Eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Asia: HE 146-147/2007 vp
Luonnonsuojeluliiton lausunto auto- ja ajoneuvoveron muuttamisesta 
CO2-päästöihin perustuvaksi

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristövaliokuntaa 
kuulemispyynnöstä ja lausuu aiheesta seuraavaa:

Luonnonsuojeluliitto pitää hallituksen esityksiä ajoneuvo- ja 
autoverouudistuksista epäonnistuneina. Sinänsä myönteinen tavoite 
ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan 
ja CO2-päästöjen lisääntymiseen.


Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi

1) Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen 
polttoainevero
Luonnonsuojeluliitto uskoo autoverouudistuksen lisäävän autoilua ja 
sen ilmastovaikutuksia, ellei polttoaineveroa samalla nosteta. 
Suunniteltu autoverouudistus laskee autojen hintoja, jolloin yhä 
useampi ostaa auton. Myös vaihtoautojen hinnat halpenevat (arviolta 
10 prosenttia), mikä uhkaa lisätä henkilöautojen määrää teillä. 
Kokemuskin puhuu tämän puolesta, sillä vuodesta 1960 lähtien 
henkilöautoliikennekilometrit ovat kasvaneet tasaisesti.

Tämän kehityksen pysäyttämiseksi polttoaineveroa tulisi nostaa 
nykytasosta 40 senttiä/litra vuonna 2008 ja tehdä samassa yhteydessä 
päätökset veron vuosittaisesta korotuksesta, jotta veron 
ennakoitavuus ja ohjausvaikutus tehostuisivat. Jos pyrimme uusimaan 
autokantaa mutta hillitsemään ajokilometrejä, on veronkorotuksen 
oltava tuntuva. Jos taas tavoitteena on edistää autokauppaa, niin 
silloin hallituksen esitys on oikeilla linjoilla.

Lakiehdotuksessa vuotuisen ajoneuvoveron katoksi on ehdotettu 605 
euroa. Tämän korkeimmankin veroluokan ohjausvaikutus on mitätön. 
Siksi Luonnonsuojeluliitto esittää, että vuotuisen ajoneuvoveron 
sijaan tulee ottaa käyttöön korkea polttoainevero, joka on todellinen 
autolla ajoon vaikuttava "saastuttaja maksaa" -tyyppinen 
ympäristövero. Haluttaessa veronkorotus voidaan kompensoida siitä 
kärsiville väestöryhmille verotuksellisin keinoin.


2) Auton hankintaveron noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei 
laskettava
Valtion saamat verotulot autojen myynnistä laskevat 263 miljoonaa 
euroa vuodessa, mikä on suoraa tulonsiirtoa henkilöautojen 
omistamiseen. Vero laskee reilulla 80 prosentilla markkinoilla 
olevista automalleista. Suomessa kaikkien uusien henkilöautojen 
päästökeskiarvo on n. 179 g/km (bensiiniautoilla 180 g/km), EU:ssa 
uusien henkilöautojen päästökeskiarvo on 163 g/km (2004). Nykyisessä 
esityksessä autovero nousee ainoastaan niillä autoilla, joiden CO2-
päästöt ovat yli 220 g/km. Kuitenkin markkinoilla on jo nyt autoja, 
joiden CO2-päästöt kilometrillä ovat alimmillaan 80 gramman luokkaa.

Autovero tulisikin porrastaa niin, että se laskee vain selkeästi 
parasta käytössä olevaa teknologiaa edustavien autojen kohdalla. 
Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km, joka on EU:n 
komission asettama päästökeskiarvo autonvalmistajien mallistoille 
vuodelle 2012 moottoriteknologian osalta. Tätä keskiarvoa tulisi 
tiukentaa 5 grammaa vuodessa tulevina vuosina.


3) Autovero sidottava dieseleiden osalta tiukempiin, vuoden 2009 
päästöstandardeihin
Lakimuutos tuo myytäviin dieselautoihin entistä tehokkaamman 
hiukkassuodatusteknologian vasta vuonna 2009, kun EURO5-päästönormit 
astuvat voimaan. Ennen tätä teknologista muutosta ei autoveroa tulisi 
laskea, tai muuten vuonna 2008 saa vielä myydä saastuttavampia 
dieseleitä.

4) Valtion ohjattava vähintään 25 miljoonaa euroa lisää vuodessa 
joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen suurissa kaupungeissa vuodesta 
2008 alkaen
Nykyinen hallituksen veroesitys myöntää suurten kaupunkien 
joukkoliikennepalveluiden kehittämiseen 10 miljoonaa euroa vuodesta 
2009 alkaen. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt omassa 
talous- ja toimintasuunnitelmassaan 25 miljoonaa euroa vuodesta 2008 
alkaen. Luonnonsuojeluliitto tukee tätä ehdotusta, joka on vain 10 
prosenttia henkilöautoilun tuesta uudessa lakiesityksessä. 
Suunniteltu 10 miljoonaa kuluu Linja-autoliiton mukaan pelkästään 
hallituksen veroehdotuksen korotettuun dieselveroon.

5) Joukkoliikenteen arvonlisävero laskettava nollaan ja otettava 
käyttöön uudet, innovatiiviset joukkoliikenteen lippuratkaisut sekä 
lisättävä vuorovälejä
Joukkoliikenteen kilpailukyky uhkaa romahtaa, jos se ei saa 
henkilöautoilua vastaavia verohyötyjä. Joukkoliikenteen vapauttaminen 
arvonlisäverosta monien muiden Keski-Euroopan maiden tapaan olisi 
askel oikeaan suuntaan. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön uusia, 
innovatiivisia lippuratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi 
kertamaksulla ostettavat määräaikaiset alennuskortit paljon 
matkustaville, kimppaliput ja ruuhka-aikojen ulkopuoliset alennukset 
paikallisliikenteessä sekä edullinen vyöhyketaksajärjestelmä pitkiä 
matkoja varten tasaamaan suomalaisten maantieteellistä 
eriarvoisuutta. Tiheät vuorovälit puolestaan ovat tutkimusten mukaan 
yksi tärkeä tekijä toimivassa joukkoliikenteessä.

6) Vuonna 2008 on toteutettava ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut 
keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä
Ruuhkamaksut ja tietullit ovat tapa edistää auton käyttöä vain 
tarpeellisiin matkoihin. Näissä voitaisiin edetä määräaikaisten 
kokeilujen kautta.

7) Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava 
kustannuksia vastaavaksi
Harva ostaa auton käyttääkseen sitä vain töissä. Silti 
kilometrikorvausjärjestelmä on laadittu niin, että koko auton hinta 
ja vuosihuollot ovat osa kilometrikorvauksen laskentaperustetta. 
Kilometrikorvaukset on laskettava lähemmäs auton pelkkiä 
käyttökuluja. Myös vapaa autoetu on poistettava, sillä se vapauttaa 
auton käyttäjän kaikesta autoilun kustannusvastaavuudesta ja on siksi 
ympäristölle erittäin epäedullinen.


Täydentäviä kommentteja ajoneuvo- ja autoveroesityksiin:

Ajoneuvoverouudistus (HE 146/2007 vp.)

Hallituksen esitys vastaa pääpiirteissään valtiovarainministeriön 
kesällä 2007 julkaisemaa luonnosta, jonka tavoitteena oli muuttaa 
ajoneuvoverotusta ympäristöperusteiseksi.

Lähtökohta on oikea: hallitus ehdottaa muuttuvan kertoimen mallin 
hyödyntämistä, jossa ajoneuvovero kasvaa progressiivisesti päästöjen 
mukaan. Verouudistuksen ympäristöohjaavuutta on kuitenkin vesitetty 
ehdottamalla ajoneuvoveron taitepisteen nostamista tasolle, joka 
vastaa uusien bensiinikäyttöisten autojen keskimääräistä päästötasoa 
Suomessa (180g/CO2/km).

Lain tavoitetaso on vaatimaton, kun muistaa, että 
ajoneuvoverouudistuksen on määrä astua voimaan vasta vuonna 2010. 
Euroopan komissio on jo ehdottanut uusien henkilöautojen 
päästötavoitteeksi 120-130g/CO2/km vuoteen 2012 mennessä (vrt. EU:n 
strategia henkilöautojen CO2-päästöjen vähentämisestä (COM(2007) 19 
final). Näyttää selvältä, ettei Suomi tule saavuttamaan kahdessa 
vuodessa tätä EU-tasoa, jota se on kesäkuun ympäristöneuvoston 
kokouksessa ilmoittanut tukevansa.

Vaikka hallitus perustelee ehdotusta tarpeella vähentää liikenteen 
hiilidioksidipäästöjä, esityksen tarkempi tarkastelu osoittaa, että 
tavoite jää toteutumatta. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, 
ehdotuksella ei ole vaikutusta liikennesuoritteen kokonaismäärään. 
Lakiesityksen perusteluosassa viitataan tanskalaiseen 
laskentamalliin, jonka mukaan ajoneuvoverouudistus aiheuttaa 
vuosittain arviolta 0,37 prosentin vähennyksen koko henkilöautokannan 
CO2-päästöihin. Tämä tarkoittaa noin 25 000 tonnin vähenemää, mikä 
vastaa suunnilleen 7000 uuden henkilöauton päästöjä vuodessa 
(lakiesitys, s. 35).

Kun samaan aikaan autoveroa ollaan keventämässä, on selvää, että 
autokaupan kiihtyminen lisää liikenteen CO2-päästöjä entisestään. 
Valtiovarainministeriön edustaja on eduskunnan 
valtiovarainvaliokunnan verojaoston kuulemisessa myöntänytkin, että 
uudistuksen ensisijainen tarkoitus on autoveron laskeminen, ei 
ilmastonmuutoksen ehkäiseminen.

Verouudistuken ympäristöhaittoja ylläpitää myös se, että 
ajoneuvoverouudistuksen ulkopuolelle on jätetty työsuhdeautot, joiden 
osuus on lähes neljännes ensirekisteröitävistä uusista ajoneuvoista, 
sekä paketti- ja kuorma-autot.

Luonnonsuojeluliitto pitääkin ajoneuvoverouudistusta ympäristön 
kannalta kielteisenä.
Nykyisen ehdotuksen sijasta Luonnonsuojeluliitto ehdottaa 
ajoneuvoverotuksesta luopumista ja vero-ohjauksen siirtämistä 
liikenteen polttoaineisiin. Kuten hallituksen esityksessä todetaan: 
”liikennepolttoaineista kannettavan polttoaineveron voidaan katsoa 
välittömimmin liittyvän liikennesuoritteen määrään.(...) Veron 
korottamisesta johtuva hinnan nousu voi muuttaa ajotapoja ja vähentää 
polttoaineen kysyntää liikennesuoritteen vähentymisen kautta.”

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi että ”polttoaineveron 
muutokset olisivat sinänsä helposti toteutettavissa lakiteknisesti ja 
hallinnollisesti. Polttoainevero on tarkastelluista veroista ainoa 
tosiasiallisesti auton käyttöön liittyvä vero, jollaisen suuntaan 
tieliikenneverotuksen painopistettä on usein ehdotettu siirrettäväksi.”

Luonnonsuojeluliitto oudoksuu hallituksen epäröintiä verotuksen 
ympäristöohjaavuuden toteuttamisessa. Silmänkääntötemppujen sijasta 
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää selkeiden ja 
vaikuttavien ohjauskeinojen käyttöönottoa.


Autoverotus (HE 147/2007 vp.)

Hallitus ehdottaa autoveron muuttamista osin perustuvaksi CO2-
päästöihin. Muutoksessa autojen hinnat laskisivat jopa tuhansia 
euroja. Samalla autoveron kokonaistasoa on määrä laskea 
kuudenneksella, mikä merkitsee noin 260 miljoonan euron vähennystä 
autoveron tuottoon. Näille varoille olisi varmasti ollut käyttöä muun 
muassa julkisen liikenteen kehittämisessä ja ruuhkamaksujärjestelmän 
käyttöönotossa.

Autoveron vähimmäistasoksi ehdotetaan 10 prosenttia ajoneuvon 
yleisestä vähittäismyyntiarvosta. Vero koskisi autoja, jotka 
tuottavat enintään 60g/km CO2-päästöjä. Veron enimmäistasoksi 
ehdotetaan 40 prosenttia, joka koskisi autoja, jotka tuottavat 
päästöjä vähintään 360 g/km.

Käytännössä autovero nousisi nykytasoon verrattuna vasta yli 220 g/km 
CO2-päästöjä tuottavien autojen kohdalla. Luonnonsuojeluliitto 
ihmettelee, ettei hallituksen esityksessä ole käytetty samaa 
verotuksen taitepistettä kuin ajoneuvoverouudistuksessa, joka 
perustuu uusien bensiinikäyttöisten autojen keskimääräisiin 
päästöihin Suomessa (180 g/km).

Luonnonsuojeluliitto pitää oikeana niitä ennusteita, joiden mukaan 
autoverouudistus johtaa henkilöautojen myynnin voimakkaaseen kasvuun. 
Tällöin autokannan lisääntyminen tekee tyhjäksi verouudistuksesta 
mahdollisesti seuraavat ympäristöhyödyt.


Suomen luonnonsuojeluliitto ry



Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja

Lisätietoja:
ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen
jouni.nissinen@sll.fi
(09) 228 08 320, 040 828 1881