Itämeren kaasuputken vesiluvasta

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE

VIITE

Kuulutuksenne LSY-2009-Y-155

ASIA

Venäjä-Saksa merenalaisen kaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista

MUISTUTTAJAT

Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Helsinki

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki

PROSESSIOSOITE

Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto

Kotkankatu 9

00510 HELSINKI

Puhelin (09) 228 08 266 ja 0400 615 530

Telekopio (09) 228 08 200

Sähköposti: tapani.veistola (at) sll.fi

YLEISTÄ

Tämä kaasuputki on suurin ihmisen koskaan Itämereen tekemä rakenne. Vaikka yvassa oli paljon hyvää, monet keskeisimmät kysymykset jäivät loppujen lopuksi auki. Esimerkiksi Suomenlahden eteläpuolisia maavaihtoehtoja ei koskaan tullut kunnolla selvitettyä, eikä Suursaaren eteläpuolista reittiäkään siinä määrin kuin pohjoispuolista. Yhtä suuri strateginen ongelma hankkeen loppupäässä on, että myös putken loppusijoitus jää yhä auki.

Vastaavasti vasta yvan jälkeen tulleissa lisäselvityksissä ilmenivät muun muassa ns. dynaamisen aluksen aiemmin oletettua suuremmat potkurivirrat. Ne lisäävät myös sedimentteihin liittyviä myrkky- ja ravinneongelmia.

VAATIMUKSET JA PERUSTELUT

1 Intressivertailu

Suomen kannalta hankkeesta ei ole kuin marginaalista hyötyä. Rakennustyötkin ja niiden työllisyysvaikutus ovat hankkeen elinkaareen verrattuna hyvin lyhytaikaisia. Lisäksi kaasuputkeen meneviä kiviaineksia tarvittaisiin muuhunkin rakennustoimintaan Etelä-Suomessa. Tässä mielessä hanke kilpailee kotimaisten hankkeiden kanssa luonnonvaroista.

Suomen vesilain näkökulmasta hankkeen riskit ja mahdolliset haitat ovat lievennystoimienkin jälkeen Suomessa hyötyjä paljon suuremmat. Tässä viittaamme yvan tuloksiin: yva-selostukseen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen siitä antamaan yhteysviranomaisen lausuntoon. Hanke lisää esimerkiksi Itämeren ravinne- ja haitta-ainekuormaa.

EU:n mittakaavassa hankkeesta voisi olla energiapoliittista hyötyä, jos maakaasu todella syrjäyttäisi esimerkiksi kivi- ja ruskohiiltä. Se ei ole kuitenkaan varmaa. Lisäksi EU:n markkinoille tulee muitakin uusia kaasuputkia (Nabucco jne.).

Sitä vastoin on oleellista oivaltaa, että maakaasukin on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö on ristiriidassa kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden kanssa. Uusi maakaasuputki voi jopa viivyttää uusiutuvan energian kehittämistä EU:ssa.

Yhteenvetona katsomme, että hankeen intressivertailun tulos on kielteinen.

2 Lupaehdot

Mikäli lupa annetaan, yvassa ja lupahakemuksessa esitetyt lievennystoimet on määrättävä sitoviksi lupaehdoiksi. Lisäksi tarvitaan muitakin haittoja ja riskejä vähentäviä lupaehtoja.

2.1 Reitti

Reitti on määrättävä sitovasti. Talousvyöhykeluvassa sallittiin "vähäiset" muutokset teknisistä syistä. Nämä "vähäisen" poikkeamisen rajat pitää nyt määritellä supistavasti.

2.2 Haitta-aineiden rajat

Selvityksissä olleet arviot haitta-aineiden pääsystä veteen ovat olleet mielestämme riittämättömän tarkkoja. Lisäksi on ilmennyt, että dynaamisen aluksen potkurivirrat ovat oletettua suuremmat. Ainoa ratkaisu on määrätä haitta-ainepitoisuuksille raja-arvoja, joita pitää seurata.

Anodeista pääsee Suomenlahden oloissa paljon sinkkiä. Tällekin pitää määrittää lupaehdot.

2.3 Töiden ajoitus

Töitä ei tule ajoittaa talviaikaan meriturvallisuuden vuoksi.

2.4 Putken peittäminen

Ainakin putken sivut pitää peittää maakerroksella. Putki ei saa missään kohdassa muodostaa "siltaa" merenalaisen rotkon tai laakson yli. Muuten vaarana on esimerkiksi ankkurin tarttuminen putkeen ja putken rikkoutuminen vaikkapa hätäankkurointitilanteessa. Se saattaisi johtaa pahimmillaan kaasupurkaukseen, joka voisi jopa kaataa laivan. Vaikka tämä riski on yvan mukaan epätodennäköinen, sen suuruus on niin suuri, että asia pitää ottaa lupaehdoissa huomioon.

2.5 Putken merkintä

Jotta kukaan ei ankkuroisi putken päälle, putkireitti tulee merkitä kaikkiin merikortteihin.

2.6 Koeponnistusvedet

Lupaehdoissa tulee varmistaa, että koeponnistusvesiä ja niiden kemikaaleja ei saa joutua mereen.

2.7 Seuranta- ja tarkkailuohjelma

Seuranta- ja tarkkailuohjelmia pitää täydentää.

3 Töiden aloittamislupa

Yleisesti ottaen töiden aloittamislupia ei tule antaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Tässä erityisessä asiassa töiden aloittamislupa heikentäisi kansalaisten ympäristöoikeuksia asiassa, jolla on kansainvälistä merkitystä.

Putken rakentaminen ennen valitusten käsittelyä tekisi muutoksenhaun turhaksi ja vaarantaisi tuomioistuinten toimintavapautta asettamalla ne jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Kansalaisten ympäristöoikeudet ovat universaaleja. Näitä perusoikeuksia ei niitä voi luovuttaa vetoamalla esimerkiksi joidenkin laivojen tilausaikatauluihin. EU:n TEN-ohjelma ja sitä koskevat säädökset eivät myöskään mitätöi yleisempiä oikeudellisia periaatteita.

YHTEENVETO

Katsomme, että intressivertailun tulos on hankkeen kannalta kielteinen.

Jos lupa annetaan, haittoja pitää rajoittaa lupaehdoilla.

Töiden aloittamislupaa ei tule antaa ennen muutoksenhakujen ratkaisemista.

PÄIVÄMÄÄRÄ Helsingissä, 23. joulukuuta 2009

VAKUUDEKSI

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY.

Eero Yrjö-Koskinen

toiminnanjohtaja

UUDENMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELUPIIRI RY.

Leo Stranius      Tapani Veistola

puheenjohtaja    vt. toiminnanjohtaja