Alueiden kehittämislain uudistaminen
13.2.2009
ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN UUDISTAMINEN (TEM 22E:00/2008) – KUULEMINEN
Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n kommenttipuheenvuoro.
1. Lakiuudistuksen suhde ALKU-hankkeeseen
Luonnos hallituksen esitykseksi aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi on paraikaa lausuntokierroksella. Tuossa ALKU-hanketta koskevassa esitysluonnoksessa esitetään vain muutamia olennaisia lisäyksiä ja muutoksia alueiden kehittämislakiin.
Samaan aikaan valmistelussa on kuitenkin samaisen lain kokonaisuudistus, jossa esitetään monia muitakin aluehallinnon uudistamiseen olennaisesti vaikuttavia muutoksia.
Luonnonsuojeluliiton mielestä menettely ei täytä asianmukaisen lainvalmistelun vaatimuksia. Liitto pitää välttämättömänä, että esitys alueiden kehittämislain uudistamisesta sisällytetään kokonaisuudessaan osaksi hallituksen esitystä aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. ALKU-hanke esittää mullistavia muutoksia valtion aluehallintoon ja sen suhteeseen maakuntahallintoon. Hankkeen aikataulu ei voi olla kaiken muun ylikäyvä arvo, jonka perusteella hankkeen valmistelussa voi oikoa.
2. Aluekehittämisen tavoitteista
Lakiin esitetään uutena elementtinä kirjattavaksi erikseen (4 §) alueiden kehittämisen tavoitteet. Taloudelliset tavoitteet korostuvat – sosiaaliset, kulttuuri- ja ympäristötavoitteet puuttuvat. Elinympäristön laatua koskevat tavoitteetkin vesittyvät yksityiskohtaisissa perusteluissa asukkaiden hyväksi asumiseksi ja viihtymiseksi ja yritysten vetovoimatekijäksi.
Luonnonsuojeluliitto katsoo, että aluekehittämisen tavoitteita tulee täydentää ja monipuolistaa. Esitettyä 4 §:ää tulee tasapainottaa lisäämällä siitä nyt puuttuvat elementit, jotka vastaavat Euroopan neuvoston yleisasetuksen (EY 1083/2006) 3 artiklan 1 kohdan toisen momentin sanamuotoa: "Rahastotoimiin sisällytetään kansallisella ja alueellisella tasolla yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joilla tähdätään kestävään kehitykseen vahvistamalla kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, edistämällä sosiaalista osallisuutta sekä suojelemalla ja parantamalla ympäristön laatua."
Luonnonsuojeluliitto esittää, että 4 § muutetaan seuraavasti ja että perusteluja korjataan vastaavasti:
"Alueiden kehittämisen tavoitteena on kestävällä kehityksellä:
---
6) edistää sosiaalista osallisuutta
7) suojella ja parantaa ympäristön laatua sekä kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta"
3. Valtion viranomaisen ja maakuntaliiton rooli
Lakiluonnoksessa esitetään monin tavoin maakuntaliiton roolin vahvistamista ja kasvavaa ohjausotetta valtion aluehallintoviranomaiseen. Valtionhallinnon ja maakuntahallinnon tehtävät alueilla hämärtyvät, kun ohjausvaikutukseltaan erilaisia yhteensovittamisprosesseja on osoitettu valtioneuvostolle, työvoima- ja elinkeinoministeriölle, alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle, yhteistyöryhmille, maakuntaliitoille ja maakunnan yhteistyöryhmille.
Maakuntaohjelman vaikuttavuutta halutaan parantaa. Nykyisen lain mukaan valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat, edistävät niiden toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Uuden lakiesitysluonnoksen mukaan valtion ja kunnan viranomaisten tulee lisäksi huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien toteuttamista. Tämä lisäys rajaa tarpeettomasti viranomaisten toimivaltaa yleisen edun valvojana ja on vaarassa johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että maakuntaohjelmille ei ole asetettu eikä pystytä asettamaan tarkasti määriteltyjä sisältövaatimuksia. Maakuntaohjelmat eivät valmisteluna myöskään kuulu muutoksenhaun piiriin, jolloin toimenpiteiden ja maakuntaohjelman suhde ei voi tulla puolueettomasti arvioiduksi.
Luonnonsuojeluliitto esittää, että luonnoksen 19 §:n 6 momentista poistetaan virkkeen loppu: ”sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista.”
4. Kansalaisjärjestöjen kumppanuuden varmistaminen
Laissa on syytä varmistaa, että ympäristöjärjestöt otetaan mukaan kaikkiin maakunnan yhteistyöryhmiin varsinaisena ja vakinaisena jäsenenä.
Nyt esitetty 11 § ei vastaa yleisasetuksen (EY 1083/2006) artiklassa 11 määriteltyä kumppanuutta. Artiklan kohdassa c) on lueteltu ”muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtioista riippumattomia järjestöjä edustavat...” Ympäristöjärjestöt edustavat sekä kansalaisyhteiskuntaa että ympäristökumppaneita.
Asetuksen 11 artikla velvoittaa myös kunkin jäsenvaltion nimeämään ”kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ympäristöalan taikka muun alan edustavimmat kumppanit [---] ottaen huomioon tarpeen edistää [---] kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset.”
Ympäristöasiantuntemuksen lisääminen on erityisen aiheellista, koska syksyn seurantakomiteoissa ympäristömyönteisyys lisättiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden kriteereihin. Ympäristöjärjestöjen osallistumisesta myös keskusteltiin rakennerahastoneuvottelukunnassa 29.1.2009 kenenkään vastustamatta järjestöjen osallistumista. Ympäristöjärjestöt ovat mukana myös seurantakomiteoissa ja rakennerahastoneuvottelukunnassa ja monessa maakunnassa jo nyt maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä. Ympäristönäkökulman varmistaminen on tärkeää siksikin, että MYR:n tehtäviä ollaan laajentamassa.
Luonnonsuojeluliitto esittää luonnoksen 11 §:n muuttamista seuraavasti ja perustelujen korjaamista vastaavasti:
3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä [POISTO: mahdollisuuksien mukaan] muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat SEKÄ ympäristöjärjestöt ja
sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt.
Liitteenä on lista lakiluonnoksen muista ongelmakohdista. Suoraan ALKU-hankkeeseen liittyviin muihin kohtiin Luonnonsuojeluliitto ilmaisee kantansa lausunnossaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Pekka Kassila
Talouspäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
LIITE: Alueiden kehittämislain luonnos 9.2.2009: Muita ongelmakohtia (pdf)