Luonto ja Kultuuri

Vaasa ja Mustasaaren Luonto- ja kultuurikohteet, julkaistu 2010

Luonto- ja kulttuurikohteet

Vaasa - Mustasaari

Rakennusperintö on osa kansallista kulttuuriamme. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksisuus auttaa meitä ymmärtämään omia juuriamme ja yhteiskunnan muutoksia. Pohjanmaan rannikon kulttuuriperinnön pohjan muodostavat edellisiltä vuosisadoilta säilyneet asuin- ja talousrakennukset sekä alueelle tyypillinen maatalousmaisema. Kaupunkikuvalle leimaa-antavia ovat omaperäistä arkkitehtuuria edustavat julkiset ja yksityiset rakennukset. Rannikkoseutu omaa huomattavan määrän entisaikojen elinkeinoista ja elämäntavoista kertovia museokokonaisuuksia.

Luonto on geologisten mullistusten seurauksena saanut omintakeisen leiman sekä mantereella että saaristossa. Saaristo on nimetty Natura-alueeksi ja Maailman luontoperintökohteeksi mm. jääkauden muovaamien moreeniharjanteiden ja maankohoamisen vuoksi. Vaikka saaristo on erämaista luonteeltaan, sen eliöstöön ovat ratkaisevasti vaikuttaneet ihmisten elinkeinot laitumineen ja pyyntimenetelmineen.

۩ Museot ja näyttelytilat

Pohjanmaan museo > Koulukadun alkupäässä. E. Forsman 1929, uudempi osa, Erik Kråkström 1969. Maakuntamuseo, aluetaidemuseo och luontokeskus. Perusnäyttelyt: Vaasa 400 (kulttuurihistoria), Hedmanin kokoelmat (Taide ja tyylihistoria) ja Terranova (luonnontiede; ks seur.). Talonpoikaisesine-, tekstiili-, hopea-, raha-, taideteos-, lintu-, eläin-, kasvi- ja hyönteiskokoelmat. Vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden. Antaa tietoja alueen museoista, muinaismuistokohteista, rakennuskulttuurista, kulttuurihistoriasta, luonnosta ja maailmanluontoperinnöstä. ti, to, pe 10-17, ke 10-20, la-su, 12-17 p.(06)325 3800. Cafe Nova.

Terranova - Merenkurkun luontokeskus > Pohjanmaan museossa Koulukadun alkupäässä. Metsähallituksen ylläpitämä. Merenkurkun luonto ja luonnonsuojelualueet. Antaa tietoja alueen luontoaktiviteeteistä+ luontoretkeilystä ja esittelee Unescon nimeämää maailmanperintökohdetta Merenkurkun saaristoa (ks. Ostrobothnia Australis-kokoelmat linnustosta ja hyönteisistä. ks ed.

Nelin-Cronströmin taidekoti > Rantakatu 15 b. Vierailut Pohjanmaan museosta, p.(06)325 3800.

Tikanojan taidekoti > Hovioikeudenpuistikon ja Koulukadun kulmassa. Esittelee ja järjestää ulkomaisen ja kotimaisen taiteen näyttelyitä. Ohjelmaan kuuluvat konsertit, matineat ja poikkitaiteelliset tapahtumat. Oma kokoelma käsittää kotimaisen taiteen lisäksi huomattavaa ulkomaista taidetta, jonka pääpaino on ranskalaisessa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteessa. ti-la 11-16, su12-17. p.(06) 325 3916.

Modernin taiteen museo Kuntsi > Sisäsatamassa, Hietasaarenkadun alkupäässä. Kuntsin säätiön kokoelmat ovat huomattavimmat modernin taiteen suomalaisista kokoelmista yhdessä Sara Hildénin, Maire Gullichsenin ja Wihurin säätiön kanssa. ti-su 11-17, to 11-20. p.(06) 325 3916. Entinen Tullipakkahuone; E.Th.Granstedt 1875, muutoksia 1906 ja 1924.

Taidehalli > Kaupungintalo, Raastuvankadun puolella. Vaihtuvia näyttelyitä. Pohjakerroksessa on alun perin sijainnut talon lämmityskamiinat ja polttoainevarasto sekä palokunnan tilat, jotka muutettiin taidenäyttelytilaksi 1960-luvulla. Taidehallin katossa on näkyvillä alkuperäinen tiiliholvaus. ke-pe 12-18, la-su 12-17. p.(06) 325 3770.

Mikolan akvarellisali > Raastuvankatu 21. Prof. N. Mikolan kokoelma ja vaihtuvia näyttelyjä. kesäisin ti-su 12-16, talvisin ke 14-18, la-su 12-16 tai sopimuksen mukaan. p.050 4381391 tai (06) 317 2745.

Sotaveteraanimuseo > Kirkkopuistikko 22. ma-to 12-16 tai sopimuksen mukaan. Tiedustelut p.044 0250346.

Bragegården Bragen ulkomuseo > Hietalahden puistossa Sanmarkinkadun päästä vasemmalle, 1½ km torilta etelään. 23 rakennusta, joista 4 liittyy kalastukseen. Talot on sisustettu rannikon talonpoikaisperinteen mukaisesti. Jatulintarhan malli Valassaarilta. kesä-elo ti-pe 11-17, la-su 12-16. p.(06) 312 7166.

Auto- ja moottorimuseo > Myllykatu 18-20 Sepänkyläntieltä oikealle. Autojen, polkupyörien ja moottorien kokoelma. touko-syyskuu klo 11-17.

Korsumuseo ja Edvinin patsaspolku > Asevelikylä. Edvin Hevonkosken ite-veistoksia ja sota-ajan puhdetöitä ja rintamakorsuelämän tunnusmerkistöä. p.050 560 6496.

Vanhan Vaasan museo > Kauppiaankatu 10. Falanderin talo (myöhemmin aateloitu Wasastjerna), porvariskodin sisustus 1800-luvun alkupuolelta. v. 2009: 1.6.-10.7. ja 11.-31.8. to-su 11-17, 11.7.-10.8. ke-su 11-17. p.(06) 325 3800

Meijerimuseo > Latokartanontie 97, Vanha Vaasa, YA!:n ent. Mustasaaren maatalousoppilaitoksen yhteydessä. Meijerituotannon esittelyä . p.(06) 267 671.

Työväenmuseo > Vapaudentie 27. Teemanäyttelyitä, vanhojen valokuvien kokoelmia ja kirjallisuutta. ma, ke-pe 12.30-17, ti 14-19. p.(06) 321 5805

Merimuseo > Palosaaren salmen itärannalla, Salmikadun alapuolella.. Entisessä suolamakasiinissa laaja kokoelma merenkulkuun ja paikalliseen kalastuselinkeinoon kuuluvaa esineistöä. Kymmeniä venemoottoreita vaasalaistehtaista ja laivojen pienoismalleja. Salmen varrella useita makasiinirakennuksia, vanhimmat 1800-luvun alkupuolelta. toukok alusta elokuun loppuun. ma-pe 11.30-18.30 p.(06)312 0551

Armas Vainion ateljee-museo > Isolahdentie 27. Professori A. Vainion maaseutuaiheinen kokoelma. p.(06)321 2682, 0400-560549, 050-592 7089.

Sundomin museo > Myrgrundintie 413. Kotiseutumuseo, ylläpitäjä Sundom bygdeförening ja Pohjanmaan museo; sopimuksen mukaan p.(06) 325 3800.

Södersundin tuulimylly > Arholmintie 19, Sundom. p.(06) 357 1272. Mamsellityyppinen tuulimylly alkuperäisellä paikallaan. Myllyn sisällä kaiverrus 1809, Isak Jakobsson Schöring (1759-1833) rakennutti tämän komean myllyn. Perimätiedon mukaan. Merimies Johan Skata toimi myllyn suunnittelijana ja rakennusmestarina. Johan toimi laivalla kirvesmiehenä monta vuotta ja oli purjehtinut aina Hollantiin asti, tuulimyllyn esikuva on sieltä. Kulmikas tuulimylly on ainutlaatuinen Suomessa. Myllyä käytettiin jauhatukseen ja päreiden höyläämiseen. Käyttö lopetettiin ja siivetkin irtosivat 1910-luvulla. Nykyinen omistaja Sundom bygdeförening asensi myllyyn uudet siivet 1991.

Koivulahden museo > Kirkon vieressä. Paikallishistoriallinen kokoelma. p.(06) 360 105

Stundars > Stundarsintie 5, Sulvan keskustassa. Rannikon kulttuuriperinteen elävä museo, pohjoismainen käsityöläiskylä, Jarl Hemmerin kotitalo ja ennallistettu työhuone, taiteen ja musiikin keskus, koko perheen mieluisa käyntikohde. Pihapiirissä myös kirjapainomuseo. kesäkuuun lopusta elokuun puoliväliin. klo12-18, p.(06)344 2200. Vieressä vanhoista talonpoikaistaloista rakennettu nykyaikainen kyläyhteisö.

Söderfjärdenin pumppuasema > Munsmo, Södernäsvägen, Solf. Vanha pumppuasema vuodelta 1926, kun Söderfjärdenin lahti lopullisesti kuivattiin. Historiasta kertovia maalauksia. p.(06) 357 1272. Pumppuaseman lähellä lintutorni.

Raippaluodon kotiseutumuseo > Kirkon läheisyydessä, Alexandersgatan 46. Perustettu 1932, sisustettu 1700-1800-luvun kalustein.Huomionarvoinen kirjakokoelma. Lähellä lainamakasiini. Saaristolaiselämään kuulunutta esineistöä. kesällä viikonloppuisin p.(06) 352 0169

Granösundin kalastajakylämuseo > Raippaluodon saaren länsirannalla, Bulleråsv. 320, Södra Vallgrund. Esittelee saariston elämää asukkaiden elättäessä itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, viljelyksellä ja käsityöllä. heinäkuussa la-su 13-16. p.(06) 352 7589.

Merten talon infopiste > Raippaluodon sillan länsipäässä. Kertoo Merenkurkun maailmanluontoperintökohteesta ja saariston palveluista. kesällä 8-22, p.050-378 5988.

Raippaluodon venesatama > Raippaluodon keskustasta 1 km tien 7244 päähän. Rannassa on pieni kalastusmuseo, p.(06)352 0169.

Björköbyn kotiseutumuseo > Kirkon läheisyydessä, Uppbyggted. Museoalue koostuu kotiseutumuseosta ja Mårtesin tuvasta, Mårtesin moottorimuseosta, Mårtesin myllystä, Bodbackin venevajoista ja kahdesta kalasaunasta, Liltbådebastun ja Vikarskatbastun. Mårtes on maalaistalo, joka on sisustettu perinteiseen tyyliin. Mårtesin mylly on vanhin säilynyt tuulimylly saaristossa. Kotiseutumuseo sijaitsee samalla paikalla, josta Björkön asutus aikanaan alkoi. Mårtesin moottorimuseossa on vanhoja moottoriajoneuvoja ja saaristolle tyypillisiä venemoottoreita sekä villakarstaamo ja -kehräämö. 1.6 - 31.8. joka päivä klo 11 - 17. p. 044-324 5730.

Kirkot ja hautausmaat

Vaasan kirkko > Kirkkopuisto ydinkeskustassa. C.A. Setterberg, 1857–1865. Edustaa Setterbergin englantilaisvaikutteista tiiligotiikkaa ja on ainutlaatuinen maassamme. Alttaritaulut Albert Edelfeltin ”Paimenten kumarrus”. Se valmistui vuonna 1894. Sen vasemmalla puolella; Robert Wilhelm Ekmanin 1861 ”Pyhän Ehtoollisen asettaminen” ja oikealla puolella Louis Sparren ”Kristuksen hautaan laskeminen” vuodelta 1897. Viimeiset muutostyöt sisustuksessa on tehty 2000-luvun alussa, jolloin sisätilat ja seinien väritys palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja kirkon vanhat, kattokruunut nostettiin entisille paikoilleen. Kirkon torniosan seinässä, Lyseonkadun puolella, on Tea Helenelundin tekemä C. A. Setterbergin muistolaatta, joka paljastettiin 1978.

Ortodoksinen kirkko > Kasarmintorilla, Korsholmanpuistikon vierellä C.A.Setterberg 1857-1862. Punatiilinen keskeiskirkko, jossa bysantin ja gotiikan piirteitä. Kirkko rakennettiin ensisijaisesti venäläiselle varuskuntaväelle ja virkamiesperheille.

Huutoniemen kirkko > Huutoniemen kaupunginosassa Kuninkaantien alkupäässä. A. Ruusuvuori. Rakennettu v.1964 ja edustaa 60-luvun modernismia.

Mustasaaren kirkko > vastapäätä Korsholman linnanvallia, Kauppiaankadulta lehmuspuistikon päässä. Vaasan hovioikeus 1786-1862, rakennettu 1776-1786, C.F. Adelcrantz. Muutettiin kirkoksi Vaasan palon 1852 jälkeen C.A. Setterbergin piirustusten mukaan E. Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina, samoin kellotapuli.. Vaikuttavin esimerkki kustavilaisen ajan kivirakennuksista Suomessa. Mustasaaren kirkon muut piharakennukset: Hovioikeuden ent. arkistorakennus, C.L. Engel tai C. Bassi 1821, entiset hevostallit ja pappila. Lehmuskuja ja laaja puisto. Esplanadi kirkon edustalla on Suomen vanhin käytössä oleva puistikko. Kellotornin lähellä metsän reunassa osittain umpeutunut tekolampi.

Pyhän Marian kirkonrauniot > Vanha Vaasa. Rauhoitettu alue. Kirkko rakennettu 1500-luvun alussa.

Hagan pappila > Kauppiaankatu. Rakennettu 1800, lisärakennus 1804, empirevaikutteinen päärakennus, aitta talonpoikaista pohjalaistyyliä.

Vanhan Vaasan hautausmaat, > Ristinummi-Kappelinmäki, Hautakiviä 1700-luvulta. Useita Vaasan ja Suomenmaan mahtimiesten hautoja.

Palosaaren kirkko > Kapteeninkadun ja Perämiehenkadun kulmassa. A. W. Stenfors 1910. Rapattu jugendtyylinen tiilikirkko. Sisustus palautettu tyylinmukaiseksi.

Vetokannaksen kirkko > Gerbyntie 27. Gösta Bergmanin suunnittelema Vetokannaksen kirkko valmistui v.1961. Kirkkosalissa on istumapaikat 150 hengelle. Kirkon omistaa Vasa kyrkliga stiftelse. Kirkossa on 10- äänikertaiset urut (H. Heinrich) Kirkko peruskorjattiin v. 1997 ja kellotapuli rakennettiin v. 2001.

Sundomin kirkko > Sundomintie 73. Oskar Berg. Sundomin kirkko valmistui v. 1929. Kirkon sisäpuolinen entisöintityö on suoritettu 2004.

Koivulahden kirkko > Koivulahden keskustassa. Puukirkko, 1692 , H. Qweflander. Vanhimpia käytössä olevia puisia kirkkorakennuksiamme. Lähellä seurakuntatalo ja pappila v:lta 1782 sekä 2 makasiinia ja kellotapuli v:lta 1757, S. Josskarhu.

Sepänkylän kirkko > Niilontie 3, Sepänkylä. Rakennettu v. 1979, Mustasaaren suomalaisen seurakunnan käytössä v:sta 1995.

Sulvan kirkko > Sulvan keskustassa. Kirkko valmistui 1786 ja sai nimen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. 10 vuotta myöhemmin ostettiin alttaritaulu Huddigsvallista. Sisustukseen kuuluu myös kaunis saarnastuoli, ainutlaatuinen alttarikoroke ja mahtava urkuparvi. Kellotapuli on v:lta 1870. Kirkon vierellä on pappila, seurakuntakoti ja pitäjänmakasiini.

Raippaluodon kirkko > Raippaluodon keskustaan tultaessa viitta Kyrkan oikealle. Kirkko v:lta 1784 rakennettiin pitkäkirkkona. Alttari ja saarnastuoli siirrettiin Pyhän Marian kirkosta ennen sen paloa. Pappila Rosenlund on rakennettu 1824.

Björkön kirkko eli Marian kirkko > Björköbyn keskustassa tienviitta Kyrkan. Rakennettu 1859. Saanut nimen tsaari Aleksanteri II:n puolison Marian mukaan. Tunnetaan saaristolaiskirkkona.

Rakennukset ja muistomerkit

Hovioikeus > Hovioikeudenpuistikon alkupäässä. 1862 , C.A. Setterberg. Setterbergin ensimmäisestä Nikolainkaupunkiin eli uuteen Vaasaan suunnittelemasta rakennuksesta tuli hänen mestariteoksensa. Hän ryhtyi suunnittelemaan rakennusta kuvernöörin toimeksiannosta jo ennen asemakaavan vahvistamista. Kustannusarvio oli kaksi kertaa suurempi kuin kirkon. Hylkeenrasvalla käsitelty tiilirakennus määritellään Tudor–tyyliseksi, koska se tuo mieleen englantilaisen tiiligotiikan. ilmeneehän tämä hänen muistakin rakennuksistaan. Vertauskohtaa tälle rakennukselle ei muualta Suomesta ole löydettävissä.

Postijahti > Sisäsataman laiturissa tai merellä. Sopimuksen mukaan p.044 380 8083. Postijahti on Pohjanmaalla säilyneiden piirustusten mukaan toteutettu purjealuksen replika (jäljennös) vuodelta 1679. Alus on suurelta osin rakennettu Perinnealusyhdistys Skutan ry:n toimesta talkootöinä. Oikeilla materiaalivalinnoilla mm. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit ja takorauta, on aikaansaatu aito tunnelma.

Viikinkivene Heimlösa Rus, replika > Pohjanmaan museon sisäpihalla. p.(06) 325 3800.

Maaherran talo > Koulukatu 2. C.A.Setterbergin piirustusten mukaan 1863-65, muutoksia 1890. Alun perin Wasastjernan, autonomian lopulla kuvernöörin asunto, nykyisin yläkerrassa kaupungin edustustilat, alakerrassa Museon toimisto ja arkisto. Englantilaistyylistä tiiligotiikkaa, mutta rapattuna. Kivet tuotu Bomarsundin linnoituksesta.

Åbo Akademin - Vaasan Höyrymyllyn puiset elevaattoritornit. > Rantakadun alkupäässä Sisäsatamassa. Rakennettu 1908 viljan siirtoa varten, kunnostettu 2008 Åbo Akademin ylioppilaskunnan käyttöön.

Sokeritehdas > Teollisuuskatu, Vaskiluoto. Rakennettu 1890-luvulla. Lääninarkkitehti K.W.Reinius. Tehdas kellotorneineen, konepaja, konttori ja johtajan asunto. Runar Finnilän suunnittelemia työväen tyyppitaloja 1920-luvulta.

Kaupungintalo > Senaatinkatu ydinkeskustassa. M. Isaeus 1877-1885. Rakennus on tyyliltään lähinnä uusrenessanssia ja uusbarokkia. Sisääntuloaula ja juhlasali freskomaalauksin koristellut. Taidehalli, kulttuuritoimisto ja Ympäristöosasto. Talo rakennettiin Gerbyssä ja Tölbyssä valmistetusta tiilestä. Katto ja välilattiat ovat puusta, 60 cm vahvoista palkeista. Julkisivun kattolistaa koristavat sinkistä tehdyt lehtiornamentit. Ovien listat, rusetit ja ruusukkeet sekä leijonanpäät ovat pronssattua sinkkiä. Pääporraskaiteet ovat valurautaa ja askelmat Bornholmin kalkkikiveä . Portaikkoa kannattaa 4 valurautaista pilaria Tukholmasta hankittuine valaisimineen. Kaupungintalo varustettiin höyrykaakeliuunein. Kellarin lämminilmahuoneista purkautui lämmitetty ilma juhlasalin seinissä olevien kaltereiden läpi. Lattian rajassa olevista aukoista ilma palautui lämmitettäväksi. Ilma poistui katossa olevien kalterien ja säätöpellein varustettujen valaisinaukkojen kautta peltirumpuihin vesikaton yläpuolelle. Nykyisin keskuslämmitys.

Luotsipatsas > Kaupungintalon ja Kirkkopuiston välisellä alueella. Wäinö Aaltonen apuna poikansa Matti Aaltonen Luotsi on koppalakkinen mies, joka seisoo osittain ruorimiehen edessä kiikari vasemmassa kädessään ja viittaa oikeallaan kulkusuuntaa. Ruorimiehellä on sydvesti päässään.

Kauppahalli > Kauppatorin ∟. Vanhempi osa: Backmansson & Thesleff, rakennettu 1892, uudempi osa: A.W Stenfors, rakennettu 1901 ja 1927. Uusgoottilaisessa rakennustyylissä keskieurooppalaisia vaikutteita.

Tyttölyseo, > Kirkkopuistikko 27. A.W. Stenfors, rakennettu 1906-09 edustaen kansallisromantiikkaa ja jugendtyyliä. Juhlava pääsisäänkäynti, jossa graniittiset pylväät. Osa Vaasan lyseon lukiota.

Rewell Center > Kauppatorin varrella, Ylätorin puolella. Liikekeskus Viljo Rewell. Rakennettu useassa vaiheessa 1960-luvulla. Liike- ja toimistotalo Kauppahallin vieressä Vaasanpuistikko 18, funkkistyyliä, V. Rewell v:lta 1939.

Vaasan Osakepankin talo - Kurtenia > Hovioikeudenpuistikko 11. Rakennettu vv. 1902-04, Fr. Thesleff, korostettu tornilla ja kulmasisäänkäynnillä, 1. kerroksen ulkoverhous graniittia. Edustaa 1900-luvun alun tyylisekoitusta.

Käsityön talo Loftet > Raastuvankatu 28, Vaasanpuistikon kulmassa. Porvariskoti 1860-luvulta, C.A.Setterberg, uusrenessanssia. Intarsiaparketit, kattomaalaukset. Käsityömyymälä ja kahvila.

Vesitorni > Raastuvankadun ja Kirkkopuistikon välissä. Tornin yläosassa kansallisromanttisia graniittiveistoksia, rakennettu 1914, J. ja T. Paatela.

Kapsäkki 8. kaupunginosassa > Asemakatu-Korsholmanpuistikko-Klemetinkatu-Kirvesmiehenkatu . Asemakaava uuteen Nikolainkaupunkiin , C.A. Setterberg v.1854. Kaavoittamalle alueella rakennettiin 10 v. myöhemmin varattomien 1-2-huoneisia mökkejä, ns. moratupatyyppiä, pieni tupa, kamari ja eteinen. Osa taloista on purettu, mutta 2000-luvulla niitä on alettu myös kunnostaa. Varattomien aluetta alettiin kutsua "Kapsäkiksi", koska sinne muuttavien omaisuus sopi matkalaukkuun. Asuinalueesta 1862 tehdyn päätöksen mukaan uusia rakennuksia ei ole saanut rakentaa v:n 1866 jälkeen.

Kruununmakasiini > Rantakadun loppupäässä Kustaanlinnanpuisto. C.A. Setterberg 1868. Rakennuksessa on romaanisia ja klassistisia tyylipiirteitä. Alun perin viljamakasiini, sitten varuskunnan varastona, nykyisin tyhjillään.

Kasarmialue > Korsholmanpuistikon varrella. Tiilinen kasakkakasarmi E.B.Lohrmann 1860 ja puutalot A. Bomanin tyyppipiirustusten mukaan 1879. Kolme korttelia Kasarmintorin ympärillä. Puurakennukset rakennettu myöhäisempiren tyyliin 1880-82.

Rautatieasema > Hovioikeudenpuistikon itäpäässä. Rakennettu 1883 Vaasan radan valmistuessa. Useita muutoksia. Nykyisin yksityisomistuksessa.

Kaupunginteatteri > Pitkäkatu 53. Vanhempi osa entinen Työväentalo, rakennettu 1906-07, arkkit. Stenforsin suunnittelemana varhaisjugend-tyylin mukaisesti. Laajennusosa rakennettu 1992, Annikki Nurminen.

Eero Nelimarkan synnyinkoti > punainen puutalo Tammikartanon vanhainkodin vieressä. Puurakennuksia, vanhimmat 1800-luvun alkupuolelta. Alueella sijainnut huomattava Klemetsön kylä.

Aaltopuisto "Neekerikylä" > Huutoniementieltä Melaniementielle ja Kaarnatielle. Rakennettu 1944-1947, Alvar Aalto. 15 kaksikerroksisesta rivitalosta 12 jäljellä.

Mussorin pitäjä 600 vuotta" Hylkeenpyytäjät pienoisveistos > Mustasaaren kirkon pihalla. Kirkon puolella vuosiluvut 1348-1948, pitäjän hyljettä kuvaava vanha sinetti sekä pronssilaatat uudisraivaajista ja Pyhän Marian kirkosta. Pitäjäntuvan puolella maalaistalon ympäristö. Päädyissä vanhin tunnettu teksti Mustasaaresta. Theodor Schalin.

Mustasaaren kirkko > vastapäätä Korsholman linnanvallia, Ks Kirkot.

Yxgärdet > Vasemmalle tieltä n:o 717 Kauppiaankadun päässä. Tullihuoneen takana. Osittain rappeutunut puutarha 1900-luvun alusta. Runsaasti ruusulajeja, erilaisia vuokkoja, kiurunkannuksia, kellokasveja ym.

Alkula > Gripinpolku 1, Vanhassa Vaasassa, ½ km Keskustaan päin. Kauppiaankadulla viitta Alkula. Klassisvaikutteista talonpoikaisarkkitehtuuria, rakennettu viimeistään 1793, ehkä jo 1770-luvulla. Piharakennuksessa aloitettiin höyrykoneen voimalla maalijauhotehdas 1840-luvulla. Nykyisin 4H-kerhon käytössä. Kesäisin pihapiirissä on kasvitarhoja, kaniineja ja lampaita. Lähistöllä säilynyt vanha Kokkolan tien katkelma. Puulajipolku alkaa Vanhan Vaasankatu 20 kohdalta 17 opastaulua, opasvihko ympäristöosastosta. p.(06) 325 1207.

Vanhan Vaasan sairaala > Kanavasillantie. Valtion sairaala, alun perin Vaasan lääninlasareetti. Rakennushistoriallisesti arvokas uusklassismia edustava tiilirakennus. C.L.Engel 1837-1844, muutoksia 1880-luvulla. Sisätilat suljettu yleisöltä.

Korsholman linnan valli > Vanha Vaasa Kauppiaankadun varrella. Linnankumpu kuuluu Mustasaaren koulutilan maihin. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut risti merkkinä kristinuskon saapumisesta. Varhaisin asiakirjatieto linnasta on v:lta 1374 nimellä Krytzeborg. Siihen aikaan linnasaari oli n 7 m merenpinnan yläpuolella ja meri lainehti linnan ympärillä. 1300-luvun lopulla oli suurylimys ja kuninkaan yleisvirkamies Bo Joninpoika Grip lähes 20 vuotta Korsholman ja muiden suomalaisten linnaläänien linnanherrana. Vaasan rautatien ja Vaskiluodon ratapenkereen, rakentamiseen tarvittiin täytemaata, jota otettiin Vanhasta Vaasasta. Muinaistieteellisen toimikunnan toimesta pystytetty risti, Magnus Shjerfbäck, jossa Z. Topeliuksen laatima teksti. Paljastettiin Kansanvalistusseuran VIII laulu- ja soittojuhlien yhteydessä 1894 ja luovutettiin Mustasaaren kunnan hoitoon. V. 1957 kiinnitettiin ristiin siihen kuulumaton metallilaatta.

Yliopisto > Palosaarella Wolffintien ja Tervahovinkujan kulmassa. 1994 uudisrakennukset Tervahovi, Luotsi ja 2001 Tritonia, Käpy ja Simo Paavilainen, V. 1996 tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia ent. puuvillatehtaan kutomossa. Yliopiston toimitiloja myös ent. puuvillatehtaan rakennuksissa. Vanhimmat tehdasrakennuksista ovat C.A. Setterbergin suunnittelemia 1850-luvun lopussa, samoin punaiset puutalot. Puuvillatehtaalla yliopiston lisäksi pk-yrityksiä. Vanhat tehdasrakennukset om. Vaasan kaupunki: Palosaaren yrityskeskus.

Österhankmon ja Petsmon kulttuurimaisema > Kokkolantieltä Karperöntietä tai Koivulahdentietä pohjoiseen. J.A. Hedmanin kesähuvila v:lta 1936 ja Nuorisoseurantalo v:lta 1925 Bodösidan, Mattlaxin talo Norrminnessä ja Mattlaxintien taloryhmä, yksityisomistuksessa.

Voitilan myllyt: Koskessa on ollut myllyrakennus nimeltään Ytterfors. Toista, Landkvarn ‑myllyä on siirretty 90 metriä alavirtaan päin. Myllyn vieressä on asuinrakennus. Mylly ja myllyuoma ovat hyvässä kunnossa. Landkvarnille johtaa 100 m. pitkä kanava. Joen itäpuolella on myös Mellankvarn, joka on huonokuntoinen, kivipato tyydyttävässä kunnossa.

Båskasfors mylly > Boskasin kylässä, 1 km Skatilan sillalta Veikkaalantietä 7174 Koivulahden suuntaan Kyrönjoen vasenta rantaa. Mylly rakennettu 1880-luvulla, huonokuntoinen.

Tuovilan holvattu kivisilta > Helsingby tie n:o 7161, vuodelta 1781 on maassamme toiseksi vanhin. Työ annettiin elinkautisvangeille joille luvattiin armahdus, jos holvaus kestää. Työ onnistui.

Grönvikin kartano > Alskatissa, Vaasasta 10 km Raippaluodon suuntaan. Rakennettu n. 1780. Lasitehdas 1812-1907. Päärakennuksen vierellä puisto ja puutarhurin asunto. Lasitehtaan lisäksi toimi jonkin aikaa myös fajanssitehdas, paperitehdas ja laivaveistämö. Ravintola ja majoitusta. p. (06) 345 6660.

Brännbacken > Kokkolantieltä Vassorvägen, Vassorbyvägen ja Brännbackvägen. Vassorin kylässä useita kalastusta harjoittaneiden talollisten rakennusryhmiä 1800-luvulta pihapiireineen ja aittoineen.

Södersundin tuulimylly > Arholmintie 19, Sundom. Ks. Museot

Postisoutu > Svedjehamnissa lähtö- tai saapumissatama. Perinteen vaalimiseksi järjestetään postisoutu aina juhannuksen jälkeisenä lauantaina. Postia ja matkustajia kuljetettiin Ruotsin ja Suomen välillä vv. 1617 - 1895. Bodbackin harjanteella on tästä kertova muistomerkki.

Salteriet > Svedjehamn, Kesäkahvila ent. kalansuolaamossa, tallella vanhoja suolatynnyreitä. Avoinna kesäisin. p.(06)352 4016, 045-129 6460.

Muinaismuistoalueet

Mustikkamaa > Yhdystien ja Melaniementien risteyksestä kaakkoon. Risteileviä metsäpolkuja, museotie Vanhasta Vaasasta Gerbyn kylään sekä sittemmin Klemetsön niemelle. Luonnontilaista metsää. Radan takana jäänteitä ensimmäisestä pikipruukista.

Triviaalikoulu > Vanhan Vaasan Kauppiaankadun varrella entisen torin yläkulmassa. 2-kerroksinen rakennus pystytettiin 1683-1691 ja tuhoutui kaupungin tulipalossa 1852. J.L.Runeberg kävi tätä koulua.

Kvarnbacken > Kråklund, Vanhan Vaasantieltä Tuulitien kautta Kotapakantielle ja rakentamattomalle harjanteelle. Malanderin mamsellimyllyn perustukset ja kivivalli, lisäksi asumuksen, maakellarin ja navetan kivijalat kiviseinineen. Paikalla on ilmeisesti ollut tuulimyllyjä 1700-luvulta lähtien.

Djupkärrsbacken > Översundom, n. 1 km Länsirannantietä, tienhaaran kohdalla metsän reunalla. Asumuksen pohja varhaiselta rautakaudelta, I lk:n esiintymä.

Kivikauden asuinpaikka > Öjbergin luonto- ja kuntopolun varrella, havaintotaulun kohdalla, lähellä Markenintietä. Hylkeenpyytäjät ovat hakeutuneet suojaan siirtolohkareen alle. Lohkareen viereltä on löytynyt kuutiometri kivensirpaleita, palaneita luita, iskoksia ja hiekkakivityökaluja. Esiintymä viittaa myöhäisneoliittiseen kauteen. Paikka on Öjbergin huipulla, sen lounaisella reunalla. Etelämpänä on röykkiö, joka voi liittyä pyyntiin. Tuona 4 000 v:n takaisena aikana mantereen ranta on ollut Laihian Jukajankylän kohdalla.

Sillskatan > läntisen Märaskärin (Köklotista pohjoiseen) huipulla, Jatulintarha, kivilatomuksia, röykkiöitä, vanhimmat keskiajalta. Trutörenin (fladanin eteläpuolella) kaakkoiskulmassa valkama ja nuotiopaikka.

Jatulintarha, (labyrintti) > Lähin jatulintarha on rekonstruoitu Bragen ulkomuseon alueella, ks. Eteläinen kantakaupunki. Jatulintarhoja on vanhojen kalasaunojen ja venevalkamien läheisyydessä ulkosaaristossa. Vanhimmat näistä ovat ehkä keskiajan lopulta.

Gustav Vasas fiskeläge Kuninkaan kalastamo > Lappörarna, lounaisosassa, Hyvin säilyneitä verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja, tilapäisasumusten pohjia, ryssänuunien jäänteitä. Lähellä Jatulintarha.

Prostbådan > Valassaaret, Storskär. Lähellä jatulintarha, kompassiruusu ja kalamajojen perustuksia. Entistetty kalamaja verkonkuivauspaikkoineen; ympäristössä jatulintarhoja, kompassiruusu ja muiden kalamajojen perustuksia.

Voitilan kosket (Voitbyfors) > tie 7175 Koivulahdesta Vähänkyrön suuntaan 7 km Kyrönjokivartta Staversby-Voitby. Kyrön satamassa on jälkiä varhaisesta teollistumisesta. Ensimmäinen mylly aloitti jo 1500-luvulla, kun tällä Kyrönjoen entisellä suulla oli koski. Laivaveistämö aloitti 1560-luvulla. Ruutisaarella (Krutholmen), joen lounaisrannalla oli sotateollisuutta ja salpietariruukki 100 vuoden ajan v:sta 1569. Koskessa on ollut lohipatoja.

Bladbacken > Vestersolf: peruskartta 1331 10 VIAS. Kolme kompassiruusua, ristikkäiset kivilatomukset kalliolla. Nämä ja jatulintarhat on ajoitettu keskiajan loppupuolelle ja sen jälkeen.

Tafsnemossen > Rimal: peruskartta 1331 10 VIAS. 3 hautaröykkiötä. Tällaiset yhteen kasatut kivet ovat useimmiten pronssikaudelta, noin 3 000 vuoden takaa.

Kulttuuri- ja perinnemaisemat

Norra Grundfjärden > Höstveden tieltä peltotie vasemmalle kivikkoisen mäen keskeltä yli. Laaja peltolakeus, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kumpu Högholmen, teloituspaikka.

Höstveden kylä > Vähänkyröntien varressa, 10 km Vaasan keskustasta. Perinteinen kylärakenne. Finnen pihapiiri kaksine asuinrakennuksineen ja ulkorakennuksineen ja Sabelin taloryhmä muodostaa hyvin hoidetun kokonaisuuden. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Östergränden ja pN Stora Långraden > Björköby-Panike vaellusreitin varrella. Valtakunnallisesti arvokas laidunbiotooppi Slåttskäret-saarella, 24 laidunmaata.

Moippeåkern ja Överby > Koivulahden kirkolta 1 km Vaasaan päin. Kulttuurimaisemalle antavat leimansa lukemattomat kiviaidat, joita ladottiin 1700-luvulla peltotilkkuja raivattaessa.

Söderby bygata > Sepänkylässä Sepänkyläntieltä Söderbyntielle. Vanhoja asuin- ja talousrakennuksia

Helsingbyn, Tuovilan ja Karkkimalan kylät ja rannat: > Tiet Tuovilanjoen kummallakin puolella. Vanhoja laidunmaita ja perinteisiä talonpoikaisrakennuksia.

Söderfjärden > Tie 6741 Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät peltolakeuden laidalla.

Tölbyn kylätie > Tölby-Vikbytie, poikkeaa tien 673 länsipuolelle, n. 1 km moottoritieltä etelään.

Raippaluodon kirkonkylä > Vaasan keskustasta 23 km tie 724. Vanhoine asemakaavoineen on säilytetty huomattava määrä vanhaa saaristolaisrakennuskantaa.

Björköbyn kirkonkylä > Raippaluodosta tie n:o 7240. Kirkon ympäristössä useita tyypillisiä maalaistaloja, osittain 1800-luvulta.

Luonto ja retkeily

Kirkkopuisto > Vaasan kirkon ympärillä. Puiston vanhoista puista tavallisimpia lajeja ovat puistolehmus, metsävaahtera, ja euroopanlehtikuusi. Mutta myös saarni, tammi, poppeli ja jalava viihtyvät hyvin ja ovat kasvaneet mittaviksi. Puut ovat satavuotiaita. Puistossa on myös hevoskastanjoita.

Alkulan puulajipuisto > Vanhan Vaasankatu 20, Variskan yläaste. Polulla (1 km) on 17 infotaulua. Istutettuja koti- ja ulkomaisia puita ja pensaita. Opasvihko Vaasan kaupungin ympäristökeskuksesta. p.(06) 325 1111.

Risö ja Ryövärinkari > Vanhan Vaasan satamasta Hevossaarentietä. Risöfladan on Eteläisen Kaupunginselän (Sundominlahden) perukalla Tuovilanjoen suistossa. Lintutornille 350 metrin polku, osittain pitkospuita pitkin ruovikon läpi. Metsä suurelta osin luonnontilassa. linnustonsuojelualue. Nimitys Rövarskäret saattaa olla peräisin Vitaaliveljeksiltä, jotka valtasivat Krytzeborgin linnan.

Sidländet > Karperön itärannalta koilliseen. Useasta osasta koostuva, melko laaja metsä-suokokonaisuus. Alueella vuorottelevat tuoreen kankaan metsät sekä erilaiset nuoret suot, usein rehevät korvet. Suot sijaitsevat 10-25 metrin korkeudella meren pinnasta. Runsaasti kivilohkareita. Metsät ovat varttuneita ja ikääntyviä luonnonmetsiä. Kuusivaltaisissa metsissä on haapaa ja koivua seassa. Puusto on luonnontilaista, maapuita runsaasti. Merkittävä piirre on korpien luonnontilaisuus sekä kangasmaiden ja korpialueiden vuorottelu ja vaihettumat. Osa soista on luhtaisia saranevoja, mutta vallitsevia suotyyppejä ruohokorvet, nevakorvet ja -rämeet. Juoteissa on edustavia tervaleppäluhtia, joista on löytynyt lakkakääpä sekä liuskapielus. Metsissä haavanhyytelöjäkälä, raidankeuhkojäkälä ja samettikesijäkälä ovat yleisiä. Alueella mm. rusokantokääpä, aarnikääpä, korpiludekääpä, haavanarinakääpä ja pohjanrypykkä.

Vedahugget > 10 km Vaasasta itään Mustasaaren puolella. Natura-alueella on kuusivaltaisia tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan metsiä. Puusto on varttunutta, monikerroksista ja paikoin esiintyy runsaasti vanhoja ikääntyviä haapoja ja koivuja, maapuita ja lehtipuiden pökkelöitä sekä kilpikaarnoittuvia mäntyjä. Paikoin on pystyyn kuolevia kuusia ja mäntyjä. Maasto on kivikkoista ja lohkareista. Alueen eteläosassa on pienialainen, luonnontilainen vetinen korpi, jossa puusto on vaihtelevan kokoista ja eri ikäistä. Haapojen rungoilla kasvaa raidankeuhkojäkälää.

Öjberg > Öjbergintie Sundomista. Luontopolku Öjberginsuolta hiidenkirnulle ja pirunpellolle paikoin kitumäntyä kasvavalla Söderfjärdenin meteorikraatterin reunavallilla. Näköalatorni laskettelurinteen laella Söderfjärdenille.

Öjen > Myrgrundintieltä p-alueen läpi, 3 km Vaasan keskustasta. 4,5 km:n luontopolku. Polun varrella kompassiruusu keskiajan lopulta. Öjen on laaja vanhojen metsien suojelukohde. Pääosa on vanhaa kuusivaltaista havumetsää, joka on paikoin soistunutta. Opastustaulut kertovat luonnosta, lääkekasveista ja kansanuskomuksista. Öjen kuuluu Natura 2000-verkostoon ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Metsämaisema vaihtelee rehevistä rantalehdoista karuihin kalliomänniköihin. Vanhimmat puut ovat lähes 200 vuotta vanhoja. Viimeisistä hakkuista on kulunut useita vuosikymmeniä, mikä näkyy mm. lahopuiden suuressa määrässä ja niillä kasvavassa kääpälajistossa.

Stundarsin vaellusreitti 6,2 km (2 km) > Lähtö Stundarsin museolta ja kulttuurikeskuksesta. Lepo- ja nuotiopaikkoja, käymälä.

Punakarit > Köklot, Norrskatin satamasta 6 km luoteeseen. 40 kallioisen saaren ryhmä, pohjoisimpana Yttre Rödgrundilla1850-luvulta iso kivilouhos, josta muistomerkkinä kivimiesten kallioon hakkaama suurikokoinen muistokaiverrus. Saarilla ei ole huviloita.

Valassaaret, Storskär ja Ebbskär > Merimatka Raippaluodon tai Björköbyn läntisistä venesatamista n.15 km. Kuljetus tarvittaessa Björköbystä, tiedustelut p.(06) 325 1145. Natura 2000-alue, paljon jäänteitä Suomen sodasta. Teräksinen ristikkorakenteinen majakka rakennettu 1885-86, H. Lepaute Eiffelin insinööritoimisto. Monipuoliseen luontoon kuuluu mm kosteikkoja, koivumetsikköjä, kivikkorantoja ja suojaisia fladalahtia. Ent. merivartioaseman ja majakan välinen Lemmenpolku vie erilaisten luontotyyppien läpi. Valassaaret kuuluvat luonnonsuojelun piiriin joten liikkumista on rajoitettu sekä alueellisesti että ajallisesti. Nuotiopaikka ja käymälä.

Mikkelinsaaret (Vöyri-Maksamaa) > Köklotista pohjoiseen 10 km. Natura 2000-alue. Saaristoon kuuluu kolmisensataa luotoa ja saarta, joista osan omistaa valtio ja osa kuuluu yksityisten omistamiin luonnonsuojelualueisiin. Maasto on erittäin kivinen. Alueella on lukuisasti muinaisjäänteitä, pyyntileirejä ja venevalkamia, kompassiruusuja ja jatulintarhoja.

Norrskär > Lyhin matka Raippaluodon Klobbskatista 20 km länteen. Uloin saariryhmä Merenkurkun keskellä. Norrskärin saariryhmä koostuu kahdesta isommasta saaresta Östra Norrskär ja (Västra) Norrskär sekä useista pienemmistä saarista. Saariryhmä on Merenkurkun eristäytynein. Majakka pystytettiin 1848 saarten korkeimmalle kohdalle. Norrskär on ollut II maailmansodasta lähtien puolustuslinnake, josta luovuttiin v. 2000. Saarten rikas lintukanta ja herkkä luonto sopii vain rajoitettuihin vierailukäynteihin.

Kuparisaari Kopparfuruskär > 7 km Vaskiluodon satamasta luoteeseen. Yleinen valkama erikokoisille veneille sisääntuloväylältä pohjoiseen. Saarella sijainnut venäläinen vartioasema, josta merkkejä maastossa. Grillikatos, käymälä myös liikuntavammaisille.

Larsbjörkasskär > saari Norra Vallgrundin venesatamasta 3,5 km itään. Vaasan kaupungin omistama ulkoilualue nuotiopaikkoineen, käymälöineen ja saunoineen, laituri isommille veneille.

Kynsiluoto > saari 1 km Gerbyn venesatamasta luoteeseen. Vaasan kaupungin omistama saari, ulkoilualue, laitureineen, uimarantoineen ja nuotiopaikkoineen.

Kunin vaellusreitti > Koivulahdesta 6 km Kunintielle, lähtöpiste Kunintie 100, eri pituisia vaihtoehtoja 6,4 km:stä 12,5 km:iin. Lepo- ja nuotiopaikkoja.

Karperöjärven eteläpää > Sepänkylästä 2 km Karperöntiestä oikealle. Linnustonsuojelualue.

Degerträsk ja Degermossen > 4,5 km Singsbyn tienhaarasta tie n:o 724 Raippaluotoon, Retkeilyalue, järven rannassa nuotiopaikkoja.

Iskmoö > Alskatista Köklotin tien oikealla puolella ennen siltoja. Luonnonsuojelualue Natura 2000-alueella.

Björnholmin vaellusreitti > Vassor byvägen 189, lähtöpiste lähellä rantaa, yhteensä 6,3 km. Reitillä kierretään Björnholmenin saareke Österfjärdenillä. Taukopaikka.

Sommarö > Raippaluoto, Södra Vallgrund, Österändsvägen, Sommarövägen. Puolustusvoimain entinen linnakealue vapaine rantoineen ja kallioineen. Metsä on säilynyt suurelta osin luonnontilassa, ei huviloita eikä asutusta. Luontopolku 2,5 km. Alueen keskellä nuotiopaikka ja käymälä.

Kvicksund > Vargisvägen, Panike. Vargistupa. Metsähallitus: p.020 564 5281. Tuvat Vargis ja Björkören soveltuvat kanoottiretkien taukopaikaksi. Paikka tunnetaan jääkärien etappiasemana ja kieltolain aikaisena salakuljettajien tukipisteenä.

Björköby-Panike vaellusreitti > Lähtö Svedjehamn, Bodback, Björköby tai Hamnskatan, Panike, Raippaluoto. Kaksivaiheinen vaelluspolku 12 km, venekuljetus Korsbådafjärdenin ja Kvicksundin yli. Teltta-, lepo- ja nuotiopaikkoja käymälöitä. Lyhyempi polku Bodvattnetin ympäri, 2 km, lähtö joko Bodbackenilta tai Svedjehamnin länsipuolelta.

Bodvattnet-kierros > lähtö Bodback tai Svedjehamnin länsipäästä. 3,5 km. Taukopaikka. Lyhyempi vaelluspolku, osittain sama kuin edellinen.

Geologiset kohteet

Bodback/Bodvattnet > puinen tienviitta vasemmalle n. 1 km Björkön keskustan jälkeen. Entinen kalasatama, joka on jäänyt maankohoamisen vuoksi käytöstä. Ranta-aittoja entisöity mm. uusimalla ruokokatot. Jäätikön sulamisen jälkeinen maankohoamisilmiö näkyy glojärvien ja fladalahtien muodostumisvaiheissa, keväisin muuttolintuja ja kutemaan nousevia kaloja.

Vaasan graniitti > Esim. Kirkon ja Hovioikeuden kivijalassa. Harmahtavaa graniittia, jossa on vaaleita maasälpärakeita ja paikoin granaattia, kordieriittia sekä sillimaniittia ja gneissikiven kappaleita. Ks. Saaristo, Punakarit.

Söderfjärden > 8 km Vaskiluodosta Sundomin kylän eteläpuolella ja Sulvan kirkonkylästä länteen. Söderfjärdenin allas muodostui meteoriitin törmäyksestä 520 milj. vuotta sitten. 1920-luvulla alettiin halkaisijaltaan 5 km:n suuruista pyöreää soistunutta merenlahtea kuivattaa suurisuuntaisella työllä. Näin saatiin 1400 ha peltoa, viljelty pinta-ala nykyisin 2300 ha. Söderfjärden (Eteläselkä) on tärkeä isojen muuttolintujen levähdyspaikka. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Vassorin lahti Vassorfjärden > Valtatie 8 sivuaa Vassorfjärdenin etelälaitaa. 8 km Koivulahdesta Kokkolantietä. Maankohoamisesta aiheutuva maisemallinen muutos, linnustonsuojelualue, Kyrönjoen suiston kutualue. Pieni lintutorni valtatien varrella. Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on laaja Kyrönjoen suistoalue. Joki laajenee mereen laskiessaan yli 10 kilometriä pitkäksi sisälahdeksi. Järviruoko- ja kaislakasvustot ovat kymmenien hehtaarien suuruisia. Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Vesilintuja ja kahlaajia sekä monilajinen lokkiyhdyskunta. Suistolla on suuri merkitys muutonaikaisena levähdysalueena. Tunnusomaisia ovat joutsenet. Sulkasadon aikana satoja vesilintuja. Suisto on arvokkaimpia lintuvesiämme, vaikka pengerrykset ovat pienentäneet aluetta satoja hehtaareita. Pengerrysalueilta tulevat alunavedet ovat tappaneet kasvillisuutta ja heikentäneet suistoalueen kalataloudellista merkitystä.

De Geer moreeniharjanteet > mm. Björköbyn kirkon vaiheilla jäätikkörailoista valuneista kiviaineksesta muodostuneita harjanteita, samoin Svedjehamnin venesataman edustalla.

Meteoriihi > Marenintien varrella keskellä Söderfjärdenin peltolakeutta. Observatorio ja -näyttely, joka kertoo Söderfjärdenin meteorikraatterin synnystä ja nykyisyydestä. Paikalla myös lintutorni. p.(06) 325 1145, Matkailutsto. Ks. www.meteoria.fi

Pilvilampi Molnträsket > Ristinummen Kappelinmäentieltä itään tai Lintuvuoren Konttoritieltä etelään. Monipuolinen ulkoilualue kaikkina vuodenaikoina. 700 ha:n suuruinen maasto vaihtelee käsittäen polkuja, latuja ja sorateitä. Useita 60 - 100 kuutiometrin kokoisia siirtolohkareita > Pilvilammen eteläpäässä.. Karjamajan jäänteitä ja kiveen hakattuja vuosilukuja. Alue ollut myös kuivattuna.

Näköala tornista tai sillalta

Tuovilanjoen suu ja Kaupunginselkä > Vanhan Vaasan satamasta viitta Ryövärinkarin lintutornille. Keväisin runsaasti vesilintuja, joutsenia ja hanhia.

Söderfjärdenin pumppuasema > Munsmo, Södernäsvägen, Solf. Ks myös 2 Pumppuaseman lähellä lintutorni.

Näköala Raippaluodon selälle ja Storfjärdenin saaristoon > Raippaluodon silta kävelykaistoineen, tie n:o 724. Suoraan pohjoisessa kauimpana Punakarien saariryhmä ja etelässä saaristoiset selät aina Vaasaan saakka.

Sommarösundin satama > Raippaluodosta tien 7242 päähän.

Hamnskatan > Paniken kylän tien päässä. Venesatama.

Näkötorni Björköby - Panike vaellusreitin alkupäässä Svedjehamnissa > tie 7240.

Sillskatan > läntisen Märaskärin (Köklotista pohjoiseen) huipulla ks myös Näköala.

Vanhat kalasatamat

Gerbyn satama > Gerbyn rantatieltä Ukkokarin tien alussa. Lähin ranta-aitta-venesatama Vaasan keskustasta. Satamaa vastapäätä lännessä lähiretkeilykohde Kynsiluoto.

Isolahden ranta > Alskatintieltä Huvilatielle. Vanha lastauspaikka, jonka lähellä englantilaiset polttivat laivanvarustaja C.GWolffille kuuluneita purjelaivoja.

Västervikin venesatama > Västervikintien päässä, kymmeniä aittoja.

Västeröverin ja Bodörenin venesatama > Sundomista Länsirannantietä Utterfjärdenin rantaan. Sundomilaisten vanhat kalastusveneiden satamat ranta-aittoineen.

Bo(d)skatanin venesatama > Kronvik. Entisen sahalaitoksen ja kylän rannoilla kymmeniä ranta-aittoja.

Norrminne kalasatama > Petsmo. Österhankmosta pohjoiseen venesatamat Kastviken ja Vikminnet.

Norrskatin satama > Köklotin pohjoispäässä 30 km Vaasasta. Furuskäretin korkea harjanne, jonka molemmin puolin avautuu merimaisema. Uimaranta.

Bodstranden > Vassor Jäljellä ei ole yhtään aittaa, mutta venesatamasta on näkymä Vassorin lahdelle.

Näset > Näsintien päähän Sundomin lahden rannalla. Laivaliikennettä kaupunkiin ennen Vaskiluodon-Sundomin sillan rakentamista.

Munsmon venesatama > Sundomin Sulvan väliseltä tieltä Munsmon kylätien päähän.

Bolot > Tölbystä Bolotvägen. Vanha huvilayhdyskunta madaltuneen ja maatuneen Sundominlahden pohjukassa.

Norra Vallgrundin venesatama > Raippaluodosta ensin tie 7242, sitten Hamnvägen. Useita kymmeniä vanhoja ranta-aittoja.