Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Metsät / Uhattuja metsiä / Kansallisomaisuus turvaan

Kansallisomaisuus turvaan

Kansallisomaisuus turvaan

Kuva: Juho Kytömäki

Valtion omistamat ja Metsähallituksen hallinnoimat maat, vedet ja metsät ovat kaikkien suomalaisten yhteistä kansallisomaisuutta. Valtio omistaa laajoja maa- ja vesialueita ja arvokkaita luontokohteita. Metsähallituksella onkin useita lakisääteisiä velvoitteita ja sitoumuksia monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Valtion mailla on niin lajien kuin luontotyyppienkin suojelun kannalta runsaasti ns. ydinalueita. Ydinalueilla on erityisen runsaasti uhanalaisia lajeja tai luonnontilaisia metsiä – ne ovat siis suojelualueista arvokkaimpia ja edustavimpia. Juuri näiden ydinten ympäristöön uusia suojelutoimia kannattaa nykyisen tutkimustiedon valossa keskittää, koska silloin ne toimivat nopeimmin ja tehokkaimmin.

Valtionmaiden ja laajojen metsämantereiden merkityksestä kerrotaan lisää Metsämantereet - Miksi koolla on väliä? -raportissa.

Tällä sivulla:

Lisää valtion maita suojelun piiriin!
Arvokkaita tutkimusmetsiä
Kansallisomaisuuden realisointia luonnon kustannuksella

Lisää valtion maita suojelun piiriin!

Luonnonsuojelujärjestöt - WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi - julkaisivat lokakuussa 2012 laajan esityksen suojelualueverkoston täydentämiseksi valtion mailla ja esittävät metsien ja soiden suojelun lisäämistä.

Kansallisomaisuus_turvaan_kansi.jpg

Esitykseen sisältyy yli 500 kohdetta, jotka kattavat noin 150 000 hehtaaria. Määrä vastaa noin 2,5 prosenttia valtion suojelemattomasta metsätalousmaasta. Suojeluesityksen myötä on selvää, että valtion mailla on vielä monia mahdollisuuksia monimuotoisuuden turvaamiseksi ja useita arvokkaita luontokohteita ilman turvaa.

Osana suojeluesitystä julkaistu Kansallisomaisuus turvaan -raportti kertoo tarkemmin esityksen kohteidenvalinnasta ja valtionmaiden roolista. Järjestöjen mielestä kohteiden luontoarvot tulee turvata siirtämällä ne metsätalouskäytön ja muun niitä muuttavan maankäytön ulkopuolelle, mieluiten lakisääteisiksi suojelualueiksi.

Suojeluesityksen kohteilla on kuitenkin jatkuvasti käynnissä hakkuita ja hakkuusuunnitelmia joten valtion maiden suojelupotentiaali vähenee koko ajan.


Suojeluesityksen myötä luonnonsuojelujärjestöt esittävätkin Metsähallitukselle:

Kaikki kohteet pidetään metsätalouden ulkopuolella 2014 vuoden loppuun asti kunnes METSO-ohjelman valtionmaiden lisäsuojelusta ja soidensuojeluohjelmasta on päätetty

Käynnistetään lisätoimenpiteitä valtion maiden metsä- ja suoluonnon turvaamiseksi sekä METSO-ohjelman ja suostrategian toimenpiteiden toteuttamiseksi (Esim. arvokkaiden metsä-mosaiikkien selvitys, ennallistettavat alueet,  alue-ekologisen verkoston täydentäminen jne.)

Selvitetään potentiaalisesti arvokkaiksi määriteltyjen alueiden luontoarvot tarkemmin.

Parannetaan kansalaisten tiedon saantia valtion maiden arvoista esim. julkistamalla ajantasainen alue-ekologinen verkosto, tehtyjen METSO-toimenpiteiden tulokset ja olemassa olevat tiedot potentiaalisesti arvokkaista kohteista.

Suojelualueverkostoa on laajennettu Etelä-Suomessa valtionmailla osana METSO-ohjelmaa 10 000 hehtaarilla vuosina 2008–2009. Suojeltavien kohteiden valintaan vaikuttivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden luontojärjestöjen tekemät esitykset arvokkaista metsistä valtionmailla.

Järjestöt olivat myös vaikuttamassa nykyisen vuoden 2011 hallitusohjelman sitoumukseen lisätä suojelualueita valtion ja julkisyhteisöjen mailla edelleen 20 000 hehtaarilla sekä edistää soiden suojelua.

Suojeluesityksen aineistot:

Valtionmaiden suojelupotentiaali vähenee hakkuiden myötä

Luonnonsuojelujärjestöjen suojeluesityksien kohteille on vetoomuksista huolimatta suunnitteilla hakkuita, jotka veisivät alueiden suojeluarvot mennessään. Syyskuussa 2012 Metsähallitus hakkasi Soimasuon suojelualueen ympäristön metsiä, joita oli tarkoitus esittää suojeltavaksi osana luonnonsuojelujärjestöjen yhteistä valtion maiden suojeluesitystä.

Kansallisomaisuus_turvaan_uhatut_kartta.png
Kuva: Uhattuja (keltainen) tai hakattuja arvokkaita alueita valtion mailla.

Valtion maiden uhattuja arvokohteita tiedetään lisäksi olevan useilla muillakin paikkakunnilla:

Järjestöt myös vetosivat 9.10.2012 ympäristöministeriöön ja Metsähallitukseen hakkuiden keskeyttämiseksi Malahvian alueella. Ympäristöministeriössä on valmisteilla Kalevalapuiston suojelualueen perustaminen ja Malahvian alue on yksi laajimmista ja hienoimmista Kalevalapuistoon ehdotetuista kohteista. Vaikka puiston perustaminen on vielä kesken, Metsähallitus käynnisti hakkuut Malahvian reuna-alueilla, joita järjestöt olivat esittäneet liitettäväksi Kalevalapuistoon.

      Arvokkaita tutkimusmetsiä

      Metsähallituksen hallintaan siirtyi 2008 kymmeniä tuhansia hehtaareja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsiä, joita ei ole aiemmin huomioitu valtionmaiden suojelunarvoisia kohteita arvioitaessa.

      Entisillä Metsäntutkimuslaitoksen alueilla on järjestöjen luontoselvitysten mukaan runsaasti arvokkaita metsiä, jotka soveltuisivat erinomaisesti hallitusohjelmaan kirjatun suojelutavoitteen toteuttamiseen. Järjestöt ovatkin vedonneet ministeriöihin kaikkien Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallituksen hallintaan siirrettyjen alueiden hakkuiden jäädyttämiseksi, kunnes alueiden suojelupotentiaali ja merkitys suojelualueverkoston täydentämisessä on selvitetty.

      Luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen suojeluesitys ja Kansallisomaisuus turvaan -raportti kokoaa yhteen esityksiä arvokkaasta suo- ja metsäluonnosta niin entisiltä Metsäntutkimuslaitoksen mailta kuin muiltakin valtion mailta. Alueet sopivat suojeltavaksi osana METSO-ohjelman toimenpiteitä tai valtioneuvoston soita ja turvemaita koskevan periaatepäätöksen toteutusta.

       

      Esimerkkejä arvokkaiden alueiden hakkuista entisillä Metsäntutkimuslaitoksen mailla

       

       

      Kansallisomaisuuden realisointia luonnon kustannuksella

      Metsähallitus on aloittanut suuren valtionmaiden myynnin täyttääkseen valtion sille asettamat tulostavoitteet. Myynnissä on useita luonnonsuojelun kehittämiseen soveltuvia kohteita, luonnontilaisten purojen ja jokien rantoja, järvien ja meren rantoja ja saaria sekä ojittamattomia soita.

      Luontojärjestöt katsovat, että suurta maanmyyntiä tehdään jo Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten luonnonsuojelun, kustannuksella. Järjestöt vaativat, että valtion maiden myyminen keskeytetään ja myyntikohteiden luonto- ja virkistysarvot selvitetään.