Biodiversiteetin katoaminen pitää saada pysähtymään. Se on kova tavoite Suomellekin.  Luonto köyhtyy täälläkin päinvastaisista tavoitteista huolimatta. Suojelutyön jatkaminen on tärkeää. MUTTA kehityksen kääntämiseksi luonnon monimuotoisuudelle on annettava painoarvoa myös kaikessa päätöksenteossa.

Lähteellä tavataan sunnuntaina 12.9.2010

Kiiskiojan hete on yksi monista Oulun Veden pohjavesihankkeen uhkaamista lähteistä. Jos pohjavettä aletaan pumpata muun muassa Viinivaarasta ja Kälväsvaarasta ja johtaa putkessa Ouluun, kuivuu Kiiskiojan hetteen ohella moni harvinaisen luonnontilaisena säilynyt lähde.

Niihin tutustumme pohjoisten piirien yhteisen viikonlopun lomassa. Katso tapahtumasta lisätietoja tapahtumailmoituksesta vasemmasta palkista.

Pelkästään retkellekin voi osallistua. Lähdemme Juorkunan Rekihovista liikkeelle sunnuntaiaamuna klo 9. Ilmoita  mukaan tulosta kuitenkin tapahtuman järjestäjälle.

Retkellä käydään Sulaojanhetteellä Hanganvaarassa, Viinilänlähteellä Viinivaaran itäreunassa, Kiiskiojanhetteellä Kiiskiojan varressa Kälväsvaaran puolella sekä lopuksi Kirkaslammella, josta palataan Rekihoviin.

SYKSYN ENTEET OVAT ILMASSA, MUTTA VIELÄ EHDITÄÄN NIITTOTALKOISIIN

Pyhäjoen Yppärin Rajaniemenniityllä (eli Veteraanimajan niityllä) TALKOILLAAN LAUANTAINA 4.9. klo 10 alkaen.

Rantaniittyä uhkaa umpeenkasvu, jollei järviruo'on ja pensaikon hivuttautumista niitylle estetä.

Rajaniemen paikallisesti arvokkaassa perinnemaisemassa ovat edustettuina useimmat merenrantaniittytyypit osittain vyöhykkeinä ja osittain tyyppien mosaiikkina. Maisemallisesti kauniiseen niittytyyppien värivaihteluun tuovat lisänsä laajat kalliopaljastumat.  Meren puolelta niittyä rajaa rantadyyni. Lahden pohjukassa on myös lintutorni, sillä Rajalahden-Perilahden alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Niitty on ollut aikaisemmin kylän yhteislaitumena, jolla laidunsivat lehmät, mullit ja hevoset. Laidunnus loppui 1960-luvulla. Niityn umpeenkasvun estämiseksi alueella on pidetty Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin luonnonhoitotalkoita vuodesta 2003. Umpeenkasvua pyritään estämään niittämällä rannan ruovikkoa ja dyynin takaista niittyä viikattein ja raivaussahalla.
                                                                                                                                                                                
Työvälineet ovat järjestäjän puolesta, samoin talkooeväät, jotka maistuvatkin erityisen makoisilta raittiissa meri-ilmassa.

Voit ottaa pyyhkeen mukaan; lämmitämme Veteraanimajan saunan talkoiden päätteeksi.

Ilmoittaudu torstaihin 2.9. mennessä kimppakyytien järjestämiseksi ja työvälineiden ja eväiden määrän arvioimiseksi Kaija Koskelle puh. 050 3609 565 tai kookoski@hotmail.com. Lähdemme Oulusta Pyhäjoen suuntaan kimppakyydein la 4.9. aamulla klo 8. Paluu on illan pimettyä.

Lähde siis kanssamme viettämään syyskesän päivää luonnonhoidon merkeissä Pohjanlahden matalalle merenrantaniitylle!

VR:n tukemalla Matkalla maisemaan -hankkeella on kolmas ja viimeinen vuosi meneillään. Sen merkeissä luonnonsuojelupiirin luonnonhoito-ohjelmaan tuli uutena kohteena Ylivieskan Vähäkangas. Tänä vuonna niitty sai paitsi viikatehoitoa myös laitaansa niitystä kertovan kyltin.

Hankkeen nimikkokohdetta on hoidettu luonnonsuojelupiirin ja Vähäkangas-Pylväs -kyläyhdistyksen  yhteisvoimin. Kyläyhdistys haluaa jatkaa niityn pitämistä avoimena, kun enää ei ratavahdin karja laidunna Vähäkankaan junaseisakkeen mailla, niin kuin se teki viime vuosisadan puolivälissä. Asemastakaan ei ole löytynyt edes kuvaa.

Kun jonkinasteinen laidunnus on jatkunut alueella niinkin myöhään kuin vuoteen 2006, paikan valinta  hoidon piiriin oli hyvin perusteltua. Iisalmeen matkaavan junan ikkunasta niitty vilahtaa ohi, mutta ei enää umpeenkasvavana pöheikkönä. Matkalla maisemaan -hankkeen tavoite kohentaa radanvarsimaisemaa on toteutunut.

Luonnonsuojelupiirikään ei perinnebiotooppien hoitoa lopeta, vaikka Matkalla maisemaan -hanke päättyykin.

. . . Taas ensi vuonna niitetään ainakin Iin Olhavan Nybyssä, Kiimingin Haaraojanniityllä ja merenrantaniityllä Yppärissä.

TERVETULOA mukaan!

Lumenen tukema soisten luontotyyppien ennallistamistyö jatkuu . . .

Kuvassa ollaan menossa Kuivaniemen Pekkasuolle elokuussa 2009 rakentamaan patoja suojellun suon vesitalouden parantamiseksi. Metsäojitukset olivat suota kuivattaneet. Padoilla veden kulku ohjataan taas suolle eikä suon ohi alapuoliseen vesistöön.

Nyt on aika seurata, miten padot pitävät ja millaisia vaikutuksia ennallistamistoimilla on itse suolle. Niistä toimenpiteistä saa jonkinmoisen käsityksen katsomalla kuviaToimintaa-kansion ennallistamistalkoot-sivulta.

KÄMMEKKÄRETKELLÄ oltiin keskiviikkona 30.6.

ja löydettiin punakämmeköitä. Monta muutakin mielenkiintoista havaintoa tehtiin, mutta velttosaroja emme onnistuneet tällä kertaa bongaamaan!

Kaikki kuusi edelliskesänä rakennettua patoa tarkastettiin. Hyvin olivat pitäneet ja ohjanneet sulamisvesiä suolle. Se on havaittavasta märempi niillä alueilla, joita reunaojitus on aiemmin jonkin verran kuivattanut.

Miljoonan, triljoonan sääsken ja mäkäräisenkin seurassa retkeläiset lumoutuivat suosta.

Klikkaa LUMENE ja katso lisätietoja Pekkasuosta  (Toiminta > soidensuojelu > ennallistaminen).

Pekkasuonkin ennallistamisessa asiantuntijana ja työnohjaajana toimineelle Sakari Rehellille luonnonsuojelupiirin vuoden 2010 ympäristöpalkinto

rohkeasta ja tinkimättömästä työstä luonnon suojelun puolesta

Sakari Rehell on monipuolinen luonnon tuntija ja erityisesti suoluonto on hänelle tuttu ja läheinen. Hän työskentelee metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden suunnittelijana. Siinä työssä hän voi käyttää asiantuntemustaan parhaillaan muun muassa soiden ennallistamisessa. Hän on opastanut väkeä ennallistamisen menetelmiin myös luonnonsuojelupiirin talkoissa, viime kesänä Kuivaniemen Pekkasuolla ja kuluvana kesänä Raahen Pölkkykorvessa, jossa palautettiin lähdeympäristöä ennalleen lähdelajiston elintilan parantamiseksi.

Luonnonsuojelupiirin mielestä Sakari Rehell on ansainnut tunnustuksen erityisesti siksi, että hänen työhönsä luontoarvojen selvittämiseksi ja -vaikutusten arvioimiseksi voi luottaa. Hänellä on rohkeutta antaa asiantuntemuksensa puhua luonnon puolesta, kun siihen on syytä. Hän ei mitätöi luontovaikutuksia tarkoitushakuisilla rajauksilla, väärillä menetelmillä tai harhaanjohtavilla johtopäätöksillä, olipa työn tilaaja miten tärkeä tai hanke miten iso tahansa. Se on harvinaista ympäristövaikutusten arvioinnin vesittyneessä käytännössä. Samaa tinkimätöntä linjaa hän noudattaa myös lausunnoissaan.

Pyhäjoen HANHIKIVI väärä paikka  YDINVOIMALALLE

.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys valittivat maakuntaliiton päätöksestä hyväksyä Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Ympäristöministeriön ei tule vahvistaa kaavamuutosta.

Ydinvoimaa ei ylipäänsä pidä rakentaa minnekään enää lisää. Erityisen väärä paikka ydinvoimalalle on Hanhikivenniemi. Se on luonnonarvoiltaan rannikon kärkikohde. Alue on äärimmäisen uhanalaisten maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsien edustavin esiintymisalue Pohjois-Pohjanmaalla ja se on erityisen merkittävä lintujen muuton kerääjä.

Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat -luontotyyppi on Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan vastuuluontotyyppi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa vastuuta on kannettu varaamalla Hanhikivi luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeäksi alueeksi. Sitä sen tulee olla vastaisuudessakin. Jos niemi menetetään teollisuusalueeksi, luonnonarvojen katoamista ei voi korvata.

Vuosi 2010 on luonnon monimuotoisuuden vuosi. Hanhikivenniemellä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on säilytettävä maankäytön ykkösasiana.

Energian tuotannossa maakunta on valinnut painopisteekseen monipuolisesti uusiutuvat. Perämeren rannikolla tavoitteen toteuttamisessa on iso rooli. Pelkästään merituulivoimahankkeita on vireillä noin 3500 megawatin edestä ja maatuulivoiman kehittäminen on vasta alussa. Ydinvoimalahanke on häirikkö. Energiantuotannon haitat maanmuokkauksineen ja sähkönsiirtoineen kasvavat sietämättömiksi, jos ahneesti pyritään rakentamaan sekä ydinvoimaa että tuulivoimaa.

Uusi ydinvoimala Perämerelle ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Sille ei pidä varata Hanhikivenniemeä.

Lue: Valitus Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta 21.4.2010.pdf

Suoluonto on kattavasti monimuotoinen ja arvostettu

Se on luonnonsuojelupiirin päämäärä numero yksi.

Pyhännällä sijaitsevalla Kuohunevalla on meneillään ympäristövaikutusten arviointi, koska Vapo havittelee suon turpeita. Yhtiö haluaa kuivattaa laajan luonnontilaisen suon sen merkittävistä luonto-, maisema- ja virkistysarvoista huolimatta ja huolimatta siitä, että ojittamaton suo on hiilen varasto ja nielu, joiden suojeluun Suomikin on sitoutunut.

Vapo varsinkin uhkaa edelleen jäljellä olevaa suojelematonta luonnontilaista suoluontoa turpeennostohankkeillaan. Ajankohtaisia ne ovat Kuohunevan ohella muun muassa Livojokivarren Vastasuolla ja Ruostesuolla, Kivarijoen valuma-alueella sijaitsevalla Konttisuolla ja Jako-Muuraissuolla, joka Ylikiimingin liityttyä Ouluun, rikastuttaa nyt oululaista suoluontoa, kunhan Vapon aikeet saadaan torjuttua. Vastikään on lausuttu Kärsämäen Onkinevan ja Lapin luonnonsuojelupiirin kanssa yhdessä Ranuan Makkara-aavan ja Pyöriäsuon turpeenkaivuuhankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmista. Makkara-aavan ja Pyöriäsuon kuivatukset lisäisivät 700 uutta hehtaaria turpeenottoaluetta Kivijoen latvoille. Kaikki lausunnot löytyvät Kannanotot-kansiosta.

Luonnonsuojelupiiri on myös sitä mieltä, että VIINIVAARAN pohjavesihanke on  LUONTOARVOILLE TURMIOLLINEN

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston on hylättävä Oulun kaupungin pohjavesilupahakemus.

Mikään kaupungin perustelu ei oikeuta pohjaveden pumppauksesta aiheutuvien luontoarvojen menetyksiä, jotka kohdistuisivat eritoten ainutlaatuiseen pohjavesivaikutteiseen suo- ja pienvesiluontoon sekä Kiiminkijoen suurimpaan sivujokeen, Nuorittajokeen.

Siirtyminen pohjaveden käyttöön ei olisi yleisen edun mukaista, koska sen ympäristöhaitat olisivat ylitsepääsemättömän suuret ja koska se olisi kallis ja epävarma järjestelmä ja kaiken lisäksi turha.

Oulujoen vesi on hyvälaatuista raakavettä ja sitä on riittävästi saatavilla. Siitä saa nykytekniikalla kelpo talousvettä. Täysimääräinen siirtyminen pohjaveden käyttöön ei ole tarpeen myöskään turvaluokan nostamiseksi valtakunnallisten vesihuollon tavoitteiden toteuttamiseksi.

Niihin huoliin löytyy useita haitattomampia ja edullisempia vaihtoehtoja, joista mainittakoon vedenottopisteiden perustaminen ylävirtaan ja Oulujärveen asti, kuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja pohjaveden saannin lisääminen toteuttamalla osan nyt esillä olevasta suunnitelmasta, esimerkiksi Ylikiimingin harjujakson ottamoiden rakentamisen ilman Viinivaaraa, Pitääminmaata, Sarvivaaraa ja Kälväsvaaraa. Normaalioloissa käytössä olisi pintavesi.

 On hyväksyttävä, että Oulu kuuluu niihin paikkakuntiin, jonne ei ole saatavissa pohjavettä. Pintaveden hyvä laatu raakavetenä tulee turvata vesiensuojelukeinoin.

 Lue lisää luonnonsuojelupiirin ja Pudasjärven luononsuojeluyhdistyksen mielipiteestä Viinivaaran pohjavesihankkeesta

Tervetuloa toimintaan mukaan! Löydät myös Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallisyhdistysten yhteystiedot omasta kansiostaan.