Euroopan yhteisöjen komissio
Rue de la Loi, 200
B-1049 Bruxelles

Kantelu Suomen tasavaltaa vastaan EY:n luontodirektiivin rikkomisesta saimaannorpan suojelun laiminlyönneillä

Kantelijan nimi

Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Helsinki, Suomi

Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin merkitty rekisteröity yhdistys. Liiton sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua.

Prosessiosoite

Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
FI-00510 Helsinki
Puhelin +358 9 228 08 266
Käsipuhelin +358 400 615 530
Telekopio +358 9 228 08 200
Sähköposti tapani.veistola [at] sll.fi

Ala ja säädökset, jota kantelu koskee

Ympäristönsuojelu.

Neuvoston Direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992, erityisesti sen artiklan 6 kohdat 2 ja 3 sekä artiklan 12 kohta 4.


EU-rahoituksen yhteys asiaan

Asiaan ei tietääksemme liity EU-rahojen väärinkäyttöä.

Sitä vastoin Suomen olisi ilmeisesti kuitenkin mahdollista käyttää EU:n kalatalousrahoja ongelman ratkaisuun. Yksi osaratkaisu voisi olla hylkeiden sietopalkkioiden maksamiseen Saimaallakin. Niin tehdään Suomessa jo nyt merialueilla harmaahylkeen ja itämerennorpan osalla. Tätä mahdollisuutta ei ole vielä selvitetty kunnolla Saimaan osalta.

Asian kuvaus

Saimaannorppa on uhanalainen

Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, joka elää koko maailmassa vain Saimaalla. Euroopan yhteisön ympäristölainsäädännössä se on luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji.

Jääkauden jälkeen saimaannorppia on arvioitu olleen useita tuhansia. Saimaannorpan kanta romahti aikoinaan metsästyksen ja sittemmin kalanpyydyskuolleisuuden, ympäristömyrkkyjen ja veden pinnan vaihtelujen takia. Norppien määrä oli pienemmillään 1980-luvulla, jolloin niitä oli vain noin 150–190. Moni uhkatekijä on kuitenkin saatu kuriin suojelutoimien ansiosta. Saimaannorpan kanta saatiin parhaimmillaan vuonna 2006 nousemaan 280 yksilöön.

Nyt saimaannorppien määrä on kääntynyt jälleen laskuun. Kannan kooksi on arvioitu 260 yksilöä. Mikä vakavinta, viimeiset kolme pesimäkautta ovat olleet tavallista heikompia. Tänä vuonna kuutteja syntyi vain 44 ja niistäkin kuusi kuoli jo imetysaikana (liitteet 1–3).

Suomi on raportoinut komissiolle raportissaan luontodirektiivin toimeenpanosta vuosina 2000–06, että laji on epäsuotuisassa suojelun tasossa (liite 4).

Suurin uhka ovat kalaverkot

Saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy on menehtyminen sivusaaliina kalanpyydyksiin, etenkin kalaverkkoihin. Viranomaiset ovat arvioineet, että 20–30 hyljettä eli lähes puolet pesästään lähteneistä kuuteista menehtyy tällä tavoin.

Kun sivusaaliin vuotuinen määrä on arvioitu 20–30 hylkeeksi, tämä on noin 10 prosenttia kannasta (liite 5).

Tämä on aivan poikkeuksellisen suuri määrä. Esimerkiksi Ruotsi tavoittelee kalastuksen sivusaaliin jäämistä vain yhteen prosenttiin merihylkeitten kannasta.

Saimaannorpan uusin uhka on ilmastonmuutos. Leutoina talvina norppa ei pysty tekemään kuuttia suojaavaa synnytyspesää tai pesä tuhoutuu ennenaikaisesti. Tutkijoiden mukaan norppa kuitenkin selviytyy leudoista talvista, jos kaikki muut vaarat, kuten verkkokalastus, saadaan poistettua.


Verkkokalastusrajoitukset eivät riitä suojaamaan saimaannorppaa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla (258/2004) ei riittänyt verkkokalastuksen kuolleisuuden pysäyttämiseksi sen voimassaoloaikana 1.5.2004– 30.4.2009 (liite 6).

Myöskään uusi Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla (223/2009), joka on voimassa 1.5.2009–30.4.2014, ei riitä pysäyttämään verkkokuolemia (liite 7).

Uudenkin asetuksen 3 § sallii yhä sellaiset verkot, joihin voi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunnon mukaan kuolla norpan poikasia eli kuutteja ja nuoria norppia:

"Lisäksi RKTL toteaa, että tutkimustulosten perusteella suuri osa kalaverkkoihin hukkuneista kuuteista ja nuorista norpista oli menehtynyt 0,17 mm vahvuisesta langasta tehtyihin verkkoihin, joten asetusluonnoksen mukainen verkkojen langanvahvuuksien rajoittaminen ei välttämättä vähennä kuuttien ja nuorten norppien verkkokuolleisuutta. Tutkimuslaitoksen mukaan määräaikainen (15.4.–30.6) verkkokalastuskielto saimaannorpan lisääntymisalueilla ja niillä alueilla, joilla kuuttien voidaan olettaa esiintyvän, olisi tehokkain tapa vähentää kuuttien kalastuskuolevuutta ja siten parantaa saimaanhylkeen elinmahdollisuuksia." (liite 8).

Lisäksi vielä paksummat verkot (0,20 mm) on sallittu isommalle (60 mm) silmäkoolle. Niihin voi hukkua kuuttien lisäksi aikuisiakin norppia. Tämän lisäksi ammattikalastajille on asetuksessa annettu verkkosäädöksestä vielä kahden vuoden siirtymäaika.

Asian oikeudellinen arviointi

Natura-alueiden riittämätön suojelu (luontodirektiivi 6.2)

Saimaannorpalle vaaralliset verkot on sallittu myös sellaisilla Natura 2000 -alueilla, jotka on nimenomaan perustettu saimaannorpan suojelemiseksi (liite 9). Niitä on suuri osa Saimaasta.

Tämä rikkoo luontodirektiivin artiklan 6 kohtaa 2:

"2. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin."

Suomi on itse todennut norpan olevan epäsuotuisalla suojelun tasolla. Kalastuksen sivusaalisvaikutus on merkittävä häiriö sen suotuisan suojelun tason saavuttamisen kannalta. Tämä häiriö on jo nyt johtanut kannan vähenemiseen ja esiintymisalueen supistumiseen.


Natura-selvityksen laiminlyönti (luontodirektiivin artikla 6.3)

Uudessakaan asetuksessa ja sen taustamuistiossa ei selvitetty sen vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena olevaan saimaannorppaan.

Huomattakoon, että myös Natura-alueiden norppia voi kuolla verkkoihin kalastaessaan Natura-alueiden ulkopuolella. Tällaiset Natura-alueiden ulkopuoliset norppien verkkokuolemat voivat heikentää Natura-alueiden norppakantaa myös välillisesti. Tässä tulee ottaa huomioon myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden, kuten loma-asuntojen rakentamisen kanssa. Natura-alueen ulkopuolisen vaikutuksen takia Natura-alueiden norpat eivät saa riittävää täydennystä suojelualueen ulkopuolelta.

Tämä kaikki on luontodirektiivin artiklan 6 kohdan 3 vastaista:

"3. Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta saattavat vaikuttaa tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia."


Merkittävän tahattoman pyynnin jatkuminen (luontodirektiivin artikla 12.4)

Saimaannorppa on luontodirektiivin liitteen IV alakohdan a laji. Sitä koskee Natura-alueiden ulkopuolellakin luontodirektiivin artiklan 12 kohta 4:

"Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön liitteessä IV olevassa a alakohdassa lueteltujen eläinlajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä. Jäsenvaltioiden on saatujen tietojen perusteella suoritettava uusia tutkimuksia tai toteutettava tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin."

Saimaannorppakantaa kyllä seurataan Suomessa tutkimuksilla, mutta seurannan huolestuttavat tulokset eivät ole johtaneet riittäviin suojelutoimenpiteisiin verkkokuolemia vastaan. Tämä näkyy muun muassa norppakannan alueellisessa jakautumisessa. Osalla Natura-alueita kanta on laskenut jatkuvasti (esim. liite 4).


Yhteenveto

Suomi rikkoo saimaannorpan suojelun laiminlyönneillä sekä Natura 2000 -alueilla että niiden ulkopuolella luontodirektiivin artikloja 6 (kohdat 2 ja 3) sekä 12 (kohta 4).

Katsomme, että sekä kansallinen lainsäädäntö että sen käytännön toimeenpano ovat puutteellisia.

Koska jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden, pyydämme komissiota ryhtymään sitä vastaan perussopimuksen artiklan 226 mukaisiin toimiin.

Aikaisempi kirjeenvaihto jäsenmaan kanssa

Suomen maa- ja metsätalousministeriölle olemme antaneet muun muassa seuraavat lausunnot (liitteet 10–12).

Maa- ja metsätalousministeriö on nyt asettanut työryhmän seuraamaan saimaannorpan ja verkkokalastuksen suhdetta. Tulevista mahdollisista säädösten muutoksista ensi vuonna ei ole kuitenkaan mitään varmuutta.

Julkisuus

Annamme komissiolle luvan paljastaa kantelun tekijän sen ottaessa yhteyttä
kantelun kohteena olevan jäsenvaltion viranomaisiin.

Vakuudeksi

Helsingissä, 29. kesäkuuta 2009

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO R.Y.


Risto Sulkava        Ilpo Kuronen
puheenjohtaja        luonnonsuojelupäällikkö

LIITTEET
1 Saimaannorppakannan tila vuonna 2007
2 Saimaannorppakannan tila vuonna 2008
3 Metsähallituksen Hyljekanta 2009 -sivu 28.5.2009
4 Saimaannorpan artiklan 17 raportti
5 Saimaannorpan sivusaalistietoa
6 MMM:n asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla 258/2004
7 MMM:n asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla 223/2009
8 RKTL:n lausunto MMM:lle 13.3.2009
9 Saimaannorpan Natura-alueet
10 SLL:n lausunto MMM:lle 2.2.2009
11 SLL:n kirjelmä MMM:lle 26.2.2009
12 SLL:n lausunto MMM:lle 13.3.2009