Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Rajaniemen merenrantaniitty

Yppärissä sijaitseva Rajaniemenniitty, tunnetaan myös Veteraanimajanniittynä, on ollut 1960-luvulle saakka kylän yhteislaitumena. Tuolloin rantaniityllä laidunsivat lehmät ja hevoset. Talkoolaiset saapuivat paikalle vuonna 2003. Ensimmäiset vuodet kuluivat puuston raivaustöissä.

merenrantaniityllä talkoolaisia
Rannan rydin niitto on talkoolaisten vastuulla. Kuva: Merja Ylönen

Raivauksella ja niitolla palautettiin maiseman avoimuus ja matalakasvuisuus. Tärkeä työ on ollut estää rannan dyynin peittyminen rydin ja pajun alle ja mahdollistaa taas hiekan liikkuminen.

Alue on taas laidunnettu (vuodesta 2013). Talkoolaiset keskittyvät rannan puolella pitämään järviruokoa kurissa. Hereford-sonnit hoitavat laajaa niittyä metsänrajasta dyynille ja uusimmat tulokkaat, kyyttökarja ja lammaskatras lahden pohjukan puolta.

Karjan hoitamalta niityn osalta löytyvät useimmat merenrantaniittytyypit vyöhykkeinä ja osittain tyyppien mosaiikkina. Dyyni eristää kostean niityn merestä, mutta ajoittain korkea vesi nousee dyynin taakse. Ruovikon taantuessa matalat ruohot, kuten vilukko, isolaukku, merihanhikki ja luhtakuusio ovat saaneet lisää kasvutilaa. Kosteaa niittyä raidoittavat rönsyrölli-luhtakastikka-suolavihviläkasvustot. Luhtavilla lainehtii näyttävästi kuin suolla.

Veteraanimajan edustalla on kalliopaljastuma ja sen vieressä lintutorni. Rantaan vie pitkospuupolku. Paikalliset käyvät matalassa lahdessa uintiretkillä.

Luonnonhoitotalkoita järjestetään vuosittain heinäkuun lopulla yhdessä Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Raahen Seudun Luonnonystävien kanssa. Viikatteen, haravan ja hangon ohella käytössä on niittokone ja raivaussaha.

Veteraanimajan kyltti (Harmintie) opastaa 8-tien varresta perille. Kyltti on tien varressa pohjoisesta päin oikealla puolella muutama kilometri Pyhäjoen keskustaajaman eteläpuolella.

Niittokone on kätevä ja nopea apuväline dyynillä kasvavan rydin niitossa. Niittojäte haravoidaan tarkkaan kasoihin ja poltetaan. Vahvajuurisen rydin häviäminen on hidasta, mutta selvästi kasvusto vuosien hoidolla on mataloitunut ja harvennut eikä kuloa kerry. Rantojen umpeenkasvua ruokkii vesien rehevöityminen.

sonneja merenrantaniityllä
Hereford-sonnit lepäilevät lämpimällä hiekalla niittäjistä häiriintymättä. Kuva: Merja Ylönen

Laiduntajat saavat huomattavasti parempaa jälkeä aikaiseksi kuin niittäjät, joista kuitenkin on hyötyä niillä alueilla, jonne eläimet eivät pääse laiduntamaan.

Merenlahtea
Merenrantaniitty on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi. Kuva: Merja Ylönen

Rajalahden-Perilahden alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan.