Eriävä mielipide ympäristötukityöryhmän muutosten valmistelutyöryhmän esityksiin

YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄN MUUTOSTEN VALMISTELURYHMÄLLE

Asia: Eriävä mielipide luonnonhoitopellon toimenpiteisiin

Työryhmän esitykset eivät riitä korvaamaan kesannoinnin poistumisen entisestään pahentamia ongelmia maatalousluonnon monimuotoisuudelle.

Luonnonhoitopelto-toimenpiteet

Emme voi hyväksyä viimeisiä muutoksia luonnonhoitopelto-toimenpiteisiin, koska ne tekevät siitä paljon heikomman kuin alkuperäinen esitys tai velvoitekesanto. Tehokkaiden biodiversiteettitoimien, kuten luonnonystävällisen kesannon, tarvetta korostaa se, että Komission hyväksytyt uudet erikoistukitoimenpiteet ovat vesiensuojelutoimia.

MYTVAS-tutkimuksen tulokset viittaavat selvästi siihen, että milloin maatalousympäristön eliölajien runsaus on Suomessa viime vuosina tavanomaisessa viljelyssä kasvanut, se on tapahtunut juuri kesannoinnin ansiosta.

Toisaalta rehun korjaaminen keskikesällä vähentää suuresti kesannon hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle. Nyt esimerkiksi pellot, joiden suunnitelman mukaan tulisi olla ”tuotantoon käyttämättömiä nurmialueita”, toimisivat samanlaisina “ekologisina ansoina” kuin nykyiset tavanomaiset nurmipellot: Linnut aloittaisivat niillä pesinnän, mutta pesät tai poikaset tuhoutuisivat niiton yhteydessä.

On oleellista oivaltaa, että vasta loppukesällä niitettävät kesannot olisivat ainoita peltolohkoja, joilla pesiminen olisi turvallista maassa pesiville peltolinnuille, kuten uhanalaiselle ruisrääkälle sekä vähentyneelle töyhtöhyypälle ja kuoville. Myöhäisestä niitosta olisi hyötyä myös monille muille lajiryhmille kuin linnuille.

1) Monivuotiset nurmipellot

Työryhmän esityksessä on aivan liian monta ja väljästi muotoiltua syytä, joilla niiton voisi tehdä ennen 1.8. Voimme hyväksyä tällaisen aikaisemman niiton vain rehunkorjuuksi A- ja B-alueilla. Etelä-Suomessa nurmipeitteisyys on tärkeä asia vesiensuojelulle, ja näin ollen voidaan hyväksyä monimuotoisuuden arvojen kärsimistä.
 
2) Monimuotoisuuspellot

Työryhmän ehdottama toinen vaihtoehto "Monimuotoisuuspellot" on hyvä mutta ainoana ei ratkaise monimuotoisuuden ongelmia. Taloudellisten laskelmien mukaan niiden pinta-ala jäisi esitetyllä tukitasolla todennäköisesti hyvin pieneksi.


Lopuksi

Yleisesti ottaen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä ja vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuonna 2015 tarvitaan aivan eri suuruusluokan toimia kuin nyt. Erityistukien nykyiset euro- ja hehtaarimäärät eivät pysty millään vastaamaan biodiversiteetti- ja vesistötavoitteisiin tilanteessa, missä kesannoinnin loppuminen pahentaa tilannetta entisestään.

Olemme vakuuttuneita että pelkästään vapaehtoisten ympäristötukitoimenpiteiden kautta on mahdotonta saavuttaa riittävää kesantopinta-alaa etenkään tehokkaasti viljellyillä alueilla, joilla kesannon merkitys olisi suurimmillaan. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää siksi myös lisä- ja perustoimenpiteiden samanaikaista kehittämistä. Ehdotamme, että tähänastisen kesannointivelvoitteen päättyessä suoran tuen saamisen ehdoksi asetetaan luonnonhoitokesantojen perustamista.

Kiireisimmin tarvittaisiin vesiensuojelun TEHO-ohjelman kaltaista lisäpanostusta myös luonnon monimuotoisuuteen.


Helsingissä, 29. huhtikuuta 2008

Irina Herzon            Ilpo Kuronen               
tutkija                      luonnonsuojelupäällikkö       
JÄMYRÄ                Suomen luonnonsuojeluliitto       

Mikko Kuussaari                   Sampsa Vilhunen
erikoistutkija                          meriasiantuntija
Suomen ympäristökeskus    Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen rahasto