Sijainti: Pääsivu / Alajoen kansallismaisema

Alajoen kansallismaisema on kansainvälisesti tärkeä lintujen levähdys- ja pesimäalue

alajoki2_pieni.jpg 

Kauhavan, Lapuan ja Härmäin alueella, Lapuan- ja Kauhavanjoen varsilla oleva Alajoen viljelyslakeus levittäytyy tasaisena lähes silmänkantamattomiin. Vakinaisen asutuksen syntyessä jokivarren luhdat otettiin niityiksi ja sitten viljelykäyttöön. Peltolakeus on syntynyt vuosisatoja kestäneen suurisuuntaisen raivauksen tuloksena, kun luhtaniittyjen ympäriltä raivattiin suota ja metsää pääasiassa kytöä polttamalla. Esi-isämme ovat erittäin uutteran työn tuloksena raivanneet peltolakeuden viisinkertaiseksi alkuperäisten luonnonniittyjen laajuuteen verrattuna. Peltolakeuden kokonaisala on noin 100 neliökm. Lakeuden pituus etelä-pohjoissuunnassa on 20 km, itä-länsi-suunnassa 8-9 km. 

Alajoen peltolakeus poikkeaa muista Pohjanmaan viljelylakeuksista erityisesti siksi, että tiheää asutusta ei ole nauhamaisesti jokivarressa, vaan kylät ja vilkkaasti liikennöidyt yleiset tiet sijoittuvat lakeuden reunoille. Alajoen maanviljely on elinvoimaista, mutta lakeuden ydinosat ovat viljelytoimenpiteiden ulkopuolella lähes erämaisen rauhallisia, mikä tarjoaa rikkaalle eläimistölle otolliset elinolosuhteet.

Alajoella pesii runsaslukuisena useita Suomen ja jopa Euroopankin mittakaavassa uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja, kuten peltosirkku, suopöllö, sinisuohaukka, suokukko, töyhtöhyyppä, iso- ja pikkukuovi, ruisrääkkä, teeri ja  peltopyy. Näistä lajeista peltosirkku on vuoden 2010 lopulla julkistetussa Suomen uhanalaisten lajien mietinnössä (ns. "Punainen kirja")  luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Alajoki on myös nimetty kansainvälisesti tärkeäksi lintujen levähdys- ja pesimäalueeksi (ns. Important Bird Area IBA), jossa erittäin uhanalainen tunturipöllö talvehtii säännöllisesti ja suuret metsähanhiparvet (n. 3000-5000 yks.) lepäilevät ja tankkaavat keväisin ja syksyisin.

Alajoki on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vahvistettu perinnemaisema. Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä on tehty jo 5.1.1995. Siinä on säädetty, että kuntien tehtävänä olisi ottaa maisemanhoidon tavoitteet huomioon myös kaavoituksessa, rakennusjärjestysten laadinnassa ja muissa kunnan suunnitelmissa.

Kauhavan kaupunki hakee lupaa sillan ja tien rakentamiseen Kankaan ja Annalan kylän välille. Hakemus on kuitenkin puutteellisesti valmisteltu varsinkin ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Silta - ja tiehanke halkaisee valtioneuvoston päätöksellä vahvistetun Kauhavan ja Lapuan Alajoen lakeuden kansallismaiseman, Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa perinnemaisemaksi merkityn lakeusalueen sekä kansainvälisesti tärkeän lintujen muutto- ja pesimäaikaisen elinympäristön ("Important Bird Area" suojeluohjelmaan kuuluvan alueen suunnitellun Ämpin sillan itäpuolella).

 

copy_of_Alajoenlakeus_Annala.JPG
Alajoki. (Kuva: Erkki Korpimäki)

 

 

copy_of_Lapuanjoki_jokihaara.JPG
Lapuanjoki. (Kuva: Erkki Korpimäki)