Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin sivuille!

tavoittelee vesiluonnon monimuotoisuuden turvaamista, vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä vesien pilaantumisen ehkäisemistä.

Pohjois-Pohjanmaalla vesivuosi tarkoittaa myös soiden suojelun edistämistä. Suo on kosteikko ja vesi usein suolta lähtöisin.

Pitkään turpeenotolta pelastettavien soiden listaan on vuoden alussa liitetty myös Iissä sijaitseva Laukkulamminsuo. 

Kannanotot-kansiosta voi lukea, millä perusteilla luonnonsuojelupiiri kumppaneineen vaatii Laukkulamminsuon turpeenottohankkeen lupahakemuksen hylkäämistä.

Entä sitten Pudasjärvellä Kaakkurinrimmet-Karhusuon suojelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Jousisuon (Leppisuon) tapaus. Lupahakemus on vireillä turpeenottoa varten.

Moni asia ihmetyttää siinäkin hakemuksessa. Turpeenottoalue on muun muassa ulotettu suojelualueen puolelle! Karhusuon suojelua eivät ole huomanneet luvanhakija eivätkä ns. asiantuntijuutta edustavat luontoselvitysten tekijätkään - he ehkä vaatimuksesta.

Lupahakemukset ovat tasoltaan surkeita aina, mutta silti mietityttää, mitä hyötyä hankkeesta vastaavalle on näin karkeista virheistä. Luonnonsuojelupiiri ei niistä kuitenkaan valita.

Sievin Tuohi-Säilynnevan turpeenottohankkeessa on meneillään vasta ympäristövaikutusten arviointi. Sen YVA-selostus on paraikaa nähtävillä. Vasta sen jälkeen, jos sittenkään hanke etenee luvanhakuvaiheeseen.

Jonossa ovat niinikään Iin Savilammensuo ja Vaalan Saarisuo - jälleen!

Keskustelu Kollajan altaasta voidaan lopettaa

Aihe on loppuun käsitelty.

ELY-keskuksen 23.1. antamassa virallisessa lausunnossa Kollaja-hankkeen uudesta Natura-arvioinnista todetaan tilanteen olevan ennallaan: "Puutteellisesti selvitettyjen asioiden vaikutus luontotyyppien selviytymiseen alueella voi olla niin suuri, että haitalliset vaikutukset olisivat merkittäviä, mutta asioita ei ole arvioinnissa analysoitu."

Kollajan tekoallas aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Pudasjärven ja Venkaan Natura-alueille. Natura-ohjelmassa suojellut sisämaan suistot ovat niin olennaisesti luontaisen jokitulvan luoma ja ylläpitämä systeemi, että ei ole mitään keinoa muuttaa joen juoksua ja väittää että haitat voitaisiin välttää. Kyse ei ole siis pohjapadoilla säädettävistä vedenkorkeuksista tai muusta kosmetiikasta, vaan hydrologisen kierron luonnonvoimista, jotka dynaamisesti ylläpitävät jokiympäristön luonnonoloja juuri Iijoelle ominaisina.

Pohjolan Voima on ilmoittanut, että se ei lähde yrittämään Natura-suojelun purkua. Vihdoin on tehtävä oikea johtopäätös ja haudattava ikuisuushanke. Sehän ei ilman Natura-suojeluakaan olisi toteuttamiskelpoinen.

"Jo korvatun suojelun purkamisajatus on pähkähullu, varsinkin kun Iijoella on paljon rakentamista arvokkaampaa käyttöä, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Joki on nykyisellään suosittu kalastus- ja matkailujoki, jonka kunnostukseen on panostettu yhteiskunnan voimavaroja. Lohen palauttamishanke on meneillään ja joen omat vaelluskalakannat voidaan saada Iijokeen vielä takaisin. Tämä on merkittävää koko Itämeren lohikannan säilyttämisen kannalta.

"Kelvottomaksi todetun Kollaja-hankkeen nostaminen esille yhä uudelleen vahingoittaa alueen imagoa, heikentää alueellista yhteenkuuluvuutta ja hidastaa siten alueen muuta kehittämistä", sanoo Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta .

Suomen hieman yli 5000 megawatin vesivoimapotentiaalista on rakennettu 3000 megawattia, ja suojeltu vajaat 1500 megawattia.

"Rakentamattomat vesistöt on viisaampi säästää vesiluonnolle, vaelluskaloille ja ihmisten virkistykselle. Kollajan kaltaiset ympäristönhävityshankkeet eivät kuulu enää nykyaikaan", sanoo Risto Sulkava.

Pohjoiset luonnonsuojelupiirit Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta kokoontuivat Pohjois-Kuusamossa 14.-15.1. ja ottivat kantaa ajankohtaisiin kaivoshankkeisiin yhdessä Kitkajoen kalastusseura Siilasmajan Kilta ry:n, Kitkan viisaat ry:n ja Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan ry:n kanssa:

URAANIKULTAKAIVOS UHKA KUUSAMON LUONNOLLE JA MATKAILUIMAGOLLE

Kuusamossa järjestetyssä kaikille avoimessa kaivosseminaarissa käsiteltiin viime kesänä voimaan tullutta uutta kaivoslakia sekä Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshankkeita. Iltapäivällä perehdyttiin erityisesti Kuusamon Kitkan, Rukan, Kitkajoen ja Oulangan uraanikultakaivoshankkeisiin.

Seminaarissa korostui huoli, etteivät päättäjät oivalla Kuusamon ainutlaatuisen puhtaan luonnon ja vesistöjen merkitystä paitsi kuusamolaisille, myös alueen tärkeille matkailu- ja luontaiselinkeinoille. Uraania sisältävä kaivosteollisuus tuhoaa matkailuelinkeinon ja luontaistuotteiden vuosia rahalla rakennetun puhtaus- ja eräimagon. Menetettyä luonnon monimuotoisuutta, vesistöjen puhtautta ja niihin perustuvaa imagoa ei saada takaisin. Kuusamon päättäjien on osattava valita kestävä ratkaisu. Uraanikultakaivoshanke on toteuttamiskelvoton – eikä se sovi missään muodossa Kuusamoon, Kitka-Ruka-Oulangan matkailu-, mökkeily- ja luontaistuotantoalueen keskelle.

Käylässä pidetyn tilaisuuden esitykset ja asiantuntijapuheenvuorot sekä keskustelu on katsottavissa osoitteessa: http://www.eiuraanikultakaivostakuusamoon.com

Tervetuloa toimintaan mukaan! Löydät myös Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallisyhdistysten yhteystiedot omasta kansiostaan.