Susiongelma on ratkaistavissa kestävällä tavalla
(26.11.2003) Suomesta puuttuu poliittinen tahto ja selkeä hallinnollinen vastuu suden suojelun ja susivahinkojen hoitamiseksi. Susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamien vahinkojen vuoksi yleinen ilmapiiri on varsinkin maan itäosissa muuttumassa yhä negatiivisemmaksi sutta kohtaan. Susipelko on selvästi lisääntynyt. Suojelutavoitteet eivät edisty ja vahingot jatkuvat. Kotieläimiä suojaavien susiaitojen rakentaminen on talkoiden varassa ja ministeriön avustukset aitatarpeisiin ovat olleet tiukassa. Susiongelma on ratkaistavissa kestävällä tavalla, jos vain tahtoa löytyy.
Suomen luonnonsuojeluliiton Ilomantsin Mekrijärvellä viime viikonloppuna kokoontuneen liittovaltuuston mielestä susivahinkojen ehkäisemiseksi on ensisijaisesti turvauduttava ennakoiviin toimenpiteisiin. Vahinkojen välttämiseksi on kehitettävä metsästyskoirien suojausmenetelmiä ja laajennettava Kainuussa käytössä olevaa susien radiopantaseurantaan perustuvaa puhelinpalvelua. Kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyssä toimiviksi osoittautuneiden sähköistettyjen suoja-aitojen rakentamista on tuettava enemmän. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan myös uudenlaisia menetelmiä. Tulisi mm. kehittää keinoja, joilla suden varovaisuutta ja arkuutta voidaan ylläpitää, niin etteivät sudet tulisi pihapiireihin tai kävisi koirien kimppuun. Petovahinkojen tapahduttua viranomaistoimintaa mm. korvauspäätösten tekemisessä on nopeutettava ja tehtävä entistä joustavammaksi.
Ravinnon saatavuuden mukaan sudet käyttävät eri ravintokohteita joustavasti. Sudet osaavat saalistaa ja tottuvat käyttämään ravintona myös koiria. Koira on sudelle helppo saaliseläin. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä suden merkittävimmät saaliseläimet ovat hirvi ja peura. Susitutkimukseen on saatava lisää resursseja, koska suden ravintoekologian tutkimus on jäänyt vähälle huomiolle susikantojen säätelyn ohjauksessa ja kantoja on myös tarkasteltava yhdessä hirvikantojen hoidon kanssa.
Virallisten arvioiden mukaan susia on Suomessa noin 130-150 yksilöä, joista 60-70 elää Pohjois-Karjalassa. Paikallisten metsästäjien mukaan susia olisi huomattavasti enemmän ja susikannan harventamista jopa puoleen on ehdotettu. Susi on uhanalainen laji, jonka yksilömäärää koko Suomessa tulee pyrkiä kasvattamaan. Vahinkojen kannalta siedettävää susikannan tasoa on kuitenkin tarkasteltava paikallisella, ei valtakunnallisella tasolla. Susikannalle tulisikin asettaa alueelliset tavoitetasot, joiden mukaan kantaa säädeltäisiin. Mikäli päädytään susien kaatoihin, on erittäin tärkeää kohdistaa kannan verotus ongelmallisimmin käyttäytyviin yksilöihin, joiden tunnistuksen tulee perustua luotettavaan seuranta-aineistoon. Susi on sosiaalinen laumaeläin, joten väärän susiyksilön kaataminen voi johtaa lauman hajoamiseen ja vahinkojen lisääntymiseen. Suden kaatoluvat eivät saa olla huutokauppatavaraa.
LISÄTIEDOT:
- Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Teemu Tahvanainen, puh. 050-355 9177
