Suomen luonnonsuojeluliiton kunnallisvaaliteesit

1. Verovaroilla vain kestäviä ostoksia

Suomessa julkisia hankintoja tehdään noin 22 miljardilla eurolla vuosittain. Valtaosan eli melkein kolme neljännestä hankinnoista muodostavat kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden hankinnat.

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kuntien hankintastrategioissa tai -ohjeissa tulisi ottaa ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat huomioon vuoteen 2010 mennessä[1]. Niissä kestävien hankintojen edistämiselle tulisi asettaa määrälliset tavoitteet ja aikataulut, ja hankintojen vaikutuksia tulisi arvioida niiden elinkaaren mukaan. Tavoitteena on, että kuntien hankinnoissa vähintään joka neljännessä otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja joka toisessa vuonna 2015. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa sähkön hankintaan, julkisiin rakennuksiin, elintarvikkeisiin ja sähköä
käyttäviin laitteisiin.[2]

2. Kunnasta ilmastopolitiikan mallioppilas?

Tausta:
Kunnissa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat etenkin energiantuotanto ja -käyttö, jätehuolto sekä liikenne. Kunnat ovat merkittäviä energian tuottajia: vuonna 2005 ne tuottivat 80 prosenttia Suomen kaukolämmitysenergiasta ja 15 prosenttia sähköstä. Demokraattisesti ohjattuina yksikköinä kuntien on mahdollista ottaa edelläkävijän roolin ilmastonsuojelutyössä.

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kunnissa tulee laatia omat ilmasto-ohjelmat[3]. Lisäksi kuntien on hyvä liittyä Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan[4] sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimukseen tai Motivan energiaohjelmaan[5].Tärkeintä kunnissakin on energian säästö: Esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimusohjelmassa säästötavoitteeksi on määritelty 9 % vuosina 2008–2016[6].
Energiakatselmusten ohessa voidaan käyttää ESCO- palveluja, joilla energiatehokkuutta parantavat hankinnat voidaan tehdä kokonaan tai osittain ilman omaa investointirahaa. Energiantuotannossa on pyrittävä lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Lisäksi tavoitteena tulee olla, että hankintayksikön ostamasta sähköstä vähintään 31,5 % vuonna 2010, 60 % vuonna 2015 ja 100 % vuonna 2020 on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla[7]. Turpeen poltosta taas tulee luopua, sillä se rinnastuu kasvihuonekaasupäästöiltään fossiilisiin polttoaineisiin ja aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja.

3. Vähemmän jätettä ja biokaasut käyttöön

Tausta:
Jätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 10 tonnia asukasta kohden. Kotitalousjätteen määrä tästä on joitakin prosentteja, noin 270 kiloa henkeä kohden[8]. Suomi on heikko yhdyskuntajätteiden kierrättäjä suhteessa muihin Pohjois-Euroopan maihin. Suomi kierrättää noin 30 %
yhdyskuntajätteestään, kun taas kaatopaikalle päätyy yli 60 %[9]. Kierrätysastetta pitää parantaa, mutta vielä sitäkin tärkeämpää olisi jätteen synnyn ehkäisy. Ehkäisyyn on kuitenkin annettu vain vähän resursseja, vaikka sillä saavutetut ympäristöhyödyt ovat ylivertaisia[10].

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kuntien, kuntayhtymien jätelaitosten ja vastaavien tahojen tulee laatia strategioita jätteen synnyn ehkäisyyn.[11] Strategiassa pitää konkreettisesti määritellä, mitä jätteitä kunnassa vähennetään, ja miten vähennys saadaan aikaan. Kierrätysastetta voidaan parantaa esimerkiksi kierrätyspisteitä ja neuvontaa lisäämällä. Jätesektorin merkittävä päästölähde on kaatopaikkojen metaani, joka pitää saada paremmin talteen ja hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi sähkönä, lämpönä tai jätekuljetusautojen polttoaineena. Jätteenpolttolaitoksia ei puolestaan Suomen mittakaavassa kannata rakentaa, sillä ne vaarantavat sekä jätteen synnyn ehkäisyn että kierrätyksen ensisijaisuuden. Ensisijaisesti kierrätykseen perustuva jätehuollon ratkaisu on ympäristön kannalta paras ja taloudellisesti kilpailukykyinen.[12]

4. Busseja, pyöräkaistoja ja ruuhkamaksuja

Tausta:
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja sektorin päästöjen suunta on nouseva[13]. Yli kolme neljännestä kotimaan henkilöliikenteen matkasuoritteesta tehdään henkilöautolla, kun julkisen liikenteen osuus on noin 15 % ja kevyen liikenteen vain 5 % [14].

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Julkista ja kevyttä liikennettä tulee edistää kunnissa määrätietoisesti. Pyöräilyn edistämiseen tarkoitettu budjetti on hyvä kasvattaa kymmenykseen kunnan liikennebudjetista[15]. Kun taajamien julkiseen liikenteeseen hankitaan uutta kalustoa, biokaasubussit tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon[16]. Julkista paikallisliikennettä voidaan edistää myös siten, että kunta hankkii omille työntekijöilleen työsuhdematkaliput[17]. Suuremmissa kaupungeissa on tarpeen ottaa
käyttöön ruuhkamaksut turhien henkilöautomatkojen karsimiseksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi. Esimerkiksi Tukholmassa ruuhkamaksuilla on saatu laskettua hiilidioksidipäästöjä, pienhiukkaspäätöjä ja melutasoa[18].

5. Tiiviimpiä yhdyskuntia lähempänä luontoa

Tausta:
Suomalaisista 70 % asuu kaupungeissa. Suomalaiset kaupungit ja muut taajamat on rakennettu väljästi, ja taajamien asukastiheys on selvästi laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana.[19]

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kaavoituksessa asuin- ja työpaikat sekä palvelut ja muut toiminnot pyritään sijoittamaan siten, että liikkumistarve vähenee ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina. Arjen liikkumisen tulisi hoitua kätevästi jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Lisäksi on tärkeää säilyttää yhtenäisiä
rakentamattomia alueita ja niiden ekologisia yhteyksiä virkistyskäyttöä ja luontoarvojen suojelua varten.[20] On myös tärkeää, että kunnat alkavat ohjata kaavamääräyksillä uusien rakennusten lämmitystapaa sekä muita energia- ja materiaalitehokkaita rakennusratkaisuja. Kuntaliitto on tehnyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen tähtäävän aloitteen. Kaavoitusta varten tulee selvittää myös kunnan ekologinen verkosto ja hiljaiset alueet.

6. Kuntametsien hoidossa huomiota luonnonarvoihin ja virkistykseen

Tausta:
Kunnat omistavat Suomessa runsaasti metsämaata. Usein kuntien omistamat alueet sijoittuvat lähelle asutusta ja ovat virkistyskäytön kannalta tärkeitä. Samalla yli puolet Suomen sukupuuton uhkaamista lajeista elää metsissä. Kuntametsien lisäsuojelulla ja nykyistä kevyemmällä metsänkäsittelyllä voidaan parantaa uhanalaisen metsälajiston selviämismahdollisuuksia ja samalla tarjota kuntalaisille nykyistä vetovoimaisempia virkistäytymiskohteita.

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kaavoituksessa virkistykseen varattujen ja toisaalta kaikkien kunnan omistamien metsien hoidossa on otettava virkistys- ja luontoarvot aiempaa paremmin huomioon. Osa huomiointia on ottaa kuntalaiset mukaan metsien hoidon suunnitteluun. Jos kunnan omistamilta metsiltä poistetaan tuottovaatimus, metsien hoidossa voidaan aidosti lähteä etsimään nykyistä kestävämpiä menetelmiä. Yksi virkistys- ja luontoarvoja keskeisellä tavalla parantava toimintatapa on avohakkuista luopuminen, joka vaatii vain ajattelutavan muutosta, eikä
välttämättä aiheuta lainkaan taloudellisia menetyksiä. Etenkin kaupunkikunnissa metsäomaisuuden hoito voidaan siirtää myös kokonaan ympäristötoimiston alaisuuteen, jolloin saavutetaan monessa tapauksessa myös säästöjä.

Lue lisää kuntametsistä ja -soista!

7. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä huomiota vesiensuojeluun

Tausta:
Kunta voi parantaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja ympäristön tilaa omilla kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä. Näin voidaan vähentää esimerkiksi melua sekä päästöjä vesiin ja ilmaan.

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kuntien kannattaa hyödyntää ympäristönsuojelumääräysten mahdollisuudet asukkaidensa hyväksi. Nyt on erityisen ajankohtaista keskittyä vesistöihin, jotta niiden ekologisesti hyvä tila saavutettaisiin vuoteen 2015 mennessä. Kuntien maankäytön suunnittelussa tulee turvata sekä pinta- että pohjavesien ja niiden luontoarvojen säilyminen. Suunnittelun perustana tulee olla valuma-alue hallinnollisten kuntarajojen sijaan. Pienvedet kuten purot tulee turvata ja säilyttää. Hulevedet hallintaan, keinoina voivat olla imeytys, viivytys, vesien johtaminen avopainanteisiin sekä käsittely hulevesikosteikoissa.

8. Ympäristökasvatus kuuluu kunnille

Tausta:
On tärkeää herättää lapsissa ja nuorissa kiinnostus luontoon ja opettaa heille vastuunkantoa ympäristökysymyksissä. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on linjannut, että kaikkiin kouluorganisaatioihin tulisi saada kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista tulisi olla ulkoinen sertifikaatti tai tunnustus kestävän kehityksen toiminnasta vuoteen 2014 mennessä[21].

Luonnonsuojeluliitto esittää:
Kaikissa kunnissa tulee tukea aktiivisesti ympäristökasvatusta. Käytännössä tarvitaan kuntatason strategiatyötä eri hallinnonalojen välillä sekä opettajien täydennyskoulutusta. Kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia kannustetaan oppilaslähtöiseen kestävän kehityksen työhön. Kuntien on tärkeää rahoittaa ulkopuolisten kestävän kehityksen sertifikaattien hakemista sekä koulujen ympäristökasvatustyötä tukevien luonto- ja ympäristökoulujen toimintaa[22].

Kunnallisaloitemalleja:

1. Valtuustoaloite / Kunnallisaloite XXX-kunnan muuttamiseksi ilmastoystävälliseksi kunnaksi
   
2. Valtuustoaloite / Kunnallisaloite XXX-kunnan säilyttämisestä ydinvoimavapaana
3. Valtuustoaloite / Kunnallisaloite kaupungin/kunnan liittymiseksi kaupunginjohtajien sopimukseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
4. Ehdotus kuntametsän suojelualoitteen tekemiseksi
5. Ehdotus viheralueohjelma-aloitteen tekemisestä kuntaan

Lisätietoja:
Luonnonsuojeluliitton asiantuntijat, luottamushenkilöt ja ja aluetyöntekijät: http://www.sll.fi/yhteystiedot

Viitteet:
[1] Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) (2005) toimenpide-ehdotuksiin kuuluu, että ”ministeriöt ja kuntasektori laativat vuoteen 2010 mennessä hankintastrategioita, jotka painottavat kestävän kehityksen näkökulmaa”.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi>, s. 29
[2]Lisätietoja: Julkisten hankintojen työryhmä (KEHA) (2008) Ehdotus kestävien hankintojen toimintaohjelmaksi, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi>
[3]Suomen luonnonsuojeluliitto on laatinut valmiit pohjat sekä ilmasto- että ydinvoima-aiheisille kunnallisaloitteille. Esimerkiksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on käyttänyt pohjaa omassa ilmastostrategiakannanotossaan,
http://www.sll.fi/pirkanmaa/yhdistykset/tampere/ilmastokannanotto_TYSY.pdf
[4]Kuntien ilmastonsuojelukampanja, Kuntaliitto,
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;1033;36689;36692
[5]Energiatehokkuussopimukset ja katselmukset, kuntasektorin sopimusala, työ- ja
elinkeinoministeriö (TEM) http://www.tem.fi/index.phtml?s=2588
[6] Emt.
[7]Julkisten hankintojen työryhmän ehdotuksen (2008) mukaan hankintayksikön ostamasta sähköstä vähintään 31,5 % vuonna 2010 ja vähintään 60 % vuonna 2015 tulisi olla uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua sähköä, jonka alkuperästä esitetään kolmannen osapuolen todistus,
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi>, s. 26
[8]Finwaste (2006), http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60176&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60176&lan=fi>
[9]Eurostat, Municipal waste management in the European Union,
http://www.defra.gov.uk/environment/statistics/waste/kf/wrkf08.htm
[10]Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) (2005) ohjelmaehdotuksen mukaan suurin osa julkisista ja yksityisistä jätteisiin liittyvistä investoinneista suunnataan jätteiden kierrätykseen ja käsittelyyn, ei ehkäisyyn. Kuitenkin OECD:n mukaan sen avulla
voidaan saada suuria säästöjä muiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi>, s. 64
[11]Ideoita kunnalliseen jätteiden synnyn ehkäisyn ohjelman laatimiseen,
http://www.informinc.org/cwp_00.php
[12] Kierrätykseen perustuvien jätehuoltomallien eduista, ks. Powell, Jane C. (1996) The Evaluation of Waste Management Options, Waste Management & Research, 14: 515-526,
http://wmr.sagepub.com/cgi/content/abstract/14/6/515; Denison,
Richard A. (1996) Environmental Life-cycle Comparisons of Recycling, Landfilling, and Incineration. A Review of Recent Studies, Annual Review of Energy and the Environment, 21:191-237, http://arjournals.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev.energy.21.1.191;
Jätteenpolton ongelmallisuudesta ilmaston kannalta, ks. Community Recycling Network (2002)
Maximising Recycling Rates.Tackling Residuals,
http://www.foe.co.uk/resource/reports/maximising_recycling_rates_full_report.pdf
[13]VTT:n LIPASTO-tietokanta, http://lipasto.vtt.fi/lipasto/kehkaik.htm
[14]Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 04–05, http://www.hlt.fi <http://www.hlt.fi/>
[15]Eurooppalaisten pyöräilyjärjestöjen kattoliiton (ECF) kannanotossa (2007) kutsutaan kaikki Euroopan liikenneviranomaiset kaikilla tasoilla asettamaan tavoitteensa pyöräilyn lisäämiseksi välittömästi ja tekemään päätöksiä pyöräilybudjettien kasvattamiseksi 10 %:iin
liikennebudjeteista, http://www.poljin.fi/pyorailykunnat/liikennepolitiikka/ecfnkanta
[16]Lampinen (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa, Kuntatekniikka 1/2003, s.31-34,
http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/Kuntatekniikka_biokaasupotentiaa
li.PDF
<http://www.kaapeli.fi/%7Etep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/Kuntatekniikka_biokaasupote
ntiaali.PDF>
[17]Lisätietoja: http://www.tyosuhdelippu.fi/
[18]Tukholman ruuhkamaksukokeilun 2005–2006 tuloksena liikenteen hiilidioksidipäästöt kantakaupungissa laskivat 14 prosenttia pienemmiksi kuin ne olisivat muuten olleet arkisin. Myös pienhiukkaspäästöt laskivat lähes kymmenyksellä, ja melutasokin aleni hieman.
Lisätietoja: http://www.stockholmsforsoket.se/
[19]Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) (2005) ohjelmaehdotuksen mukaan taajamien asukastiheys on nyt noin 750 asukasta neliökilometriä kohden, kun se vuonna 1980 oli 920. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi>, s. 81
[20] Kuntaliiton laatima luottamushenkilön muistilista kaavoitukseen, Kunnat ja ilmastonmuutos,
http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;356;1033;36689;126242, s. 13
[21]Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto (2006) Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2006-2014,
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48169&lan=FI
<http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48169&lan=FI>
[22] Lisätietoja: Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) Vihreä lippu –sivusto, www.vihrealippu.fi <http://www.vihrealippu.fi/>; Oppilaitosten ympäristösertifiointi, www.koulujaymparisto.fi <http://www.koulujaymparisto.fi/>; Suomen luonto- ja
ympäristökoulujen liitto ry, http://www.luontokoulut.com

Kuvat: SLL, paitsi pyöräilykuva LKA/Kuvaliiteri