Lausunto MMM:lle suden hoitosuunnitelman luonnoksesta

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne Dnro 3625/720/2005 (9.9.2005)

Asia: Lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi (5.9.2005)

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnos on huolellisesti tehty ja kattava selonteko maamme susikannasta sekä sen suojelusta ja hoidosta.

Suunnitelmasta puuttuvat kuitenkin mitattavat ja seurattavat määrälliset ja ajalliset tavoitteet. Suomen tavoitesusikanta tulee esittää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti lukumäärinä. Tällöin tavoitteista voitaisiin keskustella avoimesti. Nyt liian epämääräisesti ilmaistu tavoitetaso jättää tilaa erilaisille tulkinnoille, mikä aiheuttaa turhia ristiriitoja. Huomattakoon, että Ruotsissa, Norjassa ja Virossakin on vastaavissa suunnitelmissa esitetty määrällisiä tavoitteita.

Suotuisa suojelun taso

On olennaista oivaltaa, että susikannan teoreettisesti pienin (geneettisesti) elinvoimainen kanta (esim. luku 2.4 ja 7.2) on aivan eri asia kuin luonnonsuojelulaissa ja luontodirektiivissä tarkoitettu oikeudellisesti velvoittava suotuisa suojelun taso. Luonnoksessa nämä käsitteet on sotkettu täysin toisiinsa. Siinä puhutaan jopa suotuisan suojelun tason "säilyttämisestä" (s. 46 ja 64) - vaikka maassamme ei vielä edes ole luonnoksessa esitettyyn geneettiseen teoreettiseen minimiin tarvittavaa 20 lisääntyvää paria.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että susi on maassamme yhä erittäin uhanalainen, sen suojelutaso on selkeästi epäsuotuisa ja lajin suojelutoimia tulee tehostaa. Lopullisessa suojelusuunnitelmassa on esitettävä aikataulu, keinot ja budjetti uhanalaisuudesta ja epäsuotuisasta suojelun tasosta pääsemiseksi. Erityisen tärkeänä Suomen luonnonsuojeluliitto pitää seuraavia toimenpidekokonaisuuksia:

Suurpetoneuvottelukunta

Liitto pitää tarpeellisena valtakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan perustamista. Sen tulisi muun muassa käsitellä vuotuiset susikiintiöt ja kaikki susien kaadot, olivatpa ne luvallisia tai laittomia.

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Liitto pitää hyvänä sitä, että susivahinkojen korvaamisessa painopistettä siirretään susivahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämä on pitkällä tähtäimellä ainoa toimiva ratkaisu vähentää susivahinkoja. Sen sijaan susien tappaminen on vain väliaikainen ratkaisu vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Susikannan säätely ja häirikkösudet

Susien poistaminen on kohdistettava vain vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin. Sitä vastoin yleisellä sudenmetsästyksellä lisätään susivahinkojen syntymistä, mikäli sillä hajotetaan kiinteitä perhelaumoja.

Susikannan säätelyssä ensisijaisia kohteita tulee olla sudet, jotka toistuvasti liikkuvat asutuksen tuntumassa ja toistuvasti aiheuttavat mittavia taloudellisia vahinkoja. Tässä pitää huomioida myös erilaiset kannanhoitoalueet. Läntisessä Suomessa tulee hyväksyä toistaiseksi suurempia vahinkoja, jotta sinne muodostuu pysyvä ja lisääntyvä susikanta.

Laittomuuksien lopettaminen

Metsästyksen valvontaa tulee huomattavasti tehostaa eri viranomaisten yhteisillä toimenpiteillä laittomuuksien estämiseksi. Omankädenoikeus on omiaan heikentämään koko oikeusvaltion toiminnan.

Poliisin ja syyttäjien toimintaa tulee koordinoida niin, että rikkomukset tutkitaan kunnolla ja tuomiot tulevat oikeaan suhteeseen teon vakavuuteen nähden.

Tutkimus

RKTL:n harjoittamaa laadukasta suurpetotutkimusta tulee jatkaa ja lisätä varsinkin läntisessä Suomessa. Myös yhteiskunnallista susitutkimusta tulee kehittää.

Nykyinen suurpetoyhdyshenkilöverkosto toimii epäluotettavasti. Sillä on myös rasitteena havainnoitsijoiden toive susien kaatoluvista tehtyä seurantatyötä vastaan. Tämä järjestelmä on syytä lakkauttaa. Maahamme tulee luoda koko maan kattava luotettava ja tieteellisen kritiikin kestävä seurantajärjestelmä. Luonnonsuojeluliitto esittää, että valtioneuvosto perustaa laaja-alaisen työryhmän, jonka tehtäväksi annetaan uuden suurpetojen seurantajärjestelmän suunnittelu ja toteutus.

Tiedotus

Suurpetotiedotusta tulee ehdottomasti kehittää. Luontokeskus Petolalle ja sen ylläpitämälle www.suurpedot.fi -sivustolle tulee lisätä taloudellista tukea. Tämä tulee saada erillisenä määrärahana valtion vuosittaiseen budjettiin.

Ruotsinkielisen Pohjanmaan kokemusten perusteella maahamme tulee palkata myös ruotsinkielinen petotiedottaja.

Hallinto

Nykyinen riistahallintovetoinen järjestelmä ei toimi suden suojelussa.

Riistahallinto on keskittynyt kaatolupiin eikä se ole kehittänyt vaihtoehtoisia keinoja ihmisen ja suden välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. Lähes kaikki maamme susikannan hoidon toimenpide-ehdotukset (susiaitojen rakentaminen, koirien suojaaminen susien hyökkäyksiä vastaan, vahinkojen täysimääräinen korvaaminen, suurpetosivujen tekeminen, luontokeskus Petolan perustaminen jne.) ovat tulleet riistahallinnon ulkopuolelta, esimerkiksi Metsähallitukselta, koiraharrastajilta tai luonnonsuojelijoilta.

Monet riistanhoitopiirit ovat antaneet susien kaatolupia heppoisin perustein. Vahinkojen ehkäisyyn annetut luvat on käytetty vahinkoja aiheuttamattomien ja kaukana erämaissa elävien susien metsästämiseen.

Nykyinen riistahallintovetoinen susipolitiikka on vienyt Suomen EY-tuomioistuimeen. Tästä syystä järjestelmää on pakko muuttaa. Ympäristöhallinto on otettava tiiviimmin mukaan susikannan hoitoon sekä pyyntikiintiöiden päätösprosessiin.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että valtioneuvosto perustaisi laajapohjaisen työryhmän, joka tekisi perusteellisen selvityksen Suomessa harjoitettavasta sudenmetsästyksestä sekä siitä miten sitä tulisi maassamme hallinnoida ja kehittää.

Lopuksi

Suunnitelmaa lausuntojen jälkeen päivitettäessä tulee ottaa huomioon myös Euroopan yhteisöjen komission kannekirjelmässään esittämät ongelmat.

Ellei lopullinen hoitosuunnitelma esitä riittäviä tavoitteita, keinoja ja aikatauluja kanteessa esitettyjen ongelmien ratkaisemiseen, suunnitelma vanhenee jo ennen valmistumistaan. Silloin siitä ei olisi kenellekään mitään hyötyä.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY.

Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja

Lisätietoja

• luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, puhelin 0400 153 133