Kristiinankaupungin niityt

Kristiinankaupungin niityt ovat yhdessä yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Pohjanmaa
  • Kunta: Kristiinankaupunki
  • Luontotyypit: metsät, perinneympäristöt, jokiluonto, pienvedet, meret ja rannikot
  • Koko: 150 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kristiinankaupungin ympärille on aikojen saatossa muodostunut maankäytön muuttuessa laajat alueet jo nyt osin umpeutuvia laidun- ja niittyalueita. Aikanaan maatalouskäytössä olleet niitty- ja laidunalueet ovat osin jääneet asutuksen alle, mutta merkittävä osa näistä hienoista ja potentiaalisista biotoopeista on yhä jäljellä.

Aivan Kristiinankaupungin keskustan kupeessa sijaitsee laaja Pormestarinniitty, joka on osittain tavanomaisessa maatalouskäytössä, mutta siinä on isoja alueita ja reunavyöhykkeitä joissa on selkeitä piirteitä vanhoista laidun- ja niittoalueista, vaikka osa on muuttunut jonkin verran puustoisemmaksi alueeksi.

Kaupungin raatihuoneen takaa alkava Alesundin alue on hieno ja runsaasti kiviaitoja sisältävä rauhallinen alue asuntoalueiden ja metsäalueiden reunustamana. Tällä alueella on myös pieni hautausmaa ja kappeli sekä lisäksi runsaasti erilaisia lähiluontoliikunnassa käytettujä pieniä polkuja. Umpeutuminen on kuitenkin monin paikoin etenemässä. Alueen kooksi voidaan arvioida eritasoisina puustoisina, puoliavoimina ja avoimina alueina noin 30 ha.

Kaupungin eteläosassa Skatantien varressa on yhä avoimia, mutta jo pääosin metsittyneempiä vanhoja niitty- ja peltoalueita noin 10 ha alalla. Kaupungin pohjoispuolella Anttilan ja raviradan alueelta umpeutuvia vanhoja luonnon monimuotoisuutta lisääviä pelto- ja niittypalstoja löytyy ainakin 20 ha, josta yksi laaja ja kuivahko alue on raviradan keskiosa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana näistä keskeisistä alueista on jäänyt kymmeniä hehtaareita erilaisten rakennushankkeiden alle, joka on varsin tyypillistä maaseutuvaltaisen kirkonkylä kehityskulussa. Kristiinankaupungissa on kuitenkin vielä yhä huomattavan paljon tällaisia monimuotoisia umpeutuvia peltoalueita yhdessä laajassa kokonaisuudessa aivan kaupungin alueella. Pääosan alueista omistaa Kristiinan kaupunki, koska se on ollut alueella historiallisesti erittäin merkittävä ja suuri maanomistaja.

Lisäksi suurten voimajohtokatujen alle Karhusaareen kulkevalla alueella on vanhoja ja hienoja katajikkoisia ja kivikkoisia alueita, joiden seassa on paikoin pieniä vanhoja peltokuvioita. Voidaan olettaa, että näitä katajikkoisia metsänlaitamia on aikanaan laidunnettu erittäin todennäköisesti. Nykyisin nämä ajoittain niitettävät johtokadut ovat hienoja alueita katajapensaineen. Johtokasun alle jää avointa aluetta noin 40 ha.

Nämä alueet sijoittuvat aivan samaan yhteyteen suojellun Pohjoislahden ja Tiilitehtaanmäen alueen kanssa, joita laidunnetaan ja ne ovat Natura-2000 -alueita. Vähän etäämmällä vanhan sairaalan ympäristössä on pidemmälle umpeutuneita, lehtipuustoisia alueita, joissa on piirteitä vanhasta viljelykulttuurista. Tällaista sulkautumassa olevaa alaa löytyy Lapväärin ja Tiukantien väliseltä alueelta noin 15 ha.

Kokonaisuuteen kuuluvat siis Kristiinankaupungin keskustan ympärillä olevat mittavan laajuiset umpeutuvat vanhat niitty- ja peltoalueet, jotka ovat erityisen potentiaalisia perinnebiotooppikohteita. Näitä on kaupungin ympäristössä kaikkiaan jopa 150 ha, joista vielä erittäin helposti hoidon piiriin saatettavia alueita on noin 30 ha.


Merkitys ihmisille

Alue on virkistys-, lähiluonto-, retki- ja maisemakohde sekä sisältää lisäksi perinnekohteita. Nykyisin alue on nähty pääasiassa potentiaalisena rakennusalueena.


Erityiset luontoarvot

Alueelta löytyy niittyjä, metsäsaarekkeita, rantaa, pienvesiä ja merta. Mahdollisia vähälukuisia niittylajeja alueelta todennäköisesti tavataan, kuten mm. tummaverkkoperhosen esiintyminen alueella on hyvin todennäköistä.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Tie- tai väylähankkeet
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Haitalliset vieraslajit
  • Sähkölinjarakentaminen

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)

  

Lisätietoja: