Helsingin hallinto-oikeudelle muutoksenhaku YTV:n Jätestrategiasta

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE                           


ASIA     Muutoksenhaku YTV:n jättenkäsittelystrategian muuttamisesta

VALITETTAVAT PÄÄTÖKSET

YTV:n hallituksen päätös 31.3.2006 (51 §) YTV:n jätteenkäsittelystrategian muuttamisesta 636/61/613/2005

YTV:n hallituksen päätös 16.6.2006 (105 §) hylätä asiasta tehty oikaisuvaatimus


VALITTAJAT

Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Helsinki
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki

PROSESSIOSOITE

Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
00510 HELSINKI
Puhelin (09) 228 081
Telekopio (09) 228 08 200

VAATIMUS

Vaadimme jätteenkäsittelystrategian muutosta koskevia päätöksiä purettavaksi ja uudelleen käsiteltäväksi.

PERUSTELUT

1 Päätös oli lainvastainen, koska jätestrategian muutosta ei ole laadittu SOVA-säädösten ja asiaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

2 Päätöksen perustuminen virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin.
                                                    2


1 SOVA-SÄÄDÖSTEN VASTAISUUS

YTV:n jätestrategiaa koskee yleinen velvollisuus selvittää ympäristövaikutukset. Tämä velvollisuus perustuu lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005, jatkossa SOVAL). Sen 3 §:n mukaan ”Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.”

Siitä, että tämä SOVAL 3 §:n velvollisuus koskee myös YTV:n jätestrategiaan 31.3.2006 tehtyä muutosta, ovat kaikki osapuolet - YTV, Uudenmaan ympäristökeskus ja me – täysin yksimielisiä.

Erimielisyys koskee sitä, onko ympäristövaikutuksia selvitetty riittävästi vai ei.

Mielestämme ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Suurimmat puutteet ovat vertailtavien vaihtoehtojen valinnassa, vaihtoehtojen vaikutusten selvittämisessä ja arvioinnissa sekä kansalaisten kuulemisessa.

YTV:n jätestrategian muutoksen vaihtoehdoista rajattiin pois jopa jätelain ensisijaiset vaihtoehdot eli jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys.

Koska vaihtoehtojen valinta vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen, niistä tulee neuvotella eri osapuolten kanssa ja kuulla kansalaisia. Näin ei nyt tehty. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjä ei kuultu myöskään työn myöhemmissä vaiheissa SOVA-säädöksissä ja -ohjeissa tarkoitetulla tavalla.

Kiinnitimme YTV:n hallituksen huomiota näihin valmistelun puutteisiin muun muassa 30.3.2006. Tämä ei kuitenkaan johtanut asioiden korjaamiseen.

Hylätessään oikaisuvaatimuksemme 16.6.2006 YTV viittasi Uudenmaan ympäristökeskuksen sille pyynnöstä 1.6.2006 antamaan lausuntoon: ”Jätestrategian tarkistus pohjautuu selvitykseen jätteiden energiatuotannon mahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. YTV:n jätehuoltolaitos on siinä selvittänyt ja arvioinut ympäristövaikutuksia suunnittelutasoon nähden riittävässä määrin.”  Jätestrategiassa pitää kuitenkin verrata jätepolitiikan eri vaihtoehtoja, joita ovat  jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys, hyödyntäminen materiaaleina ja energiana sekä loppukäsittely. Tästä syystä selvitys, joka keskittyy vain jätehierarkian viimeisenä olevan loppukäsittelyksi luettavan jätteenpolton eri polttovaihtoehtoihin, ei voi mitenkään olla riittävä.

Kansalaisten osallistumisen osalta YTV viittaa kahteen vuonna 2005 pidettyihin jätehuollon sidosryhmätapaamisiin ja tiedotusvälineissä käytyyn keskusteluun. Näiden perusteella Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan: ”Pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja on käsitelty useissa tilaisuuksissa eri sidosryhmien kanssa ja siten varattu sidosryhmille mahdollisuus näkemystensä esittämiseen.” Tällaiset yleiset sidosryhmätapaamiset, joissa käsitellään monia asioita, lehtien yleisönosastokirjoittelusta puhumattakaan, eivät kuitenkaan mitenkään vastaa yva- ja SOVA-asioissa tarkoitettua yleisön osallistumista ja kansalaisten kuulemista.

Vaihtoehtojen selvittämisestä ja kansalaisten osallistumisesta jätestrategian valmisteluun on apulaisoikeuskansleri antanut Hämeenlinnaa koskevan päätöksen 18.10.2005 (liite 3). Apulaisoikeuskansleri arvosteli puutteellista vaihtoehtojen selvittämistä ja kansalaisten osallistumista viittaamalla säädösten lisäksi ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton antamiin soveltamisohjeisiin. Mielestämme samat virheet kuin Hämeenlinnassa on tehty nyt YTV:n jätestrategian muutoksessa.
                                                    3   

Yhteenveto: YTV ei tehnyt jätestrategiansa muutosta SOVA-säädöksissä sekä ympäristöministeriön ja Kuntaliiton ohjeissa esitetyllä tavalla. Suurimmat puutteet olivat vaihtoehtojen valinnassa ja kansalaisten osallistumisessa. Näistä syistä ympäristövaikutuksia ei selvitetty ja arvioitu SOVAL 3 §:n kannalta riittävässä määrin.


2 PÄÄTÖKSEN PERUSTUMINEN VIRHEELLISIIN JA PUUTTEELLISIIN TIETOIHIN

2.1 Oikaisuvaatimus

YTV:n hallitukselle tekemässämme oikaisuvaatimuksessa osoitimme päätöksestä seuraavia puutteita:

”Luonnonsuojeluliitto lähetti YTV:n hallitukselle 30.3.2006 kannanoton, jossa kiinnitettiin huomiota päätösesityksen pohjaksi esitettyihin virheellisiin ja puutteellisiin väittämiin muun muassa jätteenpolttolaitoksen mahdollisista sijaintipaikoista.

YTV:n hallitus teki päätöksensä jätestrategian muuttamisesta puutteellisten ja osaksi harhaan johtavien ja virheellisten tietojen perusteella. Taustaselvityksen puutteita ja virheitä ovat muun muassa:

    * ei kerrota, kuinka paljon tuotettavasta energiasta todellisuudessa olisi mahdollista ohjata hyötykäyttöön
    * kerrotaan, että kesäkaudella tuotetaan runsaasti lämpöä, jota ei voida hyödyntää, mutta ei kerrota kuinka paljon, vaikka se on olennaista laitoksen energiatehokkuutta arvioitaessa
    * annetaan ymmärtää, että sähköntuotannon osuutta olisi helppo nostaa, mutta ei kerrota, että merkittävä sähkön osuuden nostaminen tulisi hyvin kalliiksi
    * annetaan ymmärtää, että yhdyskuntajätteen määrä kasvaa BKT:n kasvaessa, vaikka jätetilastot osoittavat, ettei se ole pitänyt paikkaansa enää 2000-luvulla
    * ei kerrota, että YTV:n alueella yhdyskuntajätteen määrä ei ole noussut sitten vuoden 2000, vaikka asukasmäärä on kasvanut vuosina 2000-2005
    * ei kerrota, että YTV:n käsittelyyn tulevan sekajätteen määrä laski 2000-luvun viiden ensimmäisen vuoden aikana viidenneksellä, vaikka samana aikana alueen asukasmäärä nousi yli 38.000 ihmisellä
    * ei oteta huomioon, että jos YTV ryhtyisi aktiivisesti edistämään jätteiden synnyn ehkäisyä resursseilla, jotka vastaavat polttoon laitettavien resurssien määrää, romahtaisi sekajätteen määrä
    * ei oteta huomioon, että jatkossa YTV voinee määrätä vain asumisessa ja julkisissa palveluissa syntyvän jätteen (ei siis esimerkiksi kauppojen, toimistojen ja rakennustyömaiden jätteiden) ohjautumisesta jätteenpolttolaitokseen eikä arvioida tämän vaikutusta polttoon saatavissa olevan jätteen määrään
    * ei käsitelty vaihtoehtona jätteiden synnyn ehkäisyä, vaikka se USA:n EPA:n mukaan on kasvihuonekaasujen osalta huomattavasti polttoa parempi vaihtoehto. Lisäksi se toisi useimmissa tapauksissa myös taloudellisia säästöjä (www.envirowise.gov.uk).
    * ei käsitelty kierrätyksen tehostamisvaihtoehtoa, vaikka se olisi YTV:n investointien ja talouden kannalta säästeliäämpi ratkaisu (laitoksiin tarvitsisi investoida vain vähän, sillä pääosa jätteistä voitaisiin hoitaa olemassa olevia kierrätysalan yritysten laitoksia laajentamalla ja niiden käyttöä tehostamalla)
    * ei käsitelty vaihtoehtona energian ja kierrätysmateriaalin yhtäaikaista tuottamista mm. biokaasulaitoksen avulla (biohajoavaa jätettä mädättämällä humusta ja biokaasua)
    * ei tuotu esiin, että esitettyä polttolaitosratkaisua ei EY-tuomioistuimen päätösten perusteella luokiteltaisi jätteiden hyödyntämiseksi
ratkaisu aiheuttaa myös muita ympäristövaikutuksia, kuten liikennettä ja sen päästöjä.

                                                    4

Jos sekajätteen määrän laskuvauhti pysyy samansuuruisena, puoliintuu YTV:n käsittelyyn tuotavan sekajätteen määrä noin vuoteen 2017 mennessä. Sekajätteen määrä saattaa olla tätäkin selvästi pienempi, sillä YTV aikonee resurssoida jätteiden synnyn ehkäisyä aiempaa enemmän. Uuden kompostointilaitoksen myötä biojätteen kierrätys lisääntyy. Myös kaikkien kuitupakkausten erilliskeräysvelvoite vähentää sekajätteen määrää.

Lisäksi sekajätteen määrää pienentää maailmanmarkkinoilla voimakkaasti lisääntyvä muoviraaka-ainekysynnän kasvu. Suomesta on jo viety taloudellisesti kannattavasti jopa maatalouden pakkausmuovijätettä Kiinaan. Lisäksi esimerkiksi Kuusakoski on esittänyt muovijätteen Kiinaan viennistä erittäin lupaavia arvioita.”

2.2 YTV:n päätös oikaisuvaatimuksestamme

YTV ei vastannut edellä mainittuihin kohtiin hylätessään oikaisuvaatimuksemme. Se viittasi vain siihen, että ”YTV:n hallitus on käsitellyt jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja useissa hallituksen kokouksissa, tutustunut polttolaitoksiin ulkomailla sekä saanut lausunnot YTV:n teettämästä konsulttiselvityksestä 'Jätteiden energiakäytön mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla' professori Mikko Hupalta, Åbo Akademista, sekä professori Mika Horttanaiselta, Lappeenrannan teknisestä yliopistosta.”

Asian ydin on, että YTV on selvittänyt asiaa vain jätehierarkiassa kaikkein alimmalla tasolla olevan energiakäyttövaihtoehdon sisällä. Jätestrategian muutoksessa energiahyödynnystä olisi kuitenkin pitänyt selvittää ja arvioida myös jätehierarkian ylempien tasojen (jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys jne.) suhteen. Nyt jätestrategiaa muutettiin nostamalla jätehierarkian alin osa toisten yli ilman, että arvioitiin muutoksen vaikutuksia muihin osiin, vaihtoehtoihin ja kokonaisuuteen.

Yhteenveto: Toistamme oikaisuvaatimuksessa esittämämme ja katsomme, että päätös on perustunut olennaisilta osin vääriin ja puutteellisiin tietoihin.


3 YHTEENVETO

Kysymys on SOVA-säädösten ja erityisesti SOVAL:n 3 §:n tulkinnasta: Mikä ja minkälainen ympäristövaikutusten selvittäminen ja arviointi on riittävää suunnitelman tai ohjelman vaikutusten arvioinnissa, erityisesti vaihtoehtojen ja kansalaisten osallistumisen kannalta?

Tätä asiaa on pohdittu apulaisoikeuskanslerin vastaavanlaisessa Hämeenlinnaa koskeneessa päätöksessä, mutta asiasta ei ole vielä tiedossamme tuomioistuimen ratkaisuja.  

Tässä tapauksessa vaihtoehtojen valinta tapahtui vain jätehierarkian alimman tason (energiahyödynnys) sisällä. Vaihtoehtoja olisi kuitenkin pitänyt selvittää ja arvioida laajemmin, varsinkin nyt kun pois jätetyt jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen vaihtoehdot ovat jätehierarkiassa energiahyödynnystä korkeammalla.

Toinen ongelma on, että kansalaisten osallistumista jätestrategian muutokseen ei järjestetty.

Kolmas ongelma ovat arvioinnin pohjaksi otetut puutteelliset ja virheelliset tiedot, jotka vaikuttivat arviointiin ja päätökseen.



                                                    5
VALITUSOIKEUS

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ovat kuntalain 4 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä, joiden kotipaikka on YTV:n jäsenkaupunki Helsinki.

Valitusosoituksen mukaan: ”Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa kunnallisvalituksella hakea muutosta se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.” Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tekivät oikaisuvaatimuksen 2.5.2006.  YTV:n hallitus teki päätöksen oikaisivaatimuksen hylkäämisestä 16.6.2006.


SELVITYS VALITUSAJASTA

Valitusosoituksen mukaan "Kunnallisvalitus on tehtävä kolmenkymmenen päivän kulussa päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää mukaan lukematta.”

YTV:n antaman selvityksen mukaan saantipäivä on 11.7.2006 ja viimeinen valituspäivä siten 10.8.2006.


PÄIVÄYS         Helsingissä, 10. elokuuta 2006

ALLEKIRJOITUKSET

Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Heikki Susiluoma
puheenjohtaja



Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.




Leo Stranius
puheenjohtaja



Tapani Veistola                
luonnonsuojelusihteeri

LIITTEET

1 Valitettava päätös
2 Saantitodistus
3 Apulaisoikeuskanslerin päätös Hämeenlinnan tapauksessa 18.10.2005 Dnro 1147/1/03