Helsingissä, 13.11.2007

Kirjaamo
Maa- ja metsätalousministeriö
PL 30
00023 Valtioneuvosto

Asia: Laki muuntogeenisten kasvien viljelystä ("rinnakkaiselolaki")

Luonnonsuojeluliitto kiittää maa- ja metsätalousministeriötä kuulemispyynnöstä ja lausuu aiheesta seuraavaa:

A. Rinnakkaiselolain mietinnöstä

Mietinnön mukaan lakia ei sovellettaisi muuntogeenisten kasvien, kasvinosien ja siementen kauppaan, niiden varastointiin ennen kylvöä, kuljetuksiin tilalle, kuljetuksiin tilalta eikä sadon käsittelyyn tilan ulkopuolella. Herää kysymys, miten näistä asioista huolehditaan, kenen kustannuksella, kuka oikeuttaa valvonnan, ja kenellä on korvausvastuu jos jotain karkaa?

Kuljetuksen, varastoinnin ja sadon myöhemmän käsittelyn osalta riski siitä, että elävä muuntogeeninen aines tahattomasti pääsisi takaisin peltoviljelyyn, on arvioitu varsin vähäiseksi. Kanadan kokemukset osoittavat kuitenkin päinvastaista.

2 Ilmoitusvelvollisuus

Luonnonsuojeluliitto oudoksuu ettei mietinnössä mainittu ilmoitusvelvollisuus sisällä ilmoitusvelvollisuutta suoraan naapureille. Mietinnössä ei myöskään vaadita sitä, ettei gm-viljelyyn peltoalueille saa tuoda lajeja, jotka ovat siellä jo käytössä. Tämä tulisi kirjata sekoittumisen välttämiseksi.

4 Muuntogeenisten viljelykasvien viljelyä koskevat määräykset

Mietinnön mukaan"on käytännössä mahdotonta saavuttaa muissa tuotteissa (tavanomainen ja luomutuotanto) puhtausvaatimuksia, jotka perustuisivat siihen, että tuotteet ovat täysin vapaita muuntogeenisestä aineksesta".

Samalla mietinnössä kuitenkin todetaan, että "tämä käytännössä merkitsisi muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn kieltämistä, mikä on EY-säädösten vastaista". Luonnonsuojeluliitto pitää väitettä kyseenalaisena. Gmo-viljely voidaan kieltää, jos Suomi katsoo etujensa niin vaativan. Tätä linjaa on noudattanut esim. Itävalta. Myös Kreikka ja Puola ovat gmo-viljelystä vapaita EU-maita.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä että geeniteknisesti muunnellut kasvit eristetään muista viljelykasveista. Geenimuunnellun aineksen sekoittuminen tavalliseen viljelyyn tai luomuun on suuri ja todellinen uhka. Tuotteiden puhtauden häviäminen riistää kuluttajalta todellisen valinnan vapauden, leimaa koko Suomen maataloustuotannon ja tuhoaa luomuelinkeinon. Geneettinen saastuminen johtaa viljelykasvien monimuotoisuuden pienenemiseen ja uhkaa suomalaisia perinnelajikkeita.

Eristysetäisyyksinä vähimmäismitan muodostavat hyönteispölytteisillä kasveilla mehiläisten ja muiden mesipistiäisten lentomatkat, 3 - 5 km. Tuulipölytteisten gmo-kasvien viljelyä ei tulisi sallia, sillä niiden eristäminen ei ole mahdollista.

5 Taloudellisten vahinkojen korvaaminen

Mietinnön mukaan lakiin ehdotetaan yksinkertaista menettelyä, joissa muuntogeenisen aineksen sekoittumisesta aiheutunut taloudellinen vahinko voitaisiin korvata ensisijaisesti valtion varoista. Luonnonsuojeluliitto oudoksuu tällaista ratkaisua: eikö tämä ole valtion varojen tuhlausta?

Mietinnössä todetaan, että "korvausta ei kuitenkaan maksettaisi kolmannelle osapuolelle, esim. ns. takaisinvetotapauksissa, jossa tuotteen jalostaja on huomannut maatilalla tapahtuneen sekoittumisen vasta tuotteen jalostamisen jälkeen". Herää kysymys, kuka korvaa menetykset jos ne ovat kerran väistämättömiä?

6 Muuntogeenisten viljelykasvien tuotannosta vapaat alueet ja tiettyjen lajien/lajikkeiden viljelyn rajoittaminen

Mietinnön mukaan yleistä kieltoa, joka koskisi lajikeluetteloon hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien viljelyä, ei EY-säädösten mukaan voida kansallisessa lainsäädännössä asettaa. Itävalta kuitenkin toimii näin, ja muut maat tukevat sitä.


B. Rinnakkaiseloa koskevasta lakiesityksestä

Esityksen mukaan lakia ei sovelleta muuntogeenisten ja muiden viljelykasvien, kasvinosien ja siementen:

1) varastointiin maatilan ulkopuolella ennen kylvöä tai istutusta, sekä
2) maatilan ulkopuolella tapahtuvaan sadon käsittelyyn ja varastointiin.

Luonnonsuojeluliiton mielestä rinnakkaiselolain on määriteltävä kattavasti kuka korvaa vahingot ja kuka valvoo rikkomuksia. Sen myötä ylläolevat alueet tulisi liittää mukaan lakiesitykseen.

4 § Toiminnanharjoittamista koskevat vaatimukset

Lakiesityksen mukaan "toiminnanharjoittajan on noudatettava riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta muuntogeenisten viljelykasvien, kasvinosien ja siementen sekä sadon käsittelyssä, käytössä, kuljetuksessa ja varastoinnissa [muuntogeenisten ja muiden viljelykasvien välisen] sekoittumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet ja kalusto muuntogeeniselle kasvintuotannolle, muuntogeenisten kasvien, kasvinosien ja siementen sekä sadon käsittelylle, kuljetukselle ja varastoinnille."

Herää kysymys voiko tätä käytännön viljelyssä toteuttaa? Kanadan esimerkki osoittaa, ettei se onnistu.

6 § Ilmoitusvelvollisuus

Lakiesityksen mukaan "muuntogeenistä kasvintuotantoa harjoittavan toiminnanharjoittajan on tehtävä alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallinen ilmoitus toiminnastaan rekisteröintiä varten. Ilmoitus on tehtävä kasvukausittain hyvissä ajoin ennen kylvämistä tai istuttamista."

Luonnonsuojeluliiton mielestä ilmoituksen teon ajankohta tulisi määritellä nykyistä selvemmin. Kuten mietinnöstä käy ilmi, gmo-viljelijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa toiminnastaan naapureille, eikä kysyä siihen heidän lupaansa. Herää kysymys, kuinka luomuviljelijä voi varmistua elinkeinonsa pysyvyydestä, jos naapurin gm-viljely uhkaa saastuttaa sen? Kanadan esimerkit osoittavat, etteivät suojaetäisyydet estä kontaminaation leviämistä.

Luonnonsuojeluliitto oudoksuu miksi geenimuuntelu on lakiesityksessä siirretty valtion suojelukseen? Sen sijaan perinteinen maanviljely ja luomutuotanto eivät sitä ole. Miksi yhdelle maatalouden erikoisalalle on annettu etusija toisiin verrattuna?

27 § Korvauksen alentaminen ja epääminen

Jos vahingon kärsinyt on itse tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, voidaan korvausta alentaa tai korvaus evätä kokonaan.

Luonnonsuojeluliitto pitää muotoilua epäselvänä. Jos luomuviljelijä on iät ajat kasvattanut perunaa, ja gm-peruna leviää hänen peltoonsa, niin kuka on syypää?

29 § Viljelyn rajoittaminen siementuotannossa

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan tietyn muuntogeenisen kasvilajikkeen viljelyä rajoittaa kyseisen kasvilajin siementuotannon kannalta tärkeällä, maantieteellisesti rajoitetulla alueella tai kieltää kyseisen lajikkeen viljely tällä alueella, jos muilla tämän lain nojalla säädetyillä toimenpiteillä ei ole mahdollista saavuttaa siemenkauppalaissa (728/2000) kylvösiemenille säädettyjä puhtausvaatimuksia.

Luonnonsuojeluliiton mielestä tarkastelu tulisi laajentaa koskemaan koko Suomen maatalouden puhtautta. Miksi emme suojelisi tulevien luomumarkkinoiden puhtautta ja Suomen taloudellisia etuja?


Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja