristöoikeus myös kansainvälistyy ja eurooppalaistuu.

"Menettelylliset oikeudet ovat Suomessa kehittyneet lähinnä lainsäätäjän toimesta. Yllättävää on, että korkein hallinto-oikeus on ympäristöasioihin liittyvien valitusoikeuksien kehittämisessä ollut varsin passiivinen, ajoin suorastaan jarrumies. Muutoin KHO on ollut valmis kehittämään ympäristölakien tulkintoja", Määttä totesi.

Ilpo Kuronen totesi, että perusoikeuspuutteita on myös metsälainsäädännössä. "Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta kansalaisilta puuttuu metsäasiossa oikeus saada tietoa, vaikuttaa päätöksiin ja hakea niihin muutosta. Pakottaako tämä demokratiavaje suoraan toimintaan?"

Vesilakityöryhmä käsittelee muutosesitystä, jossa valtioneuvostolle tulisi mahdollisuus myöntää poikkeus luvan myöntämisen esteestä, jos hanke on yleisen edun kannalta tärkeä. Kuronen tuomitsee vesilain ns. Vuotos-pykälän muutosvaatimukset. Jos valtioneuvostosta tehtäisiin lupaviranomainen, kansalaisten ja luonnon oikeudet vaarantuisivat.

"Huolellinen osallistava suunnittelu vie aikansa. Myös nopeita toimia edellyttävän kvartaalitalouden on sopeuduttava demokratian pelisääntöihin", Ilpo Kuronen tiivistää seminaarin sanoman.

LISÄTIETOJA:

• luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, puh. 0400 153133
• kansainvälisten asioiden päällikkö Hanna Matinpuro, puh. 0400 488914