Usein kysyttyä...
Useimmin saimaannorpista esitetyt kysymykset vastauksineen.
1.) Miksi saimaannorppaa pitäisi suojella?
Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen nisäkäs ja Saimaan alkuperäinen asukas ennen ihmistä. Niitä on jäljellä vain 260 kpl, ja kanta on pirstoutunut pieniksi osapopulaatioiksi eri puolille Saimaata. Saimaannorpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei koskaan ole ollut. Nyt kanta on laskussa eli jos suojelua ei tehosteta saimaannorppa kuolee muutamassa vuosikymmenessä sukupuuttoon.
2.) Miltä saimaannorpan tulevaisuus näyttää?
Nykytilanteen valossa norpan tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Mutta jos suojelua saadaan tehostettua ja estettyä kuuttien verkkokalastuskuolemat, on mahdollisuus päästä suojelutavoitteeseen, mikä on 400 norppaa vuonna 2020.
3.) Miten muuten norppaa voisi suojella paitsi verkkokalastusta vähentämällä?
Tärkeää on vähentää häiriötä pesimäaikaan eli talvella Saimaalla. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppajäillä. Liikkuminen ja kalastaminen Saimaalla johtuu suuresta loma-asuntojen määrästä, joten norpparantoja pitäisi jättää rakentamattomiksi. Lisäksi kaikki toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suojelevat norppaa. Norppa tarvitsee pesimiseen lunta ja jäätä, joten leudot talvet vaikeuttavat pesintää. Kesäaikana norppa ei ole niin arka kuin talvella, mutta liiallinen häirintä ei ole silloinkaan suotavaa.
4.) Miten kuuttien kuolleisuutta voitaisiin ehkäistä?
Välttämällä liikkumista norppajäillä erityisesti moottoriajoneuvoilla (moottorikelkat) ja torjumalla ilmastonmuutosta. Vakavin kuutteja verottava tekijä on kuitenkin verkkokalastus keväällä. Siitä pitäisi luopua erityisesti ajalla 15.4. - 30.6.
5.) Vaikuttaako vesistöjen rehevöityminen tai hapettuminen norpan elinoloihin?
Niin pahaa rehevöitymistä ei Saimaalla ole tavattu, että se vaikuttaisi norpan elinoloihin. JOs esim. sinilevätilanne pääsisi kovin pahaksi, niin sillä saattaisi olla ikäviä vaikutuksia. Aikoinaan metsäteollisuuden jätevedet vaikeuttivat norpan lisääntymistä, mutta se johtui ympäristömyrkyistä, mm. raskasmetalleista eikä niinkään ravinteista.
Toki jos esim. rehevöitymisen seurauksena rannat alkavat kasvaa umpeen tai vesi pahasti samentua, niin se vaikeuttaisi norpan elämää. Norppa on suurimman osan ajastaan veden alla ja pesii kovapohjaisilla kalliorannoilla.
6.) Miten saimaannorpan suojelusta voitaisiin kertoa päättäjille sekä tavallisille ihmisille?
Sitä yritetään koko ajan tehdä. Tiedotetaan tiedotusvälineitten kautta, ollaan yhteydessä päättäjiin (mm. ministerit ja kansanedustajat), tehdään yhteistyötä norppatutkijoiden kanssa jne. Minä kierrän paljon kouluja ja päiväkoteja täällä Lappeenrannan alueella ja kerron lapsille norpasta. Kevään 2010 aikana Etelä-Savon puolella alakouluja kiertää kaksi norppalähettilästä kertomassa saimaannorpan elämästä lapsille.
Vuosina 2008-2009 norpasta kertova näyttely kieris Suomea. Myös nämä uudet saimaannorppa www-sivumme auttavat tiedotuksessa. Myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia norpasta järjestetään.
Jokainen voi ottaa kiinnostuksensa mukaan selvää saimaannorpasta ja kirjoittaa esim. yleisönosastoille tai olla yhteydessä päättäjiin ja levittää tärkeää tietoa.
7.) Mikä on Natura 2000 ja miten se on mukana saimaannorpan suojelussa?
Natura 2000-ohjelma on EU:n luonnonsuojeluohjelma, johon on koottu kaikista jäsenmaista luonnonsuojelun kannalta tärkeitä alueita ja määritelty miten ja minkä lain nojalla mikäkin alue pyritään suojelemaan. Saimaalla Natura-ohjelmaan kuuluu laajoja vesi- ja ranta-alueita juuri saimaannorpan takia. Monet niistä toteutetaan luonnonsuojelulaueina tai ne kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan, jolloin rakentaminen rannoille ei ole sallittu. Natura ohjelma määrittää ja ohjeistaa myös muita norpan suojelun toimenpiteitä esim. maa- ja metsätalousministeriön antamaa kalastusrajoitusaluetta.
8.) Miksi uhanalaista saimaannorppaa ei istuteta muihin maamme järviin – vaikkapa Pieliseen, Kallaveteen tai Inarinjärveen? Vai sekoittaisiko norppa ekosysteemiä muualla?
Saimaannorpan siirtoistutusta on kokeiltu 1990-luvulla Enonkoskella erilliseen lampeen juuri siitä syystä, että haluttiin tietää, että jos tulee hätätilanne, onko tarhaus keino pelastaa norppa. Tämä varovainen kokeilu osoitti sen, että siirrossa on liian suuret riskit, norppa ei menestynyt uudessa ympäristössä.
Saimaannorppa on kerran siirtoistutettu myös Saimaan sisällä Haukivedeltä Lietvedelle, ja siitä asiasta aina välillä käydään keskustelua. Norppahan ei elä joka puolella Saimaata, joten ennen kuin edes ajatellaan siirtoa muihin järviin, on norpan levinneisyyttä Saimaalla lisättävä. Mutta siihenkin liittyy suuria riskejä. Tämä yksi kokeilu kyllä onnistui ja norppa lisääntyi uudella alueella.
Ongelma on mm. se, että mistä norppia siirretään, kun kanta on joka puolella sukupuuton partaalla. Ja jos laji siirretään aivan uuteen ympäristöön, riskien määrä vain kasvaa. Jotta kanta olisi elinkelpoinen, lisääntymiskykyisisä norppia pitäisi olla vähintään kymmeniä, mielellään satoja. Nykyisellä 260 norpalla ajatus on täysin mahdoton (lisääntymiskykyisiä- ja ikäisiä norppanaaraita on vain noin 60 kpl). Ja jos Saimaalla ei saada elinympäristöä norpalle suotuisaksi, miten se voisi onnistua muissa järvissä? Saimaannorppa on kuitenkin sopeutunut kuitenkin nimenomaan Saimaaseen. Kaikenlainen pohdinta saimaannorpan pelastamiseksi on kyllä enemmän kuin suotavaa, mutta äärimmäisen uhanalaisen lajin kohdalla liian eksoottisia ja epävarmoja kokeiluja ei ole varaa tehdä.
