Metsästysrikokset on saatava kuriin
(26.9.2004) Luonnonsuojeluliitto on huolissaan metsästysrikosten kasvusta. Viimeaikaiset karhun ja maakotkan ampumiset Itä-Suomessa, tuomiotta jääneet sudentapot Sotkamossa sekä naurulokkien myrkytys Rääkkylässä osoittavat metsästysmoraalin huonoa tilaa.
Viranomaisten voimavarojen sekä metsästäjien oman valvonnan lisääminen parantaisivat tilannetta. "Metsähallituksen erätarkastajien määrä tulee kaksinkertaistaa ja heidän valtiuuksiaan laajentaa. Tämä tarkoittaa mm. sakotusoikeutta", luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Simola sanoo. "Ympäristörikoksiin erikoistuneiden poliisien, syyttäjien ja tuomareiden valmiuksia sekä metsästysrikosten tutkimus-ja valvontaresursseja tulee myös kasvattaa".
Metsästäjien oma valvonta on kuitenkin tärkeää koko metsästäjäkunnan mainetta pilaavien rikollisten saamiseksi kuriin. Poliisin erävalvonnasta vuonna 2001 tekemän raportin mukaan 90 prosenttia metsästysrikoksista ei tule poliisin tietoon, mikä korostaa riistanhoitoyhdistysten roolia. Nykytilannetta pahentaa rajavartijoiden voimavarojen väheneminen.
Luonnonsuojeluliiton mukaan metsästäjien oma valvonta voidaan rahoittaa metsästyskorttivaroista. Yksi vaihtoehto on riistahallinnon keventäminen, mistä syntyneet säästöt voidaan ohjata metsästäjien valvontaan.
"Kun kansalainen havaitsee ja ilmoittaa ympäristörikoksen, se tulee kunnolla tutkia", luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen sanoo. "Ellei selviäkään metsästysrikoksia rangaista, kansalaiset menettävät kunnioituksensa lakiin ja ympäristön tila heikkenee."
LISÄTIETOJA:
- Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Simola puh. 050 56606640
- Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, puh 0400 153 133
