Oikeusministeriö                             Helsingissä 18.2.2009
PL 25
00023 Valtioneuvosto


Asia         Huomautus hallituksen esityksestä vesilainsäädännön uudistamiseksi 



Yleisiä näkökohtia

Vesilain uudistamistyön tavoitteena on ollut vesilain tarkistaminen ja  ajanmukaistaminen. Lisäksi tavoitteena on ollut selkeyttää sääntelyä ja tehdä se paremmin ymmärrettäväksi. Tässä tehtävässä on monelta osin onnistuttu, mutta joitakin keskeisiä kokonaisuuksia on jäänyt puutteellisesti käsiteltyä. Myös eräitä merkittäviä säännösmuutoksia on syytä vielä tarkistaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry. haluaa kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin ongelmiin, joiden jatkotarkastelu on tarpeen.


Vesilain ja ALKU -uudistuksen yhteisvaikutukset

Valmisteilla oleva ALKU -uudistus toteutuessaan vaikuttaa monilla oleellisilla tavoin myös vesilakiin, etenkin menettelykysymyksiin.

Luonnonsuojeluliitto viittaa näiden kysymysten osalta tänä keväänä annettavaan liiton lausuntoon ALKU-uudistuksesta.


Vesilain ja ympäristönsuojelulain soveltamiskysymykset

Lakiesityksessä ei ole nykyisen vesilain 1:19 §:n ja 2:1a §:n mukaista sääntelyä. Näinollen VL 1:19 §:n kaltaisissa hankkeissa (sikäli kuin ne edellyttävät esityksen 3: 2 ja 3 §:n nojalla vesilain mukaista lupaa), sovelletaan ympäristönsuojelulain säännöksiä vain lupamääräysten osalta (3:10.3 §). Nykyisen vesilain 2:1a §:n mahdollistama ympäristönsuojelulain soveltaminen myös näiden hankkeiden lupaharkintaan, määräysten asettamiseen ja luvan voimassaoloon jää pois.
Esimerkiksi jos YSL:n nojalla annettu asetus ja siinä ilmaistu EQS -arvo muodostaisi luvan esteen, sitä ei esityksen mukaisesti tultaisi soveltamaan.

Luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan voimassa olevien vesilain 1:19 §:n ja 2:1a §:n rakenne tulisi säilyttää myös uudessa laissa. Mitään asianmukaista perustetta muutokselle ei ole esitetty. Muutos heikentäisi huomattavasti pilaantumisen torjuntaa ja aiheuttaisi asian käsittelyn mutkistumista. Epäselväksi myös jäisi, milloin pilaantumista aiheuttava seikka olisi osa vesilain mukaista hanketta, milloin erillinen ympäristölupaa vaativa osa.


Luonnontilaisten purojen sääntely 

Esityksessä on vesitaloushankkeen yleistä luvanvaraisuutta käsittelevään säännökseen lisätty kohta, jonka mukaan puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantavalla hankkeella on oltava lupa. Perusteluiden mukaan säännös koskisi vain itse uomaa, ei laajemmin uoman lähiympäristön käyttöä. Säännös viittaisi myös vain fyysiseen muuttamiseen eikä koskisi pilaamisesta aiheutuvaa veden laadullista muuttamista.

Luonnontilaisten purojen suojelua on vesilain uudistamisen yhteydessä käsitelty runsaasti, ja suojelun tarpeesta on vallinnut laaja yksimielisyys. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että luonnontilaiset purot suojeltaisiin vesilain mukaisena luontotyyppinä. Esityksessä perustellaan purojen jättämistä luontotyyppisuojelun ulkopuolelle mm. sillä, että purot ovat vesistöjä ja saavat suojaa yleisen luvantarvesääntelyn kautta. Kyse ei kuitenkaan ole aidosta suojelusta, vaan ainoastaan luvantarvekynnyksestä. Nimenomainen maininta esityksen 3:2 §:ssä on tietenkin pieni edistysaskel, mutta ei kuitenkaan riittävä luonnontilaisten purojen suojelun kannalta. Tilanne ei periaatteessa muutu nykyisestä. Mitään todellista perustetta sille, miksi puroja ei suojeltaisi luontotyyppinä, ei ole esitetty. 

Luonnonsuojeluliitto esittää, että luonnontilaiset purot uoman lähiympäristöineen suojeltaisiin vesilain mukaisena luontotyyppinä. 


Yleisperiaatteet

Esitykseen ei ole sisällytetty omana lainkohtana yleisesti noudatettavia periaatteita
kuten esimerkiksi ympäristönsuojelulaissa on tehty (YSL 4 §) Vaikka periaatteiden noudattaminen ei ole sellaisenaan luvan myöntämisen edellytys, ne kuitenkin  ohjaavat sekä alemmanasteista norminantoa että lain ja sitä alemmanasteisten säännösten tulkintaa. Vaikka periaatteet sisältyvät osin jo nykyisenkin vesilain säännöksiin, ne olisi syytä myös tuoda kootusti esiin omana säännöksenä.


Valmistelulupa

Muutettu termi antaa harhaanjohtavan kuvan, sillä kyse on kuitenkin hankkeen aloitamisesta ja asiasta jota annettu lupa koskee, ei alustavasta valmistelusta (kuten esimerkiksi asian toteuttamisen tutkimisesta).



Luontotyyppien muotoutumisen suojeleminen 

Fladojen ym. vastaavien luontotyyppien muotoutuminen jatkossakin tulisi turvata.
Muotoutumisprosessi tulisi suojella. 


Vesilain ja maankäyttö- ja rakennuslain suhde vesillerakentamis- yms. hankkeissa 

Luonnonsuojeluliitto toivoo, että uudessa vesilaissa selvennettäisiin eräisiin rakentamishankkeisiin liittyvää sääntelyä. Esimerkkinä epäselvästä tilanteesta voidaan mainita kelluvat asunnot. Niiden rakentamista ei voi pitää vesitalousasioina/vesitaloushankkeina, mutta niihin liittyy myös vesirakentamista ja selvästi MRL:n sääntelemää talonrakennusta.


Muita uuden lain puutteita

Esityksessä ei ole tarkasteltu riittävässä määrin vesienhoidosta järjestämisestä annetun lain vaikutuksia vesilakiin, esimerkiksi lain merkitys käytännön lupaharkinnalle jää epäselväksi. Voidaan lisäksi todeta, että intressivertailussa suoritettava hyötyjen ja menetysten arvioiminen on säännelty siten puutteelliseksi, että esimerkiksi hankkeen toteuttamiskustannuksia ei oteta huomioon menetyksinä.



Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 





Risto Sulkava             Eero Yrjö-Koskinen
hallituksen puheenjohtaja         toiminnanjohtaja