Valtiovarainministeriölle

Viite    Sidosryhmien kuuleminen 6.3.2008


Suomen luonnonsuojeluliitto ry. kiittää mahdollisuudesta osallistua aluehallinnon uudistamishankkeen kuulemiseen.

ALKU-hankkeen yleistavoitteista

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeinä hankkeen tavoitteita yhtenäistää valtion alue- ja piirihallintoviranomaisten toimialueita, poistaa päällekkäisyyksiä ja selkiyttää hallintoa mm. täsmentämällä työnjakoa ja kokoamalla tehtäviä. Tehtävien kokoamista samalle viranomaiselle liitto pitää perusteltuna silloin, kun tehtävät ovat substanssiltaan ja tavoitteiltaan yhteneväiset.

Sinänsä tärkeänä tavoitteena Luonnonsuojeluliitto pitää kansanvaltaistamista, erityisesti kansalaisvaikuttamisen vahvistamista ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Luonnonsuojeluliitto ei kuitenkaan näe viimemainittujen toteutuvan toistaiseksi esillä olleissa hallintomalliluonnoksissa. Maakuntaliittojen aseman vahvistumisen ja maakuntaohjelmaan liittyvän vaikutusten arvioinnin kautta hallinto voi osin tulla lähemmäksi kansalaisia, mutta varsinaisesta kansanvaltaistumisesta ei voi puhua. Samaan aikaan vireillä on ja osin jo toteutettukin valtion laitosten liikelaitostamista ja yhtiöittämisiä sekä lainsäädäntöhankkeita, jotka heikentävät kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Hankkeen esittelyssä on korostettu myös asiakaslähtöisyyttä. Asiakaslähtöisyys on monialaisen ja -tavoitteisen hallinnon perustavan uudistuksen yleistavoitteena erityisen ongelmallinen, koska asiakkaiden kirjo on laaja: kansalaisen, yksityisen elinkeinonharjoittajan, yrityksen, yhteisön, kunnan, toisen aluehallintoviranomaisen taikka koko yhteiskunnan asiakkuudet eivät ole yhteismitallisia. Yhden asiakastahon näkökulmasta toteutuva asiakaslähtöisyys voi jopa heikentää hallinnon läpinäkyvyyttä tai avoimuutta toisen asiakastahon kannalta.

Luonnonsuojeluliitto ei pidä perusteltuna yhden tai kahden ministeriön strategista johtoa aluehallinnossa. Kuulemisen taustamateriaalina esitetyissä hallintomalliluonnoksissa tämä järjestelmä loisi valtionhallintoon itse asiassa vielä neljännen portaan. Mutkistuva hallintorakenne hämärtäisi aluehallinnon suhdetta keskushallintoon ja toimialaministeriöihin, mikä ei palvele aluehallinnon tehokasta toimintaa, toimien asiantuntevaa priorisointia eikä hallinnon läpinäkyvyyttä kansalaisten kannalta. Alustavissa malliluonnoksissa on samoille toimialoille koottu myös tavoitteiltaan erisuuntaisia tehtäviä, mitä ei voi pitää parempaa tuottavuutta tavoiteltaessa onnistuneena ratkaisuna.

Alueellisesta ympäristöhallinnosta

Ympäristöhallinto on yleisen edun valvoja, jonka tehtävänä on huolehtia luonnon- ja ympäristönsuojelusta kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä. Suuri osa alueellisen ympäristöhallinnon tehtävistä on suoraan lakisääteisiä tai ne liittyvät kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-lainsäädäntöön. Yleisen edun toteutumisen kannalta riittävästi resursoitu, riippumaton, itsenäinen ja asiantunteva alueellinen ympäristöhallinto on välttämätön. Ympäristöongelmien hallinnan tarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään biodiversiteetin heikkenemisen ja erityisesti ilmastonmuutoksen tähden.

Alueellinen ympäristöhallinto on nuorena hallinnonalana nykyisellään selkeästi järjestettyä ja toimialueet niveltyvät hyvin maakuntahallintoon. Toimialueet ovat kooltaan enimmäkseen toimivia, eikä niiden laajentaminen ole ympäristöasioiden hoidon kannalta eduksi. Kunnallinen ympäristöhallinto ja -valvonta on heikentynyt 1990-luvulta lähtien, ympäristösihteerien määrä on vähentynyt ja virkoja on lakkautettu. Kuntaliitokset eivät tilannetta kohenna. Samaan aikaan aluehallinnon ympäristönsuojelutehtävät ovat lisääntyneet ja lisääntymässä (mm. vesipuite- ja maaperädirektiivien täytäntöönpano, Metso II, ilmastonmuutokseen vaikuttaminen). Muun muassa ympäristövalvonnan kannalta on täysin kestämätöntä, jos resursseja vähennetään myös alueellisesta ympäristöhallinnosta.

Uudistushankkeen etenemisestä

Luonnonsuojeluliitto onkin huolissaan hankkeen tavoitteesta vähentää merkittävästi aluehallinnon resursseja. Hankkeessa on selvitetty aluehallinnon tehtäviä kyselyllä ja sen pohjalta arvioitu eri tehtäviin ”sitoutuvia” henkilötyövuosia. Kokonaan arvioimatta on jäänyt nykyisten resurssien riittävyys. Resurssien vähäisyys vaikuttaa muun muassa kansalaisaktiivisuuteen. Kansalaisten aktivoimiseksi uudet hankkeet ovat toki tarpeen, mutta ensisijaista olisi pitää huolta siitä, että resursseja on riittävästi olemassa olevien keinojen ja väylien toiminnan turvaamiseen.

Kuulemisen taustamateriaalina esitettiin selvitysten lisäksi kaksi malliluonnosta. Materiaalissa ja taustaselvityksissä ei esitetty, saati perusteltu sitä, miten näihin malleihin oli päädytty. Mallit lienee rakennettu ennen selvityksiä, koska niiden vaatimat ministeriöiden tehtävämuutoksetkin on tehty. Luonnonsuojeluliitto ei pidä tällaista menettelytapaa hyvänä, kun kyseessä on koko maan kattava ja vaikutuksiltaan merkittävä hallinnonuudistushanke.

Luonnonsuojeluliitto pitää näin radikaalin uudistuksen läpiviennin aikataulua kohtuuttoman tiiviinä.

Lopuksi

Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että kannan muodostamista ALKU-hankkeeseen hankaloittaa se, että arvioinnin pohjatiedoista puuttuu kaksi olennaista perustekijää: tieto 1) alueorganisaatioiden lukumäärästä ja maantieteellisestä jakautumisesta sekä 2) resurssipohjasta.

Suomen luonnonsuojeluliitto painottaa, että aluehallinnon uudistuksessa on huomioitava alueellisen ympäristöhallinnon kasvava resurssitarve ja keskeinen merkitys ympäristöön liittyvien asioiden viemisessä käytäntöön aluetasolla.

Liitto katsoo, että kuulemistilaisuuksia pitäisi järjestää alueilla, joita hanke nimenomaan koskee. Ennen uudistuksen toteuttamista sen vaikutukset tulee arvioida perusteellisesti.



Risto Sulkava                                       Eero Yrjö-Koskinen
Puheenjohtaja                                     Toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.        Suomen luonnonsuojeluliitto ry.