Kaivoslain ja siihen liittyvien lakien uudistaminen
(9.6.2009)
Helsinki, 9.6.2009
Työ- ja elinkeinoministeriölle
Viitaten tiedotustilaisuuteenne 3.6.2009 sekä luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistolan ja kaivosylitarkastaja Pekka Suomelan kirjeenvaihtoon 4.– 5.6. aikataulusta ja aineistosta
Asia: Kaivoslain ja siihen liittyvien lakien uudistaminen
Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta vielä kerran kommentoida kaivoslakia.
Tiedotustilaisuuden 3.6. järjestelyt olivat kuitenkin ongelmalliset. Kutsu tilaisuuteen tuli vain muutaman päivän varoitusajalla. Lisäksi tilaisuuden todellinen luonne ei ilmennyt kutsusta. Jos olisimme tienneet, että kyseessä on kuulemisen kaltainen neuvottelu eikä pelkkä tiedotustilaisuus, kaivoslakivastaavamme olisi keskeyttänyt ulkomaanmatkansa sitä varten.
Lakiesityksen yksityiskohtien kommentointi ilman uusia pykälien ja perustelujen luonnoksia on mahdotonta. Tilaisuudessa jaetuista kalvoista ja muistiosta eivät selviä riittävällä tavalla tehdyt muutokset. Vertailun vuoksi todettakoon, että kun oikeusministeriö järjesti vastaavassa vaiheessa tiedotustilaisuuden vesilaista 28.1.2009, siellä jaettiin uusi lakiluonnos kommentoitavaksi.
Luonnonsuojeluliiton kannalta kuulemisen järjestelyt ovat erityinen ongelma. Tiedotustilaisuuden mukaan lakiin on tehty paljon uusia pykäliä ja enimmäkseen teollisuuden toiveiden mukaisesti.
Kaivoslain uudistaminen -muistion asiat
1 Malminetsintä
Etsintätyöhön ei tule tehdä helpotuksia. Erityisesti viime aikoina ovat korostuneet maanomistajien antamien lupien ongelmat uraanihankkeissa. Tällaiset etsintätyöt voivat aiheuttaa ongelmia myös naapureille, lähiseudun asukkaille ja ympäristölle.
Malminetsintä luonnonsuojelualueilla tulee aukottomasti kieltää, varsinaisista kaivosluvista puhumattakaan.
2 Kaivosluvan saamisen edellytykset
Lupaharkinnan perusteissa on erittäin tärkeätä säilyttää tapauskohtainen harkintavalta mukana. Kaivosasiat ovat usein paikallisista olosuhteista kiinni. Niihin ei sovi pelkkä oikeusharkinta ja normiohjaus.
Ehdottoman lupaesteen pykälä haitallisille hankkeille on välttämätön. Pelkkä viittaus ympäristönsuojelulakiin ei riitä, koska se koskee päästöjä alueen ulkopuolelle, mutta se ei suojaa riittävästi itse toiminta-alueen luontoa ja muita arvoja. Lisäksi intressivertailussa on suuri ongelma, että luonnon ekosysteemipalveluja ja muita arvoja ei voi aina laskea rahassa.
3 Kaivosoikeuden pysyvyys
Kaivoslupia ei tule missään nimessä antaa toistaiseksi vaan määräajaksi, korkeintaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Maailma ja yhteiskunnan muut tarpeet voivat muuttua kaivosalueen ympärillä nykyään nopeastikin.
Vastaavasti valtausajaksi 15 vuotta on liian pitkä aika. Maksimi voisi olla kymmenen vuotta.
4 Siirtymäsäännökset
Laki on saatava voimaan mahdollisimman pian. Vireillä olevat hakemukset tulee käsitellä uuden lain mukaan. Vanhat kaivosluvat on päivitettävä uuden lain mukaisiksi.
5 Kaivosviranomaisen tehtävät ja toimivalta
Kaivosviranomaisen tulee ehdottomasti olla AVI eikä TUKES. Meneillään olevan ALKU-hankkeen myötä on korostunut tarve yhdistää hallinnon lupatoimintoja. AVI tukee tätä yhdentämislinjaa mutta TUKES rikkoisi sitä. Lisäksi TUKESin toimintamahdollisuudet heikkenevät entisestään sen alueellistamisen myötä.
6 Suhde ympäristölupasäätelyyn
Edellisen version suhde ympäristönsuojelulakiin, kuten maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoihin, kaipaisi vielä selkiyttämistä.
Yleisissä vaatimuksissa on tärkeää sisällyttää viittaukset varovaisuusperiaatteeseen ja BAT-periaatteeseen.
Etsintätyöstä tulee poistaa puutarhat ja luonnonsuojelualueet, kuten myös luvista.
7. Uraani
On tärkeää, että uraani- ja toriumhankkeissa etsintä ei käy pelkällä maanomistajan luvalla.
Uraani- ja torium-hankkeissa ydinenergialain mukainen käsittely on tarpeen myös sivukivien osalta, samoin kuntien veto-oikeus jo valtausvaiheessa.
9. Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana
Saamelaisten oikeuksien turvaaminen on tärkeää.
10. Kullanhuuhdonta
Kullankaivuun siirtymäaika on liian pitkä. Sopiva kompromissi olisi kolme vuotta. Huomattakoon, että jos laki tulee voimaan vasta vuonna 2011, siirtymäaikaa olisi silloinkin käytännössä 2 + 3 = 5 vuotta.
Konekaivuun osalta tilanne on kärjistynyt, koska Lemmenjoella on tänä keväänä tapahtunut muun muassa konekaivajien patoaltaiden sortuminen. Tilanne on Natura 2000 -alueen suojeluarvojen kannalta täysin kestämätön. Koneellinen kullankaivuu ei sovi kansallispuistoon ja Natura-alueelle.
Muut pääasiat
Muuten viittaamme edellisessä lausunnossamme todettuun, tiivistetysti:
Lupahakemuksista ja päätöksistä tiedottamisessa on käytettävä alueella yleisesti ilmestyvää sanomalehteä. Sähköinen tiedotus tehtävä pakolliseksi YVA-lain tapaan. Tämä on tärkeää kansalaisten perustuslaissa ja Århusin yleissopimuksessa turvattujen ympäristöoikeuksien kannalta. Kansalaisilta ja järjestöiltä ei voi edellyttää kunnan ilmoitustaulun seuraamista. Lisäksi kolmekymmentä henkeä kunnollisen ilmoittamisen rajana on täysin keinotekoinen. Kaikissa Luonnonsuojeluliiton yhdistyksissä on enemmän jäseniä.
Lupien on tärkeää olla lainvoimaisia ennen töiden aloittamista.
Liitännäislaeissa huomattakoon, että
- Kaivostoiminta ei sovi erämaa-alueille; ja
- Jos valtio rupeaisi korvaamaan Naturan takia estyneitä kaivoshankkeita, se voisi johtaa laajamittaiseen keinotteluun. Kaivoskivennäisiä on nimittäin lähes kaikkialla maassamme.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja
Lisätietoja
Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puh: 0400-615 530, s-posti: tapani.veistola (at) sll.fi
