Lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavan luonnoksesta

Itä-Uudenmaan liitolle

Viitaten lausuntopyyntöönne 3.5.2005

Lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavan luonnoksesta

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Yleistä

Yleisesti ottaen kaavan esitystapa ja sen osallistava suunnitteluprosessi ovat olleet hyviä.

Kaava on rakennettu paljolti vanhalle pohjalle. Edellisten kaavojen päivityksenä tämä on varsin suppea ja maltillinen revisio. Toisaalta tästä syystä uusia moderneja luontoselvityksiä ei ole juurikaan tehty, poikkeuksena ansiokas ekologisten yhteyksien selvitys. Lisäselvitysten tarvetta korostaa kuitenkin esimerkiksi ekologiassa tapahtunut kehitys sekä tarve identifioida kaavoituksessa myös maakunnalliset ja seudulliset suojeluarvot.

Lausunnon antamista helpottaisi kuvioiden numerointi ja nimeäminen.

Kaavamerkintöihin tulisi lisätä luo-alueet, jollaiset tehostaisivat esimerkiksi V- ja MU/MY-merkintöjen luonnonsuojelullista merkitystä. Myös tärkeiden lintualueiden (IBA) suojeluarvojen huomioon ottaminen paranisi luo-merkinnällä. Sama koskee geologisesti arvokkaita alueita, joiden geodiversiteetti luo pohjan usein myös suojelunarvoiselle biodiversiteetille. Ilman luo-tarkennetta merkintöjen suojeluteho ja käytännön vaikuttavuus ei useinkaan riitä luontoarvojen turvaamiseen.

HELI-rata

Liikenneväylän elinkaaren aikana valtaosa uusiutumattomista luonnonvaroista kuluu rakentamiseen. Tästä syystä uusiin väyliin tulee suhtautua lähtökohtaisesti kielteisesti.

Lisäksi HELI-rata ei kuulu LVM:n eikä Ratahallintokeskuksen suunnitelmiin. Sitä ei ole myöskään valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT).

Näistä syistä koko HELI-varaus tulee poistaa, kuten Kouvolan vaihtoehdolle on jo tehty. Sitä vastoin Itä-Uudenmaan nykyistä rataverkkoa kannattaa kehittää.

Mikäli HELI-linjaus kuitenkin jätetään kaavaan, ongelmakohtia on paljon ainakin Sipoonlahdessa (Söderkullan ali menevä tunneli parempi vaihtoehto), Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä.

Malmin lentokentän vaihtoehdot

Alueita on selvitetty VAT:n edellyttämällä tavalla. Lapinjärven kohteet ovat ainoat mahdolliset maakunnassa ilmatilan ja pinnanmuodostuksen takia. Ne ovat kuitenkin laajoja yhtenäisiä luontokohteita ja myös ilmeisiä hiljaisia alueita. Lisäksi ne sijaitsevat aivan liian kaukana Helsingistä täyttääkseen Malmin kentän vaihtoehdon kriteerit. Näistä syistä Lapinjärven kohteetkaan eivät sovellu tarkoitukseen, joten merkinnät voi poistaa kaavasta.

Sipoonkorpi-Östersundom

Sipoonkorpea tulee kehittää suojelu- ja virkistysalueena. Näitä tarpeita korostaa pääkaupunkiseudun kasvun lisäksi myös muualla Sipoossa tapahtuva rakentaminen, joten Sipoonkorven suojelu on perusteltua myös Itä-Uudenmaan näkökulmasta. Sipoonkorvella on potentiaalia myös uudeksi kansallispuistoksi. SL-merkintöjen (esimerkiksi uudet METSO-kohteet) ja luo-merkintöjen lisääminen alueelle kirkastaisi kaavan viestiä. Myös ekologisia yhteyksiä tulee lisätä luontojärjestöjen Sipoonkorpi II -työryhmässä esittämällä tavalla.

Sipoonkorven eteläosaan merkitty muutospainealue tulee ensisijaisesti poistaa. Se veisi Sipoonkorven eteläosan mennessään. Tällainen alue ei missään nimessä sovi kahden Natura-alueen väliin.

Jos muutospainealue jää kaavaan, se tulee toissijaisesti kaventaa olemassaolevaan asutukseen. Tällöin myös kaavamääräystä on tarkennettava. Nyt se voisi sallia kaupunkimaisempaa asutusta, mitä vastustamme. Itämetroa ei ole merkitty alueelle, eikä pidäkään.

Östersundomin taajamaa ei tule laajentaa nykyisen koirapuiston päälle, koska tällä virkistysalueella on merkitystä myös luonnon kannalta. Karhusaaren MU-alueen merkintä tulee palauttaa A:n tilalle.

Soran, hiekan ja kiviainesten ottoalueet

Pidämme kaavan tavoitetta keskittää kiviainesten ottoa kannatettavana. Nyt osoitetut alueet tarvitsevat kuitenkin vielä luontoselvityksiä. Monet niistä sijaitsevat pohjavesialueilla, mutta myös ilmeisillä laajoilla yhtenäisillä metsäaluella ja potentiaalisilla hiljaisilla alueilla. Nämä asiat tulee selvittää ja ottaa huomioon ennen lopullisia ratkaisuja. Lisäksi POSKI-aineistot tulee saada Århusin sopimuksen mukaisesti kansalaisille julkisiksi.

Kaikkein ongelmallisin alue on Myrskylän harjujaksolla. Merkintä tulee poistaa Loviisan pohjaveden takia. Malminharjulla on myös huomattavia vanhan metsän arvoja.

Sipoonjoen latvojen lähelle merkitty kohde tarvitsee Natura-arviointia, joten selvintä olisi poistaa se. Sipoossa Porvoon rajaan rajoittuva kiviainesten ottoalue Porvoonväylän eteläpuolelle katkaisee täysin ekologisen yhteyden. Söderkullan ylänkö ja Sipoon osa Kulloota ovat myös ongelmallisia. Porvoon Anttilan kautta Sipoon Söderkullan ylängölle kulkeva ekologinen yhteys on katkeamassa täysin kiviainesalueiden takia (yhteystarve merkittävä kartalle) jne.

Teollisuusalueiden suojavyöhykkeet

Seveso-säännösten suojavyöhykkeet on syytä merkitä maakuntakaavaan, vaikka ne ovat voimassa muutenkin. Maakuntakaavaan merkittynä kaikki toimijat kuitenkin tietävät ja tiedostavat asian.

Sköldvikin T1-alueella on syytä pitää lisärakentamisen estävä määräys, jonka voisi laajentaa T2-alueelle. Mitä laajempi Pohjoismaiden suurimman öljynjalostamon puskuri- ja suojavyöhyke on, sitä paremmin se turvaa sekä laitoksen että ihmisten turvallisuuden. T2-rajaus on mahdollinen, koska kansallisesti voidaan mennä EU-säädöksiä pitemmälle.

Kauppakeskukset

Itäsalmen kauppakeskus sijoittuu herkälle alueelle. Se tulee poistaa, kuten KHO:n ratkaisut ja Sipoon kunnan tuore päätöskin edellyttävät.

Tuulivoimalat

Olemme samaa mieltä siitä, että merkityt kolme kenttää ovat parhaat sijoituspaikat.

Suojelualuevaraukset

Itä-Uudenmaan suojelualueiden vähäisyyden takia kaikki vanhat suojelualueet tulee säilyttää. Näin Askolan Vähäjärven suojeluvaraus on syytä palauttaa.

Koska kaavaan on lisätty erilaisia rakennushankkeita, rakentamisen alle jäävien luontotyyppien määrää ja pirstoutuvia yhteyksiä korvaamaan tarvitaan vastaavasti lisää suojelualueita. Uudet suojelualuevaraukset toisivat kaavaan tasapainoa.

Esimerkiksi Myrskylän Luikonmäen (Kirkkojärven kaakkoisnurkka) MY-varauksen voi nostaa suojeluvaraukseksi. Vastaavasti Lapinjärven Taasianjoen varren lehtokohteiden lisäämistä suojeluvaraukseksi kannattaisi tutkia.

Yleisesti ottaen kaikki Natura-alueet kannattaa merkitä SL-alueiksi. Myös kansallispuistot kannattaa merkitä karttaan, koska niillä on informaatioarvoa. Tässä suhteessa on merkittävää, että Lehtisen saaren luontoselvitykset ovat kesken. Alueen eteläosa kannattaisi lisätä suojelualueeksi. Näin se toimisi Itäisen Suomenlahden manneryhteytenäkin.

Selvitystarpeet

Kaavaa tulee vielä kehittää uusien kulttuuriympäristö-, rakennusperinne- ja maisemaselvitysten mukaan. Näiden lisäksi LYM- ja hiljaisten alueiden selvitykset tulee saada samaan aikaan samalle kartalle. Näin saataisiin yhtäaikainen kokonaiskuva "peltojen" ja "metsien" arvoista niin, etteivät eriaikaiset selvitykset ohjaisi vahingossa toimintoja epätasapainoisesti toiselta arvokkaalta luontotyypiltä toiselle.

Yleisesti ottaen Itä-Uudellamaalla tarvittaisiin vanhojen luontoselvitysten päivitys ottamaan huomioon uudet tarpeet (esimerkiksi EY-säädökset, uusi uhanalaisluettelo jne.), ekologian kehitys sekä tarve laajentaa näkökulmaa valtakunnallisista arvoista myös maakunnallisiin ja paikallisiin.

Luontoselvityksiä tarvitaan kiireellisesti kaavan aikaisemmin mainituille ongelmakohdille (HELI-rata, kiviainesten ottoalueet jne.). Sama koskee Myrskylän pohjoista ohikulkutietä ja Loviisan Hästholmeniin merkittyä uutta tietä (alueella voi olla esimerkiksi ojittamattomia soita). Riittävät selvitykset ovat tärkeitä maakuntakaavan sisältövaatimuksien ja hyväksyttävyyden kannalta.

Näihin selvityksiin Itä-Uudenmaan liiton tulee varata riittävästi aikaa ja voimavaroja.

Lisätietoja

• luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, puhelin (09) 228 08 266

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI R.Y.

Jussi Pesola

varapuheenjohtaja

Tapani Veistola

luonnonsuojelusihteeri