LUMENE-PIENVESIHANKE

LUMENE

Pienvesien inventointi- ja kunnostushanke 2008-

Taustaa lyhyesti

Pohjanmaan ja Satakunnan piirillä on meneillään kosmetiikkayritys Lumenen rahoittama pienvesien inventointi- ja kunnostushanke. kohdealueina ovat eteläisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan pienvedet.

Hankkeessa on tarkoituksena selvittää alueiden pienvesien tilaa, erityisesti taimenen näkökulmasta. Pienvesikohteita tullaan kunnostamaan kesän 2008 aikana mm. kiveämällä ja sorastamalla taimenille sopivia elinpaikkoja ja lisääntymisalueita.

Hankkeen alustava suunnitelma

Yhteenveto hankkeesta (PDF 3.0 Mt) UUSI!

Hanke aloitettiin pitämällä 6.3 Taimenpäivä, Kankaanpäässa. Seminaarin ohjelma ja esitykset on nähtävänä ao. linkeistä.

Taimenpäivä 2008

Taimenpäivän kutsu ja ohjelma

Alustukset: SLL-Pohjanmaa ja Satakunta
Kiviluoman kunnostustalkoot -07 Huom! 7,5 Mt
LUMENE -hanke 2008
Taimenpoikastuotannon elvyttäminen
Kiviluoman kunnostusvideo!, kesto n. 40 s, 2,5Mt
Koko kunnostusvideo 13 min, voi tilata Pohjanmaan piiristä.

Anssi Teppo Länsi-Suomen ympäristökeskus
Pienvesien tila ja kunnostukset

Leena Rannikko Varsinais-Suomen Te-keskus
Taimenen merkitys kalatalousviranomaisen silmin

Elina Joensuu Lounais-Suomen ympäristökeskus
Yhteistyötä vesistöjen tilan parantamiseksi

Taimenpäivästä lyhyesti

Tilaisuus Kankaanpään Pettu-Eerikin hovissa 6.3.08 oli lyömättömän suosittu. Ilmoittautuneita oli kaikkiaan 59, joista 56 saapui paikalle. Trahteeria oli kylliksi ja antiikkiset pöydät notkuivat ruokaa, keskiaikainen kidutuskammiokin tuli nähtyä ja kaiken mukavan jutustelun keskellä käytiin läpi myös tärkeää taimenasiaa. Kannattaa tutustua Pettu-Eerikin Hovin tarjontaan tarkemmin.

Kartoitukset

Taimenpurojen kartoitus

Kartoitukset on tehty Isojoki-Lapväärtinjoen vesistöalueen osalta; päähaara ja sivu-uomat, noin 160 km, kesän 2008 aikana. Inventoinneissa tarkasteltiin puroa ja sen välitöntä lähiympäristöä kalataloudelliselta kannalta, selvittäen lisääntymiseen soveltuvat virta- ja koskipaikat, sekä kunnostuskelpoiset kohteet. Inventoinneissa kiinnitettiin huomiota myös purouoman luonnontilaisuuteen, valuma-alueen tilaan, ojituksiin, muutoksiin purouomassa ym. Kartoituksien pohjalta on tarkoituksena jatkaa kunnostustöitä tulevina vuosina. Kartoituksista on valmistumassa raportti.

 

Kuturetki

Taimenten kuturetki toteutettiin sateisesta syksystä johtuen vähän toisenlaisena. Vettä oli puroissa liikaa taimenhavaintojen tekemiseen. Korvaavana toimintana tutustuimme Vanhankylän meriatimenen kalanviljelylaitokseen sekä retkeilimme Lauhanvuoren kansallispuistossa. Puiston alueella virtaavassa kirkkaassa Lohiluomassa näimme sitten useita taimenia.

Kunnostukset

Kunnostustalkoot

Kunnostukset on saatu päätökseen. Ensimmäiselle kohteelle päästiin kesäkuussa ja kolmas kohde lopetettiin syyskuun lopussa. Sateisesta kesästä huolimatta, emme saaneet juurikaan vettä niskaamme, ainakaan taivaalta.
Kunnostukset toteutettiin yhteistyössä alueen kalastusalueen, kalastuskuntien ja maanomistajien kanssa. Kunnostukset oli tarkoitus toteuttaa lähinnä talkoovoimin, sekä opiskelijatyönä. Kunnostuksissa kivettiin ja sorastettiin koski- ja virta-alueita, sekä tehtiin erilaisia virranohjaimia ym. kalataloutta edistäviä toimia pienvesissä, lähinnä jokien     sivuhaaroissa. Kesän aikana kivettiin noin 300 tonnia kiviä, siirrettiin 130 tonnia soraa kutupaikoiksi, joita syntyi noin 400 m2. Eri menetelmin kunnostettiin noin 1200 m virta-alueita pienissä puroissa. 
====================================================================================================

Tehdyt kunnostukset Karvianjoella 2008:

-Vinniäisluoma, Kauhajoella
-Lähdeluoma, Karviassa
-Pukanluoma, Kankaanpäässä
====================================================================================================

MENNEITÄ MUISTELLEN:

PUKANLUOMAN KUNNOSTUSTAPAHTUMA KANKAANPÄÄSSÄ 15-18.9.2008

Kolmen kosken kunnostus

Syksyn viimeisenä kunnostuksena tehtiin Kankaanpään Pukanluomalla (Santasjoki) kolmen kosken kunnostus. Työ oli lähinnä taimenten kutualueiden sorastusta. Santasjoen seitsemän alimmaista koskikohdetta on kunnostettu koneellisesti jo 1990-luvun lopussa ja nyt oli vuorossa koskialueiden "huolto". Kiivaat ylivirtaamat ovat huuhtoneet koskilta soraikoita pois, joten päätimme vähän korjata tilannetta laittamalla koskiin uutta, karkeampaa soraa. Katsotaan nyt vuosien aikana pysyykö se paikallaan ja tuottaako työmme tulosta vahvistuvana taimenkantana alueella.



Aina aluksi tultaessa uudelle koskelle, rakennettiin putkilinja kärryltä koskelle. Valmistelut sujuivat ripeästi, kun porukka oppi kukin omat työvaiheensa. Perinteisellä tyylillä sora kuljetettiin traktorilla ja kärryillä puron penkereelle, josta se ohjattiin putkella koskeen. Innokkaat soran lapioijat olivat kärryllä ja ohjasivat soraa suppiloon. Neljän päivän aikana soraa lapioitiin noin 50 tonnia.





Koskessa viihtyivät pääasiassa todella ahkerat uurastajat Toni ja Mika, jotka vastasivat soran ohjaamisesta oikeisiin paikkoihin ja lapioivat sorakivet oikeisiin kivenkoloihin. Aina ajoittain he myös rakensivat soralle sopivia poteroita ja asettelivat virtaan kiviä ohjaamaan veden kulkua tai estämään virran kulkua väärään paikkaan. Neljän päivän aikana sorastettiin noin 250 m2 kutualueita.









Välillä aina joutuu tekemään pientä huoltoa ja ruuvaamaan löystyneitä ruuveja liitoksien tiivistämiseksi. Toni kiristää putkilinjan liitospantaa tiukemmalle.
Tämä kunnostustyömaa oli melko teknistä puuhaa. Homma tuntui sopivan erityisesti juuri tämän alan opiskelijoille, joilla pysyi käsissä niin isot ja pienetkin työkalut.








Maisemat Kankaanpään Lamminkylässä olivat erittäin kauniit. Pääosa kohteista oli isolla jokirantalaitumella, joka kumpuili kauniisti. Peräkosken alla on iso lampi, joka on suoraan kallion alla. Laiduntaminen on pitänyt alueen todella viehättävänä seutuna ja rannat pysyvät puolittain avoimina.








Jokivarsi oli pääosin leppä- ja koivuvaltaista laidunnettua aluetta, jota oli helppo kulkea ja työmaakohde oli mitä parhain...kunhan muisti aina ajoittain väistellä lehmänläjiä ;-)






Putkilinjalla oli paikoin pituutta 40m, sillä joka paikassa ei päässyt lähelle koskea. Tällaisiin kohteisiin ainoa käyttökelpoinen sorastuskeino oli meidän käyttämä menetelmä, sillä kaivinkoneilla olisi tullut kovin roisia jälkeä. Rantapuustoa olisi joutunut raivaamaan ja koskessa ajaminen ei olisi välttämättä telakoneella onnistunut, sillä koskihan on jo aiemmin kunnostettu ja kivetty. Siellä on paikoin isojakin kivenlohkareita, joiden ylittäminen olisi ollut melko vaikeaa.




Välillä töitä tehtiin konkreettisesti hartiavoimin. Sora kulki kätevästi, kun putkea ohjattiin käsivaralta.








Jenna, Hanna, Jarko, Marko ja Jimi työ touhuissa. Iskuryhmä sai ujutettua soraa suppiloon noin 15 tonnia päivässä. Tehokasta toimintaa, lähes ilman hikikarpaloita. Kolea syyssää tosin pakotti aina välillä liikkumaan rivakamminkin.






Myllykoski, Peräkoski ja Riihikoski olivat kunnostuskohteinamme. Tässä kuva kunnostusviikon viimeisiltä minuuteilta Riihikoskelta. Santasjoelle jäi jäljelle vielä paljon, paljon kunnostamattomia paikkoa, joiden jatkosuunnitelmia pohdimme tässä tulevan talven aikana...


Toivotaan hankkeen saavan jatkoa, ainakin jossakin muodossa. Paljon on tehty, paljon opittu. Virheitäkin on tehty ja joissakin asioissa jopa onnistuttu. Nämä pienvesikunnostuksiin liittyvät asiat kun ovat hyvin pitkälti "pilottitöitä", eikä kokemuksia alasta ole koko maassa vieläkään tarpeeksi. Työkohteita sen sijaan riittäisi vaikka kymmenelle porukalle koko loppuiäksi...



Mutta vielä kerran, isoo kiitos kaikille jotka ovat eri tavoin tukeneet tai olleet mukana kesän kunnostushankkeissa!






===================================================================================================

MENNEITÄ MUISTELLEN:

LÄHDELUOMAN PUROKUNNOSTUSLEIRI KARVIASSA 25-31.8.2008

Puro kuntoon opiskelijavoimin

Karvianjoen Lähdeluoman kunnostuksessa oli mukana pääosassa Porin ammattiopiston luonnon- ja ympäristöalan peruslinja 1 ja 2 vuosikurssin väkeä. Arkiviikon aikana (ma-to) noin 10 innokasta ahertajaa opettajiensa kanssa laittoivat Lähdeluoman virtajaksoja uuteen kuosiin. Maanantaina aloitettiin leiriytymisen jälkeen puurtamaan vanhan pienvesivoimalan purkuoperaatiossa. Tarkoituksena oli poistaa vanhat voimalakopin rakenteet ja kunnostaa osittain hajonnut "voimalapato" selallaiseksi, että taimen pääsee nousemaan padon yli kaikilla virtaamilla. Padon alle tehtiin kaksi uutta kivikynnystä, jolla virtapaikkaa porrastettiin kulkua helpottamaan.






Joitakin tunteja paikalla uurastettuamme lopputulos oli jotakuinkin tämään näköinen. Voimalasta jäi jäljelle betoninen vain turbiinilaari. Kosken yläosala on nyt kolme kynnystettyä monttua, joiden kautta kalan kulku pitäisi olla helppoa ja vaivatonta. Lisäksi voimalan juoksutusuomaan kivettiin poikasille kasvualueita ja alemmas sorastettiin kutupaikkaa sorakivistä.













Kivenpyörittäjät pääsivät vauhtiin, kun alettiin kunnostaa peratua uomaosuutta. Osa kivistä saatiin perkuupenkereestä, mutta lisäkiviä tarvittiin muutamia kuutioita.







Kivisessä maaperässä oli puron penkereillä runsaasti kiviainesta, josta saatiin aikaan useita kynnyksiä pitämään alivirtaama-aikana vettä vähän korkeammalla, sekä samalla kynnyksistä saatiin oivallisia kutusoraikkojen rakennuspaikkoja.
Runsaalla työporukalla saatiin ripeästi valmista,

... joskin pikku lipsahduksia sattui aina välillä.











Tässä päivän ensimmäinen tasapainon menettänyt talkoilija Marja;
-useampaan otteeseen syksykesäisessä vedessä pulikointi johti kuitenkin flunssaan...








Ja kohta pian perässä seurasi kovana kakkosena Jenna;
-eikä Jennankaan kuviokellunta huonosti sujunut, flunssanpoikanenhan siitäkin seurasi, kuten monilla muillakin liian rohkeilla veden kanssa lutraajilla.







Vettynyt tukinpätkä sai Tonin käsissä uuden viran kynnyksen rakenteena. Märkä uppotukki on mitä parhain rakennusmateriaali virtavesillä. Lisäksi se on hyvä hyönteisten kasvualusta ja sammalten kiinnittymismateriaali. Kynnyksiä ja virranohjaimia tehtiin kivestä ja puusta, kaikki materiaali tuli lähestulkoon luonnosta. Noin 400 m kunnostusalueelle tehtiin noin parikymmentä kynnystä, virtaa kääntävää kiveystä, puisia virranohjaimia, asetettiin kaivajapuita ym.  sekä sorastettiin 25 tonnia soraa kutupaikoiksi.

















Jossakin vaiheessa aloitettiin kutusoraikkojen teko. Konearsenaali rahdattiin pellonlaidalle ja alettiin syöttää soraa puroon putkea pitkin. Matkat olivat tällä kertaa hyvin lyhyitä, sillä peltoja pitkin pääsi lähelle puron vartta lähes koko ajan.

Taimenpuron sorastus ei liene ihan perinteisintä luonnonsuojelutyötä, sillä apuna on koneita ja kalustoa. Monien mielestä tämä sorastus onkin melko teknistä puuhaa, mutta tehokkuudeltaan se päihittää 4 hengen voimalla ainakin tusinan sankomiehiä ja jättää jälkiä luontoon vain murto-osan siitä mitä laumoittain ramppaavat jalkamiehet sankojen kanssa tallaisivat. Miinuspuolena toki on itse koneet ja polttoaine mutta tehokkuudella on hintansa.






Soraa pumpattiin puroon loppuviikolla ja lähinnä viikonlopun aikana. Lapion varressa Minna ja Pasi, sorasuppiloa hoitelee Leena. Sorana käytetään karkeaa 30-50mm seulottua luonnonsoraa.













Viikonlopun aikana soraputken päässä oli useasti Virtavesien hoitoyhdistyksen eli VIRHON aktiivijäsen Aki Janatuinen, joka tuli katsastamaan Pohjanmaa-Satakunnan kunnostuksien meininkiä.

Aki ei tahtonut jättää kiviä rauhaan vaan asettelikin niitä uudelleen ja uudelleen iltamyöhään saakka, jotta saataisiin sorastukselle optimaaliset olosuhteet.
















Ja siellä se soraikko sitten kimmeltää tummavetisessä uomassa. Tietenkin kuvan soraikko täytyy vielä levittää laajemmalle alueelle toimiakseen paremmin.

Lähdeluoman vesi tulee suurelta osin Kauhanevan kansallispuistosta, ennallistetuilta soilta ja jopa isoilta lähteiltä, Mustakeitaan lähdepuroa pitkin.
Lähdeluoma on niumensä kaltainen, sillä sen varrella on useita lähteitä. Suolta tulevat vedet värjäävät veden kuitenkin noepasti tummaksi. Tumma vesi on kuitenkin läpikuultavaa ja puhdasta.















... kun viikko oli ahkeroitu, homma saatin päätökseen. Lopuksi oli kiva körötellä pois työmaalta ja nauttia tehdyn työn tuloksista.

Tässä vaiheessa ei osaa muuta kuin kiittää kovasti jokaista mukana tavalla tai toisella ollutta henkilöä. Ison kiitoksen ansaitsevat talkoolaiset joiden työpanos oli merkittävä.

Maanomistajien suhtautuminen kunnostukseen oli myönteinen ja ilman heidän lupaansa ei kunnostuksia olisi saatu tehtyä, kiitos siitä teille.

Mutta ehdottoman erityiskiitoksen ansaitsee Topi joukkoinensa, jotka hoitivat ruoka- ja majoituspuolen täyden kympin arvoisesti Kantin erämiesten majalla. Kiitos trahteereista, nälkä ja kylmä ei ainakaan meidän joukkoja vaivannut!



====================================================================================================

MENNEITÄ MUISTELLEN:

VINNIÄISLUOMAN PUROKUNNOSTUSLEIRI KAUHAJOELLA 30.6-8.7.2008

ILKKA-LEHDEN LUONTOJUTTU 5.7.2008

Purokunnostusleirin saavutuksia ja tunnelmia

Purokunnostusleirillä puuhastelivat mm. kansainvälisen työleirin (Allianssi) nuoria useasta euroopan ja aasian maasta (Espanja, Italia, Portugali, Holanti, Belgia, Ransja, Saksa, Taivan ja Etelä-Korea) ensimmäisellä viikolla 30.6-5.7, jonka jälkeen työ tehtiin kokonaan vapaaehtoisen talkooväen voimin. Jokaisena päivänä oli keskimäärin 8 talkoilijaa ja kaikkiaan talkoisiin osallistui yli 40 innokasta ihmistä. Kaikkiaan tämän 9 päivän leirin aikana kunnostettiin 800 m pituisesta alueesta noin 550 m, josta 150 m oli perattua jaksoa ja loput suvantoaluetta. Perkausosaan syntyi kunnostuksen yhteydessä kokonaan uutta virta- ja kutualuetta laajasti.

 

Purossa on luontainen taimenkanta. Pääasiassa se on koskialueella 8-20 cm kokoista pientä "purotaimenta". Puron ongelmana on voimakas virtaamavaihtelu ja kiintoaineen kulkeutuminen. Maaperä varsinkin valuma-alueen yläosalla on hienohiekkaista harjua, josta kulkeutuu hienoa hiekkaa peittämään soraikot ja syvänteet.  Uutta soraikkoa syntyi noin 200 m2 ja pieniä kivettyjä kynnyksiä ja virranohjaimia kymmeniä.

Alla lisää kuvia kunnostuksen vaiheista:

Vanhan "betonoituneen" soraikon pesua paloruiskulla. Letkun päässä Riku.



















Soraputki tulee ylhäältä töyrään päältä puroon jopa 60 m matkan.

_{Päivitetty 26.12.08 TT}