Omat työkalut
SLL Piiri Tiedotus Lausunnot Luonnonsuojeluliiton lausunnot 2006 Oikaisuvaatimus YTV:n jätteenkäsittelystrategian muuttamisesta

Oikaisuvaatimus YTV:n jätteenkäsittelystrategian muuttamisesta

(2.5.2006)

YTV:n hallitukselle

ASIA     Oikaisuvaatimus


VALITETTAVA PÄÄTÖS

YTV:n hallituksen päätös 31.3.2006 (51 §) YTV:n jätteenkäsittelystrategian muuttamisesta 636/61/613/2005

VALITTAJAT

Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Helsinki
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Helsinki

PROSESSIOSOITE

Suomen luonnonsuojeluliitto
Kotkankatu 9
00510 HELSINKI
Puhelin (09) 228 081
Telekopio (09) 228 08 200

VAATIMUS

Vaadimme päätöstä purettavaksi ja uudelleen käsiteltäväksi.

PERUSTELUT

1 Päätös oli lainvastainen, koska jätestrategiaa ja sen tällä päätöksellä tehtyä muutosta ei ole laadittu SOVA-säädösten ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.

2 Päätöksen perustuminen virheellisin ja puutteellisiin tietoihin.

1 SOVA-SÄÄDÖSTEN VASTAISUUS

Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005, ns. SOVA-laki) tuli voimaan 1.6.2005. Asiaa koskeva direktiivi (2001/42/EY) tuli Suomessakin voimaan jo 21.7.2004. Lisäksi yva-laissa on jo ennen SOVA-direktiiviä ja -lakia ollut yleinen suunnitelmia ja ohjelmia koskeva selvilläolovelvollisuus ympäristövaikutuksista (silloinen 24 §, nykyinen SOVA-lain 3 §).

SOVA-säädösten tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä.

Lain ja asetuksen lisäksi ympäristöministeriö on antanut ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. SOVA on ohjeitten mukaan tarpeen, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jätehuoltopoliittiset suunnitelmat mainitaan esimerkkinä sovattavista suunnitelmista.

Arviointi on tehtävä osana muuta suunnitelman tai ohjelman valmistelua ja siihen tulisi kuulua tarpeellisessa määrin vaihtoehtoja. Koska vaihtoehtojen muodostaminen vaikuttaa ratkaisevasti työn lopputulokseen, tulee vaihtoehtojen sisällöstä neuvotella eri osapuolten kanssa. Vaihtoehtojen muotoilun lähtökohtana voidaan käyttää eri osapuolten käsityksiä tähänastisen toiminnan puutteista, parannusehdotuksista ja kehitystavoitteista. Samalla selvitetään se, millaisia keinoja vaihtoehtoihin sisällytetään.

Ohjeet korostavat osallistumista ja yhteistyötä myös määriteltäessä sitä, miten eri tahot pitävät ympäristön kannalta merkittävinä kysymyksinä ja todennäköisinä ympäristövaikutuksina sekä sitä, miten ympäristövaikutukset kohdentuvat eri kansalaisryhmiin ja tahoihin. Erimielisyyttä aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja avoin käsittely antavat mahdollisuuden erilaisten näkökantojen sovittelulle.

SOVA-säädökset koskevat suunnitelmien lisäksi niiden muutoksia. Nyt tehty muutos on perustavaa laatua oleva strategian muutos, joka olisi edellyttänyt omaa arviointia.

Esitimme 23.5.2005 YTV:n hallitukselle, että YTV:n on selvitettävä jätepolitiikan vaihtoehtojen ympäristövaikutukset yhteistyössä eri osapuolten kanssa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tästä huolimatta SOVA-menettelyä ei tehty.

YTV:n jätestrategian tai sen muutoksen valmisteluun ei ole otettu vaihtoehtoja, joiden valinta olisi tapahtunut eri osapuolten kanssa neuvotellen. Jätestrategian muutoksen vaihtoehdoista ei edes keskusteltu avoimesti eri tahojen kanssa. Vaihtoehdoista rajattiin aluksi kansalaisia kuulematta esimerkiksi jätelain ensisijaiset vaihtoehdot eli jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys. Eri osapuolia ei ole kuultu myöskään strategiatyön myöhemmissä vaiheissa.

Tämän lisäksi YTV:n hallitus esti julkisen keskustelun ja avoimen ympäristövaikutusten käsittelyn päättämällä polttolaitoshankkeesta ensimmäisessä käsittelyssä, vaikka asia oli esitetty jätettäväksi pöydälle. Tämä on vastoin myös yleistä kuntien hallinnon periaatetta, jonka mukaan tämän kaltainen asia laitetaan ainakin pyynnöstä pöydälle.

Yhteenveto: YTV ei ole toteuttanut jätestrategiaansa eikä sen muutoksen arvioimista SOVA-laissa ja ympäristöministeriön ohjeissa esitetyllä tavalla. Eri jätepoliittisista ratkaisuista ei ole esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja.

2 PÄÄTÖKSEN PERUSTUMINEN VIRHEELLISIIN JA PUUTTEELLISIIN TIETOIHIN

Luonnonsuojeluliitto lähetti YTV:n hallitukselle 30.3.2006 kannanoton, jossa kiinnitettiin huomiota päätösesityksen pohjaksi esitettyihin virheellisiin ja puutteellisiin väittämiin muun muassa jätteenpolttolaitoksen mahdollisista sijaintipaikoista.

YTV:n hallitus teki päätöksensä jätestrategian muuttamisesta puutteellisten ja osaksi harhaan johtavien ja virheellisten tietojen perusteella. Taustaselvityksen puutteita ja virheitä ovat muun muassa:

  • ei kerrota, kuinka paljon tuotettavasta energiasta todellisuudessa olisi mahdollista ohjata hyötykäyttöön
  • kerrotaan, että kesäkaudella tuotetaan runsaasti lämpöä, jota ei voida hyödyntää, mutta ei kerrota kuinka paljon, vaikka se on olennaista laitoksen energiatehokkuutta arvioitaessa
  • annetaan ymmärtää, että sähköntuotannon osuutta olisi helppo nostaa, mutta ei kerrota, että merkittävä sähkön osuuden nostaminen tulisi hyvin kalliiksi
  • annetaan ymmärtää, että yhdyskuntajätteen määrä kasvaa BKT:n kasvaessa, vaikka jätetilastot osoittavat, ettei se ole pitänyt paikkaansa enää 2000-luvulla
  • ei kerrota, että YTV:n alueella yhdyskuntajätteen määrä ei ole noussut sitten vuoden 2000, vaikka asukasmäärä on kasvanut vuosina 2000-2005
  • ei kerrota, että YTV:n käsittelyyn tulevan sekajätteen määrä laski 2000-luvun viiden ensimmäisen vuoden aikana viidenneksellä, vaikka samana aikana alueen asukasmäärä nousi yli 38.000 ihmisellä
  • ei oteta huomioon, että jos YTV ryhtyisi aktiivisesti edistämään jätteiden synnyn ehkäisyä resursseilla, jotka vastaavat polttoon laitettavien resurssien määrää, romahtaisi sekajätteen määrä
  • ei oteta huomioon, että jatkossa YTV voinee määrätä vain asumisessa ja julkisissa palveluissa syntyvän jätteen (ei siis esimerkiksi kauppojen, toimistojen ja rakennustyömaiden jätteiden) ohjautumisesta jätteenpolttolaitokseen eikä arvioida tämän vaikutusta polttoon saatavissa olevan jätteen määrään
  • ei käsitelty vaihtoehtona jätteiden synnyn ehkäisyä, vaikka se USA:n EPA:n mukaan on kasvihuonekaasujen osalta huomattavasti polttoa parempi vaihtoehto. Lisäksi se toisi useimmissa tapauksissa myös taloudellisia säästöjä (www.envirowise.gov.uk).
  • ei käsitelty kierrätyksen tehostamisvaihtoehtoa, vaikka se olisi YTV:n investointien ja talouden kannalta säästeliäämpi ratkaisu (laitoksiin tarvitsisi investoida vain vähän, sillä pääosa jätteistä voitaisiin hoitaa olemassa olevia kierrätysalan yritysten laitoksia laajentamalla ja niiden käyttöä tehostamalla)
  • ei käsitelty vaihtoehtona energian ja kierrätysmateriaalin yhtäaikaista tuottamista mm. biokaasulaitoksen avulla (biohajoavaa jätettä mädättämällä humusta ja biokaasua)
  • ei tuotu esiin, että esitettyä polttolaitosratkaisua ei EY-tuomioistuimen päätösten perusteella luokiteltaisi jätteiden hyödyntämiseksi
  • ratkaisu aiheuttaa myös muita ympäristövaikutuksia, kuten liikennettä ja sen päästöjä.


Jos sekajätteen määrän laskuvauhti pysyy samansuuruisena, puoliintuu YTV:n käsittelyyn tuotavan sekajätteen määrä noin vuoteen 2017 mennessä. Sekajätteen määrä saattaa olla tätäkin selvästi pienempi, sillä YTV aikonee resurssoida jätteiden synnyn ehkäisyä aiempaa enemmän. Uuden kompostointilaitoksen myötä biojätteen kierrätys lisääntyy. Myös kaikkien kuitupakkausten erilliskeräysvelvoite vähentää sekajätteen määrää.

Lisäksi sekajätteen määrää pienentää maailmanmarkkinoilla voimakkaasti lisääntyvä muoviraaka-ainekysynnän kasvu. Suomesta on jo viety taloudellisesti kannattavasti jopa maatalouden pakkausmuovijätettä Kiinaan. Lisäksi esimerkiksi Kuusakoski on esittänyt muovijätteen Kiinaan viennistä erittäin lupaavia arvioita.

Yhteenveto: Katsomme, että päätös on perustunut olennaisilta osin vääriin ja puutteellisiin tietoihin.

VALITUSOIKEUS

Valitusosoituksen mukaan: "Oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan kaupunki (YTV:n jäsenkaupunki) sekä kuntalain (365/1995) 4 §:n mukaisesti näiden kaupunkien jäsenenä oleva henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö (jäsen)."

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. ovat kuntalain 4 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä, joiden kotipaikka on Helsinki.

SELVITYS VALITUSAJASTA

Valitusosoituksen mukaan "YTV:n jäsenkaupungin tai tämän jäsenen katsotaansaaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on asetettu yleisesti nähtäville YTV:n kirjaamossa."

Saamamme päätöksen pöytäkirjan otteen mukaan pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä YTV:n kirjaamossa 18.4.2006, joka siis on myös tiedoksisaantipäivä. Valitusosoituksen mukaan "Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää mukaan lukematta." Oikaisuvaatimuksen jättöaika päättyy siis 2.5.2006.


Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

Eero Yrjö-Koskinen
toiminnanjohtaja

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry.

Jussi Pesola                   
puheenjohtaja 

Tapani Veistola                 
luonnonsuojelusihteeri


Tehdyt toimenpiteet