Puheenjohtajan palsta - ajatelmia Lapualta

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

22.12.2011

Seppo J Ojala, Lapua

Jouluna 2011

Hyvät ja Rakkaat luonnonsuojelun aktiivit !

Vuosi on edennyt taas hiljentymisen hetkeen - Jouluun.

Luonnon- ja ympäristönsuojelun saralla vauhti on jatkunut pyörremyrskyn lailla.

-Olemme olleet mukana tuulimyllylausunnoissa Merenkurkun maisemassa. Olemme vasta lähtökuopissa tässä.

-Lapuanjoen koskien valjastamisen estämisessä Jepualla.Tavoite on lohijoen edellytyksillä olevat kosket koko joessa.

-Lapuanjoen Kansallismaiseman halkaisevan silta-/tiehankkeen estäminen Kauhavalla. Tuhlake tien synnytystä!   

-Kuortaneella on ruoppaustyöt tuhoamassa järven Pennalanlahden. Järven paras linnuston tyyssija.

-Soiden kaivuutöiden lausunto rumba eri oikeusasteisiin on tavallisin toimintomme. Olemme siirtomaakunta turpeessa.

-Metsiensuojelun merkittävän kielteinen päänavaus koettiin joulukuun alussa Lapuan Mhy:n taholta.Debatti lehdissä jatkuu.

-Liito-orava Suomen vastuulajina kokee alueellammekin tuhon merkkejä lisääntymis- ja levähdysalueilla. Kovempia keinoja?

Luetteloa voisi jatkaa .

Mutta - jotakin hyvääkin

Seinäjoen kaupunki on maakuntamme lippulaivana osoittanut myös suojelumyönteistä esimerkkiä.

Kaupunki on tehnyt kahdessa jaksossa päätöksiä rauhoittaen omistamiaan merkittäviä luontokohteita 430 hehtaaria.

Kiitos ja Kunnia Seinäjoelle tulee ensivuoden alussa kuntakilpailun palkintojen jaossa.

KIITOS JO NYT SEINÄJOELLE !

Kannatusta vaille jäänyt yhden politiikon eriävä mielipide jäi aikakirjoihin tuossa prosessissa, estämättä lopputulosta !   

Suurin osa Seinäjoen suojelualueista on Hirvijärven alueella. Kun siellä on ennestään kaksi Natura-aluetta,

lähes 1500 hehtaaria , on kansallispuiston minimikoon raja selvästi jo ylitetty.

Kuitenkin kansallispuiston synnyttämiseen tarvitaan vähintää 10 vuotta. Maakunnan tahtotilan on ensin löydettävä ja vasta sitten voidaan asiaa saattaa eteenpäin.  Luontoarvoja alueelta löytyy. Niitä vaan ei aina omasta "porraspäästä" huomaa!

Seinäjoen virkahenkilöstö on myös johdonmukaisesti vastustanut Karvasuon kaivamiseen tähtäävää vapolaista yritystä. Juuri päätetty YVA-lausunto on ensisijaisesti 0-vaihtoehto.  Poliittisesti se on merkittävä, kun muistetaan, että Seinäjoen Energian toimitusjohtaja istuu Vapon hallintoneuvostossa.

Kaikesta päättäen tulevaisuus on edelleen haastava luonnon suojelemisen voittoja haettaessa.

Kiitän  Teitä kaikkia hyvistä teoistanne  ja myös piirin suojelutyötä kohtaan osoittamastanne tuesta !

Toivotan Rauhallista, Hiljentyvää, Hyvää Joulua ja Luonnollista Uutta Vuotta 2012 !

SEPPO J OJALA

Lapua 12.6.2011

puheenjohtaja

MIETTEITÄ TULEVASTA

Hyvää keskikesää lukijoille vuonna 2011! Helle on jatkunut maanlaajuisena kohta kaksi viikkoa.

Ilmastonmuutos on tuntunut talven kylmyytenä ja nyt kesän kuumuutena. Lämpö toi ritariperhosen 12.6. ensimmäisen kerran havaittuna pihapiiriimme Lapuan Ruhassa. Kuivuuden vaikutusta pohditaan linnuston pitkänmatkan muuttajien pienentyneiden määrien, vaiko vain myöhästymisen seurauksena.

Pääskyslajien, tervapääskyn ja punavarpusen määrät tuntuvat nyt laskeneen viimevuotisesta.

Suomen tasavallan hallitusta on nyt pyritty rakentamaan kaksi kuukautta. Muodostettavalla hallituksella on erittäin tärkeitä lainsäädännön uudistuksia. Ilmastolaki voi vaikuttaa ilmastomuutoksen hillintään hiilivarastoymmärryksen myötä. Alueemme maakunnissa soiden ja metsäluontotyyppien hiilivarastoja tulee säilyttää ja lisätä. Tähän tarpeeseen tulee muunmuassa Etelä-Pohjanmaan liiton suostrategian täysimääräisesti vastata. Myös metsiensuojelun METSO-ohjelman rahoituksen riittävyys , jolla estettäisiin luonnon köyhtyminen. 2020 mennessä. Viimeisen punaisen kirjan (1.12.2010) mukaan 2247 lajia Suomessa on uhanalaisia, joista enemmistö elää metsissä (36,2%).

Toimintamme kannalta erittäin tärkeitä lainuudistuksia on tulevalla hallituksella edessään;

Luonnonsuojelulaki Ympäristönsuojelulaki

Erämaalaki YVA-laki

Metsähallituslaki Maastoliikennelaki

Metsälaki Kalastuslaki

Metsän sieni- ja hyönteistuholaki Metsästysasetus

Maankäyttö- ja rakennuslaki + kaikkiin lakeihin liittyvät asetukset

Mikä siis tulee olemaan hallitusohjelma ? Tuleeko suuria muutoksia aluehallintoon? Ympäristöministeriö, ELY-keskukset, Metsähallitus ?

Meidän Pohjanmaan piirissä on tärkeätä seurata alueemme muutoksia ja toimia ympäristövaikuttajana eri maakuntiemme liittoihin.

Alueellamme merkityksellinen tulee olemaan Vielä virtaa - 2012 teemavuosi.

Pohjanmaan maakunnat ovat kautta aikojen olleet vesirakentajina tunnettuja.

Nykypäivän vesirakentamisen ymmärrys vaatii paljon muutakin, kuin veden ohjailua paikasta toiseen.

Vesiluonnon ekosysteemipalvelut, virkistys, tulva- ja hulevedet, pienilmasto, kosteikot, pohjavedet, happamien sulfaattimaiden käsittely, turvekaivannan vesiensuojelu. Vähintään nämä tulee huomioida uuden vesilain voimaan tullessa 2012 alussa. Samoin alueemme kuntien - kunnallisvaalitkin jo 2012 – maanomistus, kaavoitus, ympäristöhallinto, kuntien ilmastotyö ja energiavalinnat ovat keskeisiä toimia, joihin meillä tulisi olla aikaa ennakolta neuvotellen. Paikallisyhditysten toivon tässä ottavan rohkeasti välittävän roolin.

Pohjanmaan piiri on nyt saanut oikeuden toimia välittäjänä METSO-suojelun osalta. Näin voimme konkreettisesti olla vaikuttamassa uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun maanomistajien kanssa neuvotellen. Kohteita on jo tullutkin eteenpäin saatettaviksi. Toivon, että meihin otetaan rohkeasti yhteyttä, Maanomistajat nauttivat taatusti metsänsä verovapaasta tuotosta ja metsän säilymisestä metsänä !

Toivotan kaikille luonnollista kesää havaintoja tehden - erityisesti soillamme. Nämä viimeiset erämaamme kotikonnuillamme tarvitsevat kaiken huomiomme !

ANSIOMERKKIJUHLASTA

KIITOS SLL:n hallitukselle, - toimiston väelle, Pohjanmaan piirille ja Lapuan Ympäristöyhdistykselle omasta ja muiden ansiomerkkien saajien puolesta ! Ähtärin Peränteellä 4.9.2010, SLL:n omistaman ls-alueen ja mökin pihapiirissä, vietetyn juhlahetken kohokohta - meille kahdeksalle - oli ansiomerkkien luovutushetki. Yhdistystapaamiseen oli saapunut nelisenkymmentä henkilöä kahdeksasta yhdistyksestä. Liiton kultaiset ja hopeiset ansiomerkit viestittävät hienolla tavalla siitä aktiivisuudesta, jota myös Pohjanmaan kolmen maakunnan alueella tehdään. Työ luonnon- ja ympäristönsuojelun hyväksi on - siltä ajoittain tuntuu - haastavaa, raastavaa, mutta myös antavaa, palkitsevaa ! Rakkaus luontoon siivittää meitä toimimaan tulevaisuuden uskossa niin, että jälkipolvillekin jää jotakin annettavaa luonnon monimuotoisuudesta. Kiitollisena Suomen Luonnonsuojeluliiton järjestö- ja suojelutyön tuloksellisuuden, myös meidän työmme jatkukoon - sikäli, kun se on itsestämme kiinni !

Seppo J. Ojala, pj. Pohjanmaan piiri.

Ansiomerkkien ryhmäkuvassa  vas. -> oik.
Hop   Jouni Kalmari, Alavus
Kult   Hannu Tuomisto, Seinäjoki
Hop   Ralf Wistbacka, Larsmo/Luoto
Kult   Seppo J. Ojala, Lapua
Kult   Lauri Korpi, Jalasjärvi
Hop   Harri Maunumaa, Jalasjärvi
Hop   Eeva-Liisa Kajava, Vaasa
Hop   Jussi Paulasaari, Jalasjärvi

LUMO - vuosi 2010 on meneillään kohti keskikesää !

Runsaslumisen ja kylmän sydäntalven jälkeen kevät teki tuloaan vanhanajan perinteisellä tavalla, yöpakkasten
pidättäessä lumen sulamista. Sitten saapui toukokuun hellejakso, jolloin edelliskesän lämpöennätyskin rikottiin.
Kukkaloisto kehittyi kerralla ja etelän muuttolinnut saapuivat kertarysäyksellä. Satakielen kuuluminen pihapiirin linnustoon on ilahduttanut jo kahden viikon ajan.

Piirimme pääteemat LUMO-vuonna ovat;
- Metsät
- Suot
- Vedet

Metsä-teeman keskeisin elementti on METSO-ohjelman toteutuminen.

Pohjanmaan alueella ELY-keskuksen kautta pysyvien suojelusopimusten solmiminen on on lähtenyt "varovasti"
liikkeelle, osittain työvoimapulan ja Natura alueiden loppuunsaattamisen johdosta.
Piirimme hakemus METSO-valmistelukorvauksen solmimissopimukseksi odottaa vielä ELY-keskuksen päätöstä.
Meidän elinympäristötarkastuksen suorittajiksi on valittu metsänhoitaja Ismo Nousiainen Kauhajoelta ja metsätalousinsinööri Hannu Sillanpää Seinäjoelta. Nyt ensin odotamme allekirjoitustilaisuutta !
Viiden ls-piirin sopimus on tätä kirjoitettaessa solmittu alueensa ELY-keskuksen kanssa.

Toisena toimijatahona ovat paikalliset metsänhoitoyhdistykset. Niiden kattojärjestön, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi, sopimus on solmittu 6.10.2009. Viimeisimmän tiedon mukaan heillä 28 yhdistystä on valmistellut kohteita 225 ha, joista 198 ha siirrettiin ELY-keskukseen. Kerrotun mukaisesti halukkuus oli määräaikaisiin ( 10-vuoden) sopimuksiin.

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus suosittaa pysyvien sopimusten tekemistä. Kuluvan vuoden aikana ( 29.4. mennessä) metsäkeskus on ympäristötukisopimuksina solminut 29 kpl 88 hehtaarilla, joissa mukana METSO-kohteita.

E-P:n metsäkeskus teki toukokuussa myös esimerkillisen suojelusopimuksen omistamalleen Lapuan Ruhan Virpimäen vanhan metsän osalta. Rauhoitus koskee 26 ha:n aluetta korpipuro- ja kalliometsäbiotoopilla , jossa esiintyy myös vanhanmetsän lajistoa aivan asutuksen naapurustona.

Nyt tarvitaan metsänomistajien rohkaisua kysymään palstojensa soveltumisesta METSO-rahoituskohteiksi. Verovapaa korvaus luulisi kiinnostavan. Rahoituksesta on päätetty vuoteen 2016 asti. Tietoisuutta olisi vielä lisättävä metsien omistajille!

Suo- ja turvemaiden selvittely on alkanut

Pohjanmaan "erämaat" ja "sademetsät" ovat luonnontilaisissa soissa !

Kansallismaisemaksikin luonnehdittavat soiden mosaiikit ovat todellisia monimuotoisuuskohteita.
Niistä tulisikin muodostaa lähiluontokohteita jokaiseen kuntayhteisöön asukkaidensa sosioekonomistenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Marjasuotkaan eivät saisi olla mennyttä historiaa.

Etelä-Pohjanmaan alueen 396.065 ha:n suoalueesta on luonnontilaisia 15 prosenttia.
Keski-Pohjanmaan 191.250 ha:n soista luonnontilaisia on 25 prosenttia.
Näihin prosentteihin sisältyvät myös suojelualueet, joita K-P:lla on suhteellisesti enemmän.
Turpeenkaivannaisteollisuus on kiihtynyt hurjaan toteutus- ja varausvaiheeseen tällähetkellä.
Toimijoita on soille tullut lisää, pienkaivajienkin varatessa alle 10 hehtaarin alueita.

Maakunnan liittojen toimesta on alotettu luonnontilaisten soiden kartoittaminen vaihekaavojen tarkistamista varten.
Selvitystyön tulisi valmistua 2012, joten asialla on huima toteuttamisvauhti. GTK tuottaa tutkimiensa soiden tausta-aineistoa toimikunnalle.
Toimikunnassa on eri tahojen edustus. Toimin piirimme edustajana ja BirdLife Suomen edustajana Riina Ala-Risku. Natur och Miljön ja Sykkeen edustus tulee vielä täydennyksenä ryhmään mukaan.
Etelä-Pohjanmaan ELYn ja Metsähallituksen edustajien lisäksi sitten onkin joukko turpeenkaivuuta puolustavien joukko.
Kahden ensimmäisen kokouksen perusteella ohjausryhmän tehtävästä tulee haastava.

Turveteollisuus, Energiateollisuus, Pienturvetuottajat ja MTK Etelä-Pohjanmaa ovat jo ajatuksensa lausuneet, jossa turpeenkaivun intressit ovat etusijalla.
Vastuullisuus maakuntiemme alkuperäisluonnon säilymisestä tulevien sukupolvien hyväksi on tämänpäivän päättäjien käsissä. Turpeen kaivamisesta ja käytöstä johtuvat ongelmat ovat hyvin tiedossa. Päättäjien energiapolitiikan uusi näkemällisyys avautuu joskus...

Pohjanmaan jokien ja vesistöjen tila

Pohjanlahteen laskevien 15 joen vesistöalueilla on geologisia soita GTK:n mukaan 3554 kpl pinta-alaltaan 462.040 ha.
Luonnontilaisia m.l. suojelualueisiin kuuluvia soita on 112.020 ha.

Turpeenkaivun vesistövaikutusselvitykset osoittavat vesistökuormituksen syntyvän orgaanisen kiintoaineen ja humusaineiden lisääntyneestä kuormituksesta.
Ojitusten ja turpeenkaivun vaikutukset jokivesistöjen tilaan ovat
huomattavat. Fosfori-, typpi- ja rautakuormitukset vaikuttavat vesistöjen happamuusasteeseen näkyvien kiintoaineskulkeutumien lisäksi, vaikuttaen näin vesistöön ja niiden eliöihin.
Esimerkiksi Kyrönjoki, joka toimii vaasalaisten tärkeänä vedenhankintavesistönä, kuormittuu yli 6 000 hehtaarin turpeenkaivuualueista.
Tästä aiheutuva vuotuinen kuormitus on ; fosfori > 2 600 kg, typpi > 81 200 kg, rauta > 85 400 kg ja kiintoaines > 430 100 kg/v. (lähde: E-P:n maakuntakaava;turvetuotantovyöhykkeiden vesistövaikutusselvitys 4.11.2002).

Alueella Isojoen vesistö kuuluu kalataloudellisesti arvokkaan meritaimenkantansa takia UNESCO:n kansainvälisiin Project Aqua vesistönsuojelukohteisiin. Se on suojeltu myös koskiensuojelulain nojalla vesirakentamiselta. Joki kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 alueisiin. Kalalajeja on yhteensä 25.Lisäksi joki on tutkimuksellisesti arvokas jokihelmisimpukan suojelun kannalta.

Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Lestijoella toimivat työryhmät pyrkivät alueellisten vesienhoitosuunnitelmien avulla parantamaan vesientilan hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Näissä toimikunnissa on mukana myös edustus piiristämme. Tavoite tässäkin työssä, paremman vesien tilan hyväksi, on monintavoin haastava.

Näiden pääteemojen lisäksi piirissämme toimitaan monin eri tavoin alueemme luonnon- ja ympäristönsuojelun
hyväksi. Uusiakin aktiiveja toivotaan mukaan tulijoiksi. Tämä työ on mielenkiintoista, virikkeitä antavaa " luonnollista
elämää" , josta ei puutu tulevaisuuteen puhaltavaa profetiasillisuuttakaan !

Kaikki ihmiset ovat jossakin kohdin ympäristön suojelua ja monimuotoisuutta puolustavia - kun se tilanne sattuu omalle kohdalle !

Hehkeän luonnollista kesää kaikille !

Toivottaa Seppo J. Ojala

Puheenjohtajan palstalta 27.6.2009

VALOISAA JA LÄMMINTÄ KESÄÄ

Lämmin kesäjakso 2009 alkoi vanhan Jussinpäivän aikoihin. Nyt 27 asteen lämpö hivelee meitä, mutta myös huutaa vettä. Luonto on vielä vehreimmillään menneitten kylmien sateiden jäljiltä. Kuinka helppoa meidän onkaan vääntää putkesta juokseva vesi käyttöömme samalla kun suuressa osassa maapalloamme kärsitään veden puutteesta - puhumattakaan puhtaasta vedestä. Omat pohjavesivaramme ovat myös rajalliset. Siksi meidän on tärkeätä paikallistaa ja suojella tämäkin luonnonvaramme aarteen lailla. Meillä on pienipiirteisiä lähteikköjä, lähdepohjaisia pikku lampia ja muita noroja ja kosteikkoja joita ei virallisesti ole merkitty minkään kaavan tai suojelunimikkeen piirin. Pohjavesialueeksi merkityiltä alueillakin saattaa taloudellinen toiminta ilman ulkopuolisten huomiointia pyrkiä ryöstäytymään. Se on viimeaikaisissa tapahtumissa havaittu rakentamiseen liittyen.

Uudistuksen kohteena olevat kuivatushankkeet metsätalousalueilla tulisi harkita erittäin tarkoin. Menneitä virheitä ei tulisi toistaa. Lähteikköisten korpien omistajia olisi rohkaistava tukkimaan aikaisemmin kaivetut ojastot. METSO-ohjelmalla voidaan korvata täysimääräisesti ”vahinko” ! Ojien syvyydet ja reunaluiskaukset ovat nykyisellään kohtuuttomia. Itse ihminenkään ei pääse kaikista ojista ylös, jos ojan pohjalle joutuu. Tämä johtaa myös toiseen kohtuuttomuuteen - ojastojen alapuolisiin tulviin. Sateiden aiheuttamat moninaiset vesi- ja tulvavahingot tunnetaan Pohjanmaan alavilla alueilla. Täysin käsittämättömiä ja kohtuuttomia ovat turpeenkaivajien lupahakemuksista luettavat vaatimukset turvekenttien avaamiseksi pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä, jossa lisäksi on pintaan tulevia lähteen silmäkkeitä. Samoin vaatimukset suolampien kuivattamiseksi, joilla pesii parhaillaakin mm. kaakkuri ja useita muita direktiivilajeja.

Vapo - suomalainen kansanvalta suurimpana omistajanaan - toimii kuin kauhistelemamme sademetsien hakkaajat tai öljynporaajat kehitysmaissa konsanaan ! Toiminta on laajaa, koko maata käsittävää, kannattavaa bisnestä. Missä on Suomen eduskunnan päättäjien tieto tai ymmärrys ? Mitä tekee työ- ja elinkeinoministeriö ( TEM ) asiassa ja millä vuosikymmenellä ? Edelleen näperrellään puheissa; onko turve uusiutuvaa energiaa ? Jokainen voi asian havaita ojitetulla suolla tai kaivetulla turvekentällä ja kysyä, millä vuosituhannella turve uusiutuu. Suopinta-alatkin pysyvät sitkeästi menneissä lukemissa, kun suojelupinta-alojen määriä lasketaan kokonaisalasta.

MYÖNTEISTÄKIN KUULUU

Viime kerralla kauhistelin lähisuoni kohtaloa uhkaamassa olevan turpeenkaivuun vuoksi.

Lapuan Ympäristöyhdistys ry, Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry ja 22 kenneltoimintaa harrastavaa henkilöä vetosivat LAPUAN KAUPUNKIIN ko. Nurmonnevan pelastamiseksi. Lapuan kaupunginvaltuusto teki 22.6.2009 päätöksen suojella omistamansa noin 20 hehtaarin palstan. Tällä tavalla kaupunki myötävaikuttaa suon säilymiseen samalla kun lupaukset ovat, ettei suolle muutenkaan tultaisi puoltamaan turpeenkaivulupaa asutuksellekin aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi. Nurmonnevalla, joka siis on 275 hehtaarin laajuinen suo ja siellä on ojituksista huolimatta monia suojeluarvoja, mm. yli 20 EU-lintudirektiiviin kuuluvaa lajia, yli 30 vuoden talvilintulaskentatulokset, yli 300:n linnun rengastukset jne. Mikäli turpeenkaivulupaa haettaisiin, olisi hyvin kyseenalaista olisiko näillä argumenteillä vaikutusta lupaviraston ratkaisussa. Nykyistä lainsäädäntöämme olisi kiireesti uudistettava. Siksi Lapuan kaupungin päätös tässä ennakkovaiheessa on hyvin merkittävä. Tällaisia päätöksiä olisi tärkeätä saada muissakin kunta- ja julkisyhteisöissä.

Kaikenlaisen havainnoinnin luonnossa toivoisi yleistyvän myös nuorison keskuudessa. Lähiluontoa voi tarkkailla vaikkapa Pohjanmaan piirin kesäkisan, vieraslajien merkeissä.

HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE !

Seppo J. Ojala

________________________________________________________________________________________________

Puheenjohtajan pöydältä !

Tätä kirjoittaessani eletään toista pääsiäispäivää AD 2009 .

Kevät keikkuen tulevi – sanotaan. Niin nytkin. Pitkäperjantai aamuna oli Etelä-Pohjanmaan pellot lähes kymmensenttisen uuden lumen peitossa.

Satapäiset töyhtöhyyppäparvet makasivat lakeudella odottaen lumen sulamista, kuten

iltapäivän plusasteet sen tekivätkin.

Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu – kuovi – varoittaa parhaillaan heikoille jäille menemistä.

Pääsiäisen sanomaan kuuluu ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus.

Harras kirkkokansa älköön pahoittako mieltään, kun vertaan tässä suomalaisen suon tilannetta tuolla ekumeenisella vertauksella.

Suomalaiset suot ovat turveuskovaisten - Vapo Oy, Turveruukki Oy ja lukemattomien muiden pikkuyrittäjien ristiinnaulitsemia- lupaprosessien jälkeen ylösnostettuja monotonialueita. Turpeeseen puskeminen senkuin vain kiihtyy.

Haltuun saatujen satojen soiden lisäksi ostoasiamiehet kiertävät kuin kiljuvat jalopeurat etsien maansa (soiden) myyjiä ympäri maakuntien. Kaikki kelpaa, mukaanlukien lampareinen , ojittamaton ruoppakuljusuo pohjavesinoroineen. Pyhäpuheissa julistetaan ojittamattomille soille pidättäytymisestä. Kokemus on osoittanut ;

mitkään luontoarvot eivät ole riittäviä, kunhan vaan suo on saatu hankittua ostojen tai vuokrausten kautta haltuun. Ristiinnaulitseminen on alkanut.

Turpeen ylösnouseminen alkaa lupaprosesseilla, joita yritykset valittavat toimintaansa jarruttaviksi hidasteiksi. Kansalaismielipiteet pitäisi siis sivuuttaa nopeammin - nykyiselläänkin niiden merkitys tuntuu kosmetiikalta. Vain lähiasukkaiden pöly- ja meluhaitat saatetaan huomioida luvanmyöntövaiheessa.

Turvetta energiakäyttöön otetaan EU-maissa Suomen lisäksi vain Irlannissa ja pienessä määrin Ruotsissa ja Virossa, joissa niissäkin Vapo Oy on tytäryhtiöineen toimijana. Suomen energiatuotannon hiilidioksidipäästöistä 20 prosenttia johtuu turpeen poltosta. Poltosta vapautuu vuosittain 8- 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidia , joka vastaa suunnilleen liikenteen kaikkia päästöjä. Heikko ympäristönlainsäädäntömme sallii ainutlaatuiset Suomalaiset aapa-

ja keidassuot teurastettaviksi – huolimatta siitä, että ne ovat luokiteltu EU:n luontodirektiivissä priorisoiduiksi, erityistä suojelua vaativiksi luontotyypeiksi.

Vesistöjen pilaamisesta on kokemukset jo olemassa kaikilla turpeenkaivun alapuolisilla vesistö-

alueilla. Orgaanisten aineiden hajoaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään ja tappaa virtavesistöjen arvokkaimmat ja uhanalaisimmat kalalajit. Selitykset puhdistusmenetelmien kehittymisestä jäävät sadekesien ja tulvahuippujen kohdatessa korulauseiksi.

Turveuskovaisten väite on, että turvetta kasvaa vuosittain enemmän, kuin sitä kaivetaan soista. Ajatusleikki lähtee uskottelusta, että uutta turvetta kasvaa yksi millimetri vuodessa, joka kerrotaan Suomen lähes 10 miljoonalla (ojitetulla)suohehtaarilla.

Leikissä lasketaanan kaikki suo- ja kitumaat , ojitetut korvet , pohjois-Suomen

luonnon- ja kansallispuistot - joille yksi milli kasvatetaan . Kuinka olikaan tilaston, tilaston ja emävaleen laita ?

Turpeenkaivuun työllistävän vaikutuksen voi laskea kokonaan isojen yritysten riskinsiirtona

kaivinkoneyrittäjille, jotka kantavat urakkariskin yksin . Kalliiden koneiden lainarahoilla pyörittäminen , keskikesän sääriskien ohessa, tuottaa taloudellista epävarmuutta.

Pohjanmaan maakunnissa ollaan vielä asetelmissa , jossa turpeella uskotaan voitavan energiaomavaraisuusaste saavuttaa. Tämä on valitettava virhelaskelma.

Odotettavissa on, että kansainvälisten sopimusten perusteella Euroopan unioni tulee vähentämään päästöjään 30 prosenttia. Suomenkin on tarkistettava omia 20 prosentin päästötavoitteitaan. Jos ja kun päästötavoitteita aletaan siirtää maakuntakohtaisiksi vastuunkantobudjeteiksi , ollaan pohojalaisittain energia-liämes ( energia-ahdingossa ).

Hyvät luonnonystävät ja aktiivit -suojelijat !

Tällä ”pääsiäissaarnalla ” voisi olla parempi ylösnousemuksen vire kuin mitä

turveuskovaisille suunnattu saarna nyt onkaan.

Väistämättä puheenjohtajan ”pöydälle” tulee luonnontilaisten ja niiden kaltaisten soiden

lupavirastolle ja YVA-menettely-käsittelyyn joutuvien nevojen / soiden virta.

Lähimpänä nykyistä pihapiiriäni olevaa suota ( 700 metrin etäisyydellä ) ollaan yrittämässä ostaa turveraiskioksi. Suota, jolla olen yli 40 vuotta suorittanut luonnontarkkailua lintujen rengastuksen ja lintulaskentareitin höystämänä.

Tiedän, että moni muukin luonnonystävä kokee samanlaista menettämisen tuskaa, kun luontoa raiskataan . Ihmisten maailmassa tehdään poliittisilla päätöksillä mitä merkillisempiä ratkaisuja. Toimikaamme luonnon - ja ympäristönsuojelun etujen puolesta vaikuttaen -

myös äänestäjinä politiikkojen suuntaan.

Siksi meidän luonnon ystävien tulee vain yrittää kertoa, saarnata, vaikuttaa, toimia , tehdä kaikkemme, että luontomme pysyisi mahdollisimman monimuotoisena ja kauniina tulevillekin polville !

Hyvää kevään 2009 jatkoa !

toivottaa puheenjohtaja

Seppo J. Ojala

============================================================================================

Lapualla 19.8.2008

S.J. Ojala

" Suo, kuokka ja Jussi"

Pohjalaiset ovat oman arvonsa tuntevia - "komiahenkisiä" -, usein kuitenkin vaatimattomattomuutta ja itseironiaakin esittäen. Yritteliäisyys ja suurellinen näyttämisen halu ovat tunnettuja jo puukkojunkkari kaudelta. Toimeen on tartuttu ja suohon on kuokka isketty niin, että suurta "lakiaa" on syntynyt.

Peltoa alueellamme on yli 461 000 hehtaaria, joten maakuntalaulussakin voidaan laulaa "Miss´ laaja aukee Pohjanmaa..." Pellot, joita on raivattu pääosin soista ja ne sijoittuvat paljolti purojen ja jokien varsiin. Metsäojitus on tehokasta, niin ettei monien pitäjien alueelta löydy enää yhtään luonnontilaista suota - pohjalaisittain nevaa. Alueemme merkittävimmät Narura-kohteet - yhteensä neljä prosenttia maa-alasta- ovat muodostuneet soidensuojeluohjelmissa säilyneille
hienoille suokomplekseille.

Jokiluonto on tyypillistä alueemme maisemaa. Ähtävän-, Lapuan- ja Kyrönjoet sivujokineen ja jokivarsiasutuksineen muodostavat tyypillisen pohjalaismaiseman. Niistä avautuu nähtäväksi kansallismaisemamme latoineen, jotka tunnetaan myös vuosien takaisista Lapuan- ja Kyrönjoen Alajoki-tulvistaan, ennen laskemistaan Pohjanlahteen. Muut Pohjanlahteen laskevat alueemme joet ovat: