Kaivoslain ja siihen liittyvien lakien uudistaminen
Helsingissä, 2.12.2008
Työ- ja elinkeinoministeriölle
kuuleminen@tem.fi
Viitaten lausuntopyyntöönne 15.10.2008 Dnro TEM120:00/2008
Viitaten Anja Liukolta saamaamme lisäaikaan
Asia: Kaivoslain ja siihen liittyvien lakien uudistaminen
Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Luonnonsuojeluliitto pitää uutta kaivoslakia välttämättömänä. Nykyinen kaivoslaki ei turvaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia eikä se ole muun ympäristölainsäädännön tasolla.
Lakia tarvitaan koska kaivosyhtiöiden oma yhteiskuntavastuu ja itsesäätely ei näytä toimivan Suomessa. Vaikka kaivosala on kansainvälisesti korostanut pyrkimyksiään hoitaa ympäristöasioita lakien kirjainta ja vähimmäistasoa paremmin, esimerkiksi Suomen uraanitutkimuksissa yhtiöt ovat yhä menneet siitä missä vanhentuneen lain rima on matalin. Uusi laki tulee todelliseen tarpeeseen.
Yleisesti ottaen työryhmän esitys on paljon nykyistä lakia parempi. Sen myötä kansalaiset voivat saada paremmin tietoa, osallistua ja hakea muutosta kaivoksia koskeviin päätöksiin. Perusoikeuksien lisäksi myös ympäristöasiat otetaan lakiesityksessä paremmin huomioon.
Lakiluonnokseen sisältyy toki myös monia kehittämistarpeita. Vaikka viittauksia ympäristölainsäädäntöön on lisätty, keskeiset ympäristöoikeudelliset periaatteet – kuten varovaisuusperiaate ja BAT – on syytä sisällyttää myös kaivoslakiin. Lain suhdetta ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoihin on syytä vielä kirkastaa.
Lupahallinnon kannalta tärkeintä olisi siirtää kaikkien kaivoksia koskevien lupien käsittely ympäristölupavirastoihin (tai niiltä ALKU-hankkeen toteutuessa mahdollisesti perustettaviin aluehallintoviranomaisiin).
Soveltamisalassa radioaktiivisten malmien, kuten uraanin ja toriumin, etsintä ja louhinta on kiellettävä. Alueellisesti luonnonsuojelualueiden turvaa on vielä kehitettävä aukottomaksi.
Laki on saatava pian voimaan ja vanhat kaivosluvat on päivitettävä uuden lain mukaisiksi.
2
PYKÄLÄKOHTAISIA KOMMENTTEJA
2 § Soveltamisala
Radioaktiiviset malmit, kuten torium ja uraani, on poistettava lain soveltamisalasta.
Toinen mahdollisuus on tehdä radioaktiivisista mineraaleista oma pykälä siten, että niiden etsiminen, louhiminen ja rikastaminen kielletään. Tämä on tärkeätä myös siksi, että uraania voi käytännössä etsiä vaikka tekisi esimerkiksi kultavaltauksen.
4 § Kaivosviranomainen
TUKES on kaivosviranomaiseksi väärä valinta. Sillä on kaivosturvallisuuden osaamista, mutta ei riittävää ympäristön ja alueiden käytön tuntemusta.
Koska kaivoshankkeilla on aina vähäistä merkittävämpiä ympäristövaikutuksia, lupaviranomaisen tulee olla ympäristölupavirasto (tai jos ALKU-hanke toteutuu, aluehallintoviranomainen eli ALLU).
Nämä muusta ympäristöhallinnosta eriytetyt riippumattomat ja puolueettomat valtion lupaviranomaiset hoitavat vastaavia tehtäviä jo nyt muiden luonnonvarojen osalta (vesi- ja ympäristöluvat). Niillä on monipuolinen tekniikan, luonnontalouden, vesitalouden ja ympäristönsuojelun asiantuntemus. Niitä olisi helpompi vahvistaa kaivosturvallisuuden asiantuntijoilla, kun taas TUKES:ia pitäisi vahvistaa suurella määrällä ympäristöalan asiantuntijoita.
6 § Yleiset velvollisuudet
Tulee lisätä: 7) varovaisuusperiaatetta ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
7 § Yleinen näytteenotto-oikeus
1 momentin "vähäinen etsintä" tulee määritellä.
8 § Etsintätyö
4) Kohtaan olisi kohtuullista siirtää myös puutarhat.
7) luonnonsuojelualueet.
On syytä kirjoittaa oma momentti maastoliikenteestä etsintätyössä: "Malminetsinnässä on noudatettava maastoliikennelain säännöksiä."
3
10 § Malminetsintä valtausalueella
Mitä epäselvempiä kuvailevat adjektiivit ja joustavat normit ovat, sitä enemmän niistä tulee tulkintakiistoja ja oikeusjuttuja. Selvät säännöt ovat kaikille parasta.
Esitämme epäselvien sanojen poistamiseksi seuraavia muutoksia:
[poisto] maisemallista haittaa;
harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien [poisto] vahingoittumista;
[poisto] muutoksia luonnonolosuhteissa;
vaaraa yleiselle terveydelle tai turvallisuudelle; ja
[poisto] haittaa muulle elinkeinotoiminnalle.
Perusteluihin tulee kirjoittaa auki, että kohdassa 2) viitataan muun muassa uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin.
11 § Ilmoitus maastotöistä ja rakennelmista
Maastotöistä ilmoittaminen tulee säätää kirjallisesti tapahtuvaksi.
18 § Käyttöoikeus kaivosalueeseen
2 momentin vertailun tulee kattaa myös vertailu maan muihin maankäyttömuotoihin ja niiden vastaaviin hyötyihin.
20 § Kullanhuuhdontalupa ja sen oikeusvaikutukset
Kaivosviranomaisen lisäksi myös maanomistajan tai aluetta hallinnoivan viranomaisen tai laitoksen lupa on välttämätön.
30 § Lupahakemus
Myös ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen arvio koko hankkeen elinkaaren ajalta (suunnittelusta jälkikäyttöön) olisi syytä lisätä mukaan, koska jotkut hankkeet tarvitsevat valtioneuvoston luvan.
34 § Lupahakemuksesta tiedottaminen
Yksi alueella yleisesti ilmestyvä sanomalehti ja sähköinen tiedotus on syytä lisätä mukaan, koska ilmoitustaulu ei toimi tiedotuskanavana ja muuten vaikutusalueen ihmiset ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat jäädä ilman tietoa. Kolmenkymmenen hengen rajaus on keinotekoinen.
Vastaava muotoilu muusta ympäristölainsäädännöstä kuuluu: "Kuulutus on lisäksi julkaistava sähköisesti ja ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä." (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994).
4
36 § Lupaharkinnan perusteet
Luvittajalle on syytä turvata harkintavalta. 1 momentin sana "myönnetään" tulee muuttaa muotoon "voidaan myöntää".
37 § Valtaus- ja kullanhuuhdontaluvan myöntämisen esteet
Kohdissa 5) ja 7) raja tulee lisätä 250 metriin.
Lisäksi tulee lisätä kohta 11) luonnonsuojelu- tai maisema-alueille.
Perusteluissa ne tulee luetella:
- luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet, mukaan lukien Natura 2000 -alueet ja erämaa-alueet;
- kaavojen suojelualuevaraukset;
- UNESCO:n maailmanperintökohteet; sekä
- valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
(Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet.
Valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995.
Putkonen, L. (toim.) 1993. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, Vantaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto - Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki 1993.)
39 § Kaivosluvan myöntämisen esteet
1 momentin kohdaksi 3) tulee lisätä jos alue kuuluu luonnonsuojelu- tai maisema-alueisiin.
Perusteluissa nämä tulee luetella:
- luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet mukaan lukien Natura 2000 -alueet ja erämaa-alueet;
- kaavojen suojelualuevaraukset;
- UNESCO:n maailmanperintökohteet; sekä
- valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
(Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet.
Valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995.
Putkonen, L. (toim.) 1993. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, Vantaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto - Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki 1993.)
Perusteluihin tulee lisätä toteamus, että kaikkia yleisiä hyötyjä (esimerkiksi ekosysteemipalvelut) ei voi hinnoitella rahassa. Lisäksi kaivoshankkeelle pitäisi laskea alueen muihin käyttömahdollisuuksiin perustuvia vaihtoehtoja, jotka siis menetettäisiin. Kaivostoiminnan kuluksi tulee laskea myös hankkeen tarvitsema infrastruktuuri, kuten tiet, rautatiet yms.
38 § Lupaharkinnan perusteet
Lupaviranomaiselle on syytä jättää enemmän harkintavaltaa (myönnetään → voidaan myöntää).
5
47 § Päätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä ilmoittaminen sanomalehdessä on aina paikallaan. Luonnollisten henkilöiden lisäksi asia koskee muun muassa ympäristöjärjestöjä, jotka toimivat luonnon etujärjestöinä. Siksi 30 hengen rajoitus ei ole järkevä.
Vastaava muotoilu muusta ympäristölainsäädännöstä kuuluu: "Kuulutus on lisäksi julkaistava sähköisesti ja ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä." (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994)
49 § Valtausluvan voimassaolon jatkaminen
Kokonaisaika tulee rajoittaa kymmeneen vuoteen. Tosissaan tutkiville ammattilaisille aika riittää. Pitemmästä valtausajasta tulee alueen ja lähiseudun asukkaille ja oikeuksien omistajille liian pitkä epävarmuuden aika.
50 § Kaivosluvan määräaikainen tarkistaminen ja määräaikaisuus
Määräaikaisuus on tärkeätä, koska olosuhteet alueella voivat muuttua ajan mittaan. Lupia ei pidä antaa toistaiseksi vaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.
Huomattakoon, että kaivoksen ympärilläkin olevat muut asiat voivat sinä aikana muuttua ja muuttaa käsitystä hankeen hyödyistä ja haitoista.
83 § Valtauskorvaukset
Korvaukset ovat hyvin pieniä.
87 § Vahinkojen ja haittojen korvaaminen valtaus- ja kullanhuuhdonta-alueilla
On hyvä, että tässä otetaan huomioon myös etsintäalueen kiinteistöjen omistajat, jotka omistavat asuinrakennuksen esimerkiksi valtausalueelta ja voivat kärsiä kiinteistön arvonlaskusta sekä elinkeinon vaarantumisesta (esimerkiksi maitotilat uraanivaltausalueilla).
131 § Velvollisuus seurantaan ja korjaaviin toimenpiteisiin
Seurantakysymys on erityisen vakava, koska ympäristö- ja terveyskysymykset voivat ilmetä vasta vuosikymmenien päästä. Vaarana on, että jos kaivosyritys ei ole lunastanut aluetta, se jää toiminnan loppuessa joko kiinteistönomistajan tai yhteiskunnan riippakiveksi.
Seurantavelvoite tulee kirjata tilan rasituksiin niin, että kukaan ei voi ostaa aluetta vahingossa tietämättä seurantavelvollisuuksista.
133 § Kaivosviranomaisen tiedonsaantioikeus
Viranomaislistaan tulee lisätä pelastusviranomainen ja terveysviranomainen.
136 § Virka-apu
Pelastusviranomainen tulee lisätä virka-apua antaviin viranomaisiin.
6
147 § Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
On tärkeätä edellyttää kaikkien lupien lainvoimaisuutta ennen töiden aloittamista. Kaikki ennen lainvoimaisuutta aloitetut työt vaarantavat muutoksenhakua, koska ne asettavat tuomioistuimen "jo tapahtuneiden tosiasioiden" eteen. Ympäristölle koituneita haittoja ei voi aina korvata rahassa. Kaivoshanke saattaa vaikuttaa alueeseen jopa kymmeniä tuhansia vuosia, joten sitä ei pidä kiirehtiä 1-2 vuoden takia.
148 § Onnettomuudesta ilmoittaminen
Tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tulee ilmoittaa myös alueen pelastus-, terveys- ja ympäristöviranomaisille jos on syytä olettaa onnettomuudella olevan vaikutusta alueen asukkaiden terveyteen tai turvallisuuteen tai ympäristön tilaan.
Loppusäännökset
On tärkeätä, että uusi laki astuu voimaan mahdollisimman pian. On hyvä, että jo ennen sitä voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon vaatimiin toimiin.
On välttämätöntä, että kaikki kesken ja vireillä olevat asiat siirtyvät uuden lain mukaan käsiteltäväksi heti kun se astuu voimaan. Ei ole olemassa perusteita, joiden vuoksi esimerkiksi valtausoikeuden nojalla tapahtuvaan toimintaan ei sovellettaisi kaikkia 2 luvussa valtaajalle asetettavia velvollisuuksia. Sama koskee myös kaikkea kaivosoikeuden nojalla harjoitettavaa toimintaa ja kaivosoikeuden haltijan velvoitteita sekä kullanhuuhdontaa.
Lisäksi kaikki vanhat luvat varauksista kaivospiireihin tulee päivittää mahdollisimman pian uuden lain mukaiseksi viimeistään viiden vuoden päästä lain voimaantulosta.
Erityinen ongelma ovat kaivoshankkeet, joista tulee uraania sivutuotteena. Ne aiheuttavat samanlaisia ympäristö- ja terveysriskejä kuin pelkät uraanikaivokset. Niiden lupien uudelleen käsittelyllä on erityinen tarve ja kiire.
LIITÄNNÄISLAIT
Ydinenergialaki
Parasta olisi lisätä pykälä, missä radioaktiivisten malmien, kuten uraanin ja toriumin etsiminen, louhiminen ja rikastaminen kielletään kokonaan.
Jos näin ei tehdä, 21 §:ssä mainittua kunnan veto-oikeutta on syytä laajentaa myös naapurikuntiin ja maakunnan liittoon, koska vaikutukset voivat olla ylikunnallisia. Tämän kunnan ja maakunnan liiton veto-oikeus tulisi liittää jo valtausvaiheeseen. Kunnan tai maakunnan liiton kiellon tulee pysyä valtioneuvostoa sitovana.
7
Maastoliikennelaki
Jos etsintätyöhön liittyvä maastoliikenne vapautettaisiin maanomistajan luvasta, luvatta maastossa ajeleva voisi jatkossa aina väittää etsivänsä malmia. Asia on huolestuttava, koska off-road -harrastus mönkijöillä yms. on nopeasti yleistymässä. Näistä syistä on välttämätöntä, että moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöön vaaditaan jatkossakin maanomistajan lupa myös etsintätyössä. Tämän periaatteen tulee olla voimassa myös valtausvaiheessa.
Luonnonsuojelualueilla ei edes valtaustoiminnan, kaivostoiminnasta puhumattakaan, tule olla mitenkään mahdollista vaan täysin kiellettyä.
Erämaalaki
Luonnonsuojeluliiton mielestä kaivoslupia ei tule antaa erämaa-alueille, koska alueet on perustettu "alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi" (Erämaalaki 1 §).
Erämaalain 6 § on aika poistaa kaivoslain uudistuksen yhteydessä.
Luonnonsuojelulaki
Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta saada lupia. Jos valtio korvaisi yksityisille Natura-alueille haettujen lupien hylkäämisestä koituneita menetyksiä, se johtaisi puhtaasti keinottelumielessä tehtävien hakemusten vyöryyn.
LOPUKSI
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että uudistus on myös kaivosalan tulevaisuuden edun mukainen. Jos ympäristö- ja perusoikeusasiat saadaan kuntoon uudella kotimaisella lailla, kaivoksia voisi jatkossa toteuttaa ilman pitkiä ja epävarmoja kansainvälisiä oikeudenkäyntejä. Nykylain mukaiset prosessit voivat sitä vastoin aiheuttaa mutkallisia ja epävarmoja prosesseja EY:n tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja
Lisätietoja
- luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, käsipuhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
