Kannanottoja
Lapuan Ympäristöyhdistys ry:n syyskokouksen tiedote 18.11.2009
METSIEN MONIMUOTOISUUSOHJELMA METSON LENTOON SAATTAMINEN
Lapuan Ympäristöyhdistys toteaa metsänomistajien vapaaehtoisen metsien monimuotoisuuden, Metso-suojelun, lähteneen hitaasti käyntiin Länsi-Suomen alueella. Tämän, vuoteen 2016 asti ulottuvan toimintaohjelman antamia mahdollisuuksia ei ehkä tunneta riittävästi metsänomistajien keskuudessa.
Metso-korvauksiin perustuvia suojelupäätöksiä esimerkiksi Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella on tehty jo 1300 hehtaarin alalle. Länsi-Suomen alueella määrät ovat muutaman kymmenen hehtaarin lukemissa. Lapualla kohteita lienee hoidetun luonnonhoito- ja ennallistamishankkeina Kemera-varoilla. Metsoon liittyvät varat ovat käyttämättä.
Metsäneuvonnan parissa toimivat metsäammattilaiset ja – toimijat ovat laajasti saaneet koulutusta tämän metsänkäytön mahdollisuuksista. Valitettavaa on, ettei tämä tietoisuus arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisedellytyksistä ole riittävästi tavoittanut metsänomistajia. Metsien kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kuuluu Metso-korvausten kautta saatava verovapaan korvauksen huomioonottaminen. Suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja parhaan, verovapaan, korvauksen saa pysyvästä sopimuksesta. Myös määräaikaisella suojelulla korvaus on mahdollista.
Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia elinympäristöjä metsäkuvioista varmasti löytyy, eikä niiden pinta-aloja ole rajoitettu. Niitä ovat mm. lehdot, runsaslahopuustoiset vanhat metsät, pienvesien (purojen ym.)lähimetsät, puustoiset suot (suon reunametsät), puustoiset perinneympäristöt, metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikkoiset metsät. Mitä järeämpää puustoa, sen paremmin se sopii korvausperusteisiin.
Metsänomistajilla on oikeus saada lisää tietoa metsän monimuotoisuuden perusteista. Sitä osaavat antaa Lapuan Metsänhoitoyhdistyksen, E-P:n metsäkeskuksen ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen ( ensi vuonna ELY, elinkeino,liikenne ja ympäristö) ammattilaiset sekä muut metsäneuvonnan parissa toimivat henkilöt. Metsien monimuotoisuusohjelma Metso antaa metsänomistajille mahdollisuuden hidastaa ilmastonmuutosta. Suojeltu metsä toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidipäästöjä.
Lapuan Ympäristöyhdistys haastaakin kaikki edellä mainitut toimijat yhteisiin monimuotoisuustalkoisiin !
LISÄTIETOJA
- puheenjohtaja Seppo J. Ojala, 0400-342 711, sjo@netikka.fi
- varapuheenjohtaja Jouni Ilvesoksa 040-5168547, jouni.ilvesoksa@netikka.fi
____________________________________________________________________________________________________________________
METSIEN MONIMUOTOISUUS (Julkilausuma, 18.2.2009)
Metsien käsittelyllä on ikimuistoiset perinteet. Lämmönlähteen, ruoan valmistuksen ja rakennusmateriaalin tuotannon ohella puusta saatiin tervaa kaupankäynnin välineeksi. Metsiä kaskeamalla raivattiin peltoja ja laajamittainen puuteollisuus kasvoi saha-, sellu- ja paperiteollisuudeksi maailmanlaajuisesti. Metsienkäsittely muuttui Suomessa tehometsätaloudeksi kuusikymmentä vuotta sitten. Metsänomistajille tarjotaan käytännössä päätehakkuutapana ainoastaan avohakkuuta.
Monet metsänomistajat haluaisivat muita, vaihtoehtoisia keinoja metsiensä käsittelyyn, jolloin monimuotoisuuden piirteet säilyvät. Metsä virkistyksen ja luonnontuotteiden antajana koetaan tärkeänä . Avohakkuualueiden aiheuttamat vuosikymmenten pituiset marjakadot tehokkaan maanmuokkauksen ohella koetaan masentavina. Esimerkiksi metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä monimuotoisuusalueita, joiden merkitys myös riistakannoille on huomattava.
Lapuan Ympäristöyhdistys toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnoiman metsien monimuotoisuusohjelman - Metson – huomioiminen otettaisiin osaksi metsien käytön suunnittelua.
Metsänomistajien vapaaehtoisen suojelun kohteista saadaan puustokorvaus ilman metsittämis- tai muita kuluja. Metsätoimijoiden välittämillä ohjeistuksilla kohteet voivat olla hyvinkin monimuotoisia , joita voidaan omassa metsässä säästää.
Suomessa on monet julkisyhteisöt, kunnat ja seurakunnat perustaneet nimikkometsäpuistoja. Niistä on muodostumassa asukkaiden lähiluontokohteita, joissa yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden jokamiehenoikeuksilla liikkumiseen ja virkistymiseen.Näiden alueiden toivoisi lisääntyvän myös metsissä esiintyvien eliölajien, eläinten , lintujen ja kasviston elinpiirien turvapaikoiksi. Tällöin vaateliaat metsälajit menestyvät ja rikastuttaisivat paikallisestikin luonnossakulkijan elämänlaatua. ________________________________________________________
LAPUAN JOEN TILA (Julkilausuma 1.3.2008)
Lapuanjoki on yksi Pohjanmaan valtavirroista. Se tunnetaan kaikista Suomen jokivesistöistä kertovista julkaisuista. Lapuanjoen kalakanta on ollut runsas ja monipuolinen. Vielä 1940- ja 1950-luvuilla pyydykset täyttyivät talvisin madesaaliilla. Lohen, taimenen, vaellussiian ja nahkiaisen nousu loppui yli 80 vuotta sitten, kun Uudenkaarlepyyn Stadsforssin pato rakennettiin. Viimeinen yli kymmenkiloinen merilohi on Lapuanjoesta saatu v.1926.
Viime vuosikymmeninä jokea ovat pilanneet turvetuotannon ja metsäojitusten irroittama orgaaninen kuormitus, asutuksen ja maatalouden ravinne- sekä muun taloudellisen toiminnan aihettama kuormitus.
Lapuan ympäristöyhdistys katsoo, että joen ekologinen tila on palautettava nykyisestä vedenlaadun alennustilastaan kokonaisarvioon HYVÄ. Vesistöalueen kunnallispäättäjien tulee sopia toimenpiteistä, joilla tehokkaasti estetään nykyinen, vesilain vastainen joen pilaaminen.
Vaelluskalakannan palauttamiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla luodaan tulevaisuudessa edellytykset kalan nousulle Lapuanjoen merkittäville luonnontilaisille koskijaksoille. Nykyisten patorakenteiden ohituksia varten tarvitaan toimivat kalatie ratkaisut riittävine virtauksineen.
Lapuanjoen vesistöalue muodostaa merkittävän jokiluonnon biodiversiteetin. Tämä luonnon monimuotoisuus on paikallisten asukkaiden äärellä. Sitä voidaan edelleen kehittää kylien asukkaiden, mutta myös laajempienkin ryhmien käyttöön. Tätä työtä ovat ansiokkaasti tehneet jo virkistyskalastaja organisaatiot.
Lapuan Ympäristöyhdistys toivoo päättäjien myönteistä ratkaisua suunnittelun alottamisesta, rahoituksen ja muiden selvitysten tekemistä Lapuanjoen nostamisesta nykyisestä alennustilastaan sille kuuluvaan valtavirran arvoon.
