Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Vedet / Mustionjoki

Mustionjoki kuntoon!

ekoenergia-logoMustionjokea kunnostetaan Suomen luonnonsuojeluliiton ja Fortumin käynnistämällä yhteistyöhankkeella. Hankkeen ovat mahdollistaneet yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, jotka ovat ostaneet Fortumilta Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkillä varustettua sähköä.

Ekoenergia-merkitystä sähköstä kertyy varoja Ympäristörahastoon, jolla vähennetään vesivoiman ympäristöhaittoja.

 

071-mustionjoki.jpg 049-mustionjoki.jpg 

 

Mustionjokihankkeessa selvitetään erilaisten kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia Karjaanjoen vesistön vaelluskala- ja simpukkakantoihin. Tavoitteena on löytää parhaat keinot jokihelmisimpukan, lohen ja taimenen elvyttämiseksi. Selvityshankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kalatieto J. Rinne.

Selvityksen tulosten perusteella ryhdytään käytännön toimenpiteisiin joita voivat olla esimerkiksi kalateiden rakentaminen tai ylisiirrot, lohen ja taimenen elinympäristökunnostukset ja kotiutusistutukset sekä erilaiset jokihelmisimpukan lisääntymistä parantavat toimet.

Voit auttaa Mustionjoen ja muiden tärkeiden vesistöjen elvyttämisessä vaihtamalla Fortumin vesivoimalla tuotettuun Ekoenergia-merkittyyn sähköön osoitteessa www.ekoenergia.fi/vaihda.

Vesivoimalla tuotetun Ekoenergia-merkityn sähkön myynnistä rahastoidaan Ympäristörahastoon 0,008 snt/kWh. Lisätietoja rahaston toiminnasta saat osoitteesta www.ekoenergia.fi/vaihda/ymparistorahasto.

 

Karjaanjoen vesistön laskujoki

Mustionjoki kuuluu luonnoltaan monimuotoiseen Karjaanjoen vesistöön, joka on Uudenmaan suurin vesistöalue. Tämä pääosin Länsi-Uudellemaalle sijoittuva vesistö on monimuotoisuutensa ohella hyvin järvinen -suurimmat järvet ovat Lohjanjärvi (88,9 km2) ja Hiidenvesi (30,3 km2). Matkaa merestä vesistön alkulähteille kertyy toistasataa kilometriä. Mustionjoeksi kutsutaan vesistön laskujokea Lohjanjärveltä Pohjanpitäjänlahdelle.

082-mustionjoki.jpg 097-mustionjoki.jpg

Suursimpukoiden Eldorado

Mustionjoki on kuuluisa simpukkapopulaatiostaan. Joessa elävät kansainvälisestikin katsoen arvokkaat vuollejoki- ja jokihelmisimpukkakannat. Mustionjoki on liitetty Natura 2000 -verkostoon, perustuen näiden simpukoiden esiintymiseen joessa. Jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku, on ahtaalla nykyisessä elinympäristössään. Raakun elvyttäminen Mustionjoella vaatii toimenpiteitä laajalla rintamalla, jotta kanta saadaan lisääntymiskykyiseksi.

Entisaikojen lohijoki

Mustionjoki on aikanaan ollut Uudenmaan merkittävimpiä vaelluskalajokia. Joessa esiintyi mm. lohta, taimenta, ankeriasta, siikaa ja vimpaa. Lohi ja taimen nousivat jokea pitkin Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin vesistöihin. Vielä 1920-luvulla lohta, ankeriasta ja vimpaa mainitaan olleen joessa hyvin runsaasti. Vesivoimarakentaminen ja koskien uittoperkaukset kuitenkin heikensivät vaelluskalojen elinmahdollisuuksia siten, että viimeinen lohi saatiin Mustionjoen suulta 1950-luvun alussa.

Nykyisinkin Karjaanjoessa elää geneettisesti monipuolinen, mutta pienistä populaatioista koostuva taimenkanta. Karjaanjoen vesistön taimenella ei kuitenkaan ole meriyhteyttä voimalaitosten muodostamien patojen vuoksi. Kannan tulevaisuus on riippuvainen vaellusyhteyksistä, elinympäristöjen kunnosta, jokiveden laadusta, esiintymisalueen laajuudesta sekä taimeneen kohdistuvista suojelutoimenpiteistä.

Jokihelmisimpukan, lohen ja taimenen yhteinen kohtalo

Jokihelmisimpukkakannan kohtalo on sidoksissa lohen ja taimenen menestymiseen joessa sillä raakku loisii toukkavaiheessa lohen tai taimenen kiduksissa. Vaelluskalojen luontaista elinkiertoa voidaan parantaa mm. vaellusyhteyksiä avaamalla, kutu- ja poikasalueita lisäämällä ja vähentämällä eri elinvaiheiden kuolleisuutta esimerkiksi kalastusrajoituksin. Toimenpiteisiin liittyy kuitenkin haasteita, sillä simpukat ovat herkkiä kiintoaineelle, jota veteen vapautuu kalateiden rakentamisen yhteydessä. On myös epävarmaa, elpyisikö raakkukanta lisääntymiskykyiseksi kunnostustoimenpiteiden myötä.

Mustionjoki-hankkeella pyritään löytämään parhaat tavat raakun, lohen ja taimenen elinkierron parantamiseksi.

 

Kuvat SLL / Tomi Parkkonen