Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Metsät / Ilmastonmuutos ja metsät

Ilmastonmuutos ja metsät

Ilmastonmuutos ja metsät

 

Luonnossa on hiiltä. Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta että hillitsemme ilmastonmuutosta. Noin kolmasosa maaekosysteemien hiilestä on Suomessa varastoitunut metsiin ja niiden maaperään.

Toisaalta puulla ja metsien raaka-aineilla on mahdollista korvata enemmän päästöjä aiheuttavia energiaraaka-aineita ja materiaaleja kuten turvetta tai betonia. Uusiutuvan puunkaan käyttömahdollisuudet eivät kuitenkaan ole rajattomat ja se täytyy tehdä kestävästi ja metsien hiilivarastoista huolehtien.

Metsien hiilivarastojen suojelemiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää:

  • Kartoitetaan monimuotoisuudelle tärkeät sekä hiilivarastoina toimivat alueet ja edistetään niiden suojelua ja kestävää käyttöä
  • Selvitetään nykyisten politiikkatoimien vaikutukset Suomen hiilivarastojen tilaan
  • Lopetetaan soiden ojitus ja heikosti kannattavat metsien kunnostusojitukset
  • Jätetään kannot metsään ja käytetään energiaksi pienempiä hakkuutähteitä ja metsäteollisuudelta yli jäävää puuta
  • Lasketaan hakkuutavoitteita, niin että metsien hiilivarasto kasvaa voimakkaasti
  • Lisätään metsien hiilivarastoa jättämällä lisää metsiä intensiivisen talouskäytön ulkopuolelle kehittymään luontaisesti, pidentämällä metsien kiertoaikaa, vähentämällä maanmuokkausta, sekä suosimalla peitteistä metsänkasvatusta.

hiilivarastokaavio.jpg


Tällä sivulla:

Metsät luonnon omina hiilivarastoina

Mikä on luonnon hiilivarastojen tilanne Suomessa?

Metsäenergian kestävä käyttö


Metsät luonnon omina hiilivarastoina

Hiilivarastojen turvaaminen yhdistää metsien ja soiden suojelun ilmasto- ja energiapolitiikkaan: Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta että hillitsemme ilmastonmuutosta.

Hiilen varastoina toimivat suuripuustoiset metsät ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Esimerkiksi vanhoissa metsissä elää 35 % Suomen uhanalaisista lajeista. Tällaisia alueita suojelemalla autetaan sekä luontoa että ilmastoa - samalla alueet tarjoavat ihmisille luontoelämyksiä, virkistystä, rauhaa ja suojaa, marja- ja sienisatoja sekä riistaa. 

Metsien hiilivaraston suuruuteen vaikuttaa etenkin hakkuiden määrät, metsien puuston ikä sekä maaperän käsittely. Viime vuosikymmenet metsät ovat toimineet hiilen nieluina, mikä tarkoittaa niiden hiilivaraston kasvamista. Metsien maaperä taas on todennäköisesti muuttunut metsätalouden käsittelyjen myötä hiilen lähteeksi, mutta tarkka tutkimustieto on vielä hajanaista.

Nykyiset tavoitteet vuosittaisille hakkumäärille tulevat toteutuessaan kuitenkin hidastamaan metsien hiilivaraston kasvua. Taimikosta alkavassa kehityksessä kestää useampia vuosikymmeniä, ennen kuin metsän hiilivarasto yltää jälleen hakkuita edeltäneelle tasolle. Talousmetsiemme puuston määrä ja siten myös hiilivarasto on kaikkiaan myös luonnontilaisia boreaalisia metsiä pienempi.

Aiemmin metsiin jääneiden puun osien kuten oksien ja varsinkin kantojen kerääminen metsästä bioenergiaksi pienentää entisestään metsien hiilivarastoa. Hiilivaraston pienenemisestä syntyvä päästö vastaa kantojen kohdalla ensimmäiset vuosikymmenet fossiilisten energialähteiden päästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta juuri seuraavat vuosikymmenet ovat kriittisiä.SLL_hiili_www_kansi.jpg 

Mikä on luonnon hiilivarastojen tilanne Suomessa?

Luonnonsuojeluliiton Hiili Suomen luonnossa -seminaarissa 4.2.2011 kuultiin tuoreita tutkimustuloksia metsien ja soiden hiilivarojen tilanteesta ja kehityksestä.

Soiden ojitusten vaikutukset luonnon hiilivarastoile ja ilmastolle
Heikki Simola, Itä-Suomen yliopisto

Heikki Simola kertoi uusista tuloksista ojitettujen soiden hiilipäästöistä. Tutkimushankkeessa on mitattu uudelleen vanhojen GTK:n 80-luvun ojitettujen soiden näytepisteiden turpeen kertymää ja hävikkiä. Uuden aineiston perusteella Suomen metsäojitettujen soiden keskimääräinen hiilipäästö on huomattavasti nykyarvioita korkempi.

Metsäojitettujen soiden koko pinta-alalle monistettuna päästöt olisivat 33 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa eli lähes kolme kertaa nykyisin raportoitujen ojitettujen soiden päästöjen määrää. Suomen kokonaispäästöt ovat noin 80 milj. tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset
Jari Liski, Suomen ympäristökeskus

Energiapuuta korjatessa metsien hiilivarasto pienenee hiilimäärällä, joka poiskorjatussa puussa olisi, jos ne olisi jätetty metsään. SYKE:n tutkimusryhmän uusien tulosten mukaan Suomen tavoitteiden mukaisen määrän korjuu aiheuttaa metsien hiilinielun pienenemisen noin 6 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, verrattuna tilanteeseen, jossa energiapuuta ei korjata.

Vaikka puun energiakäytöstä tulee edelleen pienemmät ilmastopäästöt kuin fossiilisista polttoaineista, hiilinielun heikkeneminen pienentää metsäenergialla Suomessa saavutettavia päästövähennyksiä 60–80 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Erilaisten metsienkäsittelymenetelmien hiilitase
Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto

Eri-ikäismetsätalouden menetelmillä voidaan vähentää metsätalouden hiilipäästöjä ja kasvattaa hiilen varastoja. Pukkalan esittelemissä tutkimuksissa on huomioitu hiilen varastoituminen koko puun elinkaaren aikana aina tuotteeksi asti. Metsätalouden hiilitasetta voi myös parantaa pidentämällä metsän kiertoaikaa, lykkäämällä ensiharvennusta ja suosimalla yläharvennusta avohakkuiden sijaan, kasvattamalla mäntyä ja käyttämällä ennemmin kuusikuitupuuta energiantuotantoon.

Nykysuositusten mukainen metsätalous osoittautui erilaisia menetelmiä vertailessa hiilen varastoinnin kannalta yhdeksi huonoimmista menetelmistä. 

Metsäenergian kestävä käyttö

Luonnonsuojeluliitossa kannatamme uusiutuvan biomassan ja puun käytön lisäämistä energian ja etenkin lämmön tuotannossa. Suomessa eikä Euroopassa ei kuitenkaan ole varaa kestävästi merkittävästi lisätä puun kokonaiskäyttöä, joten puubiomassaa on käytettävä entistä tehokkaammin ja säästeliäämmin.

Pidämme tärkeänä, että biomassan energiakäytölle asetetaan kattavat kestävyyskriteerit. Biomassan energiakäytössä tulee ennen kaikkea huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle sekä biomassan käytön ilmastovaikutukset. Biomassan käytön ilmastotaseen tulee olla fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna huomattavasti parempi.

Mielestämme puuenergian käyttö tulisi kohdistaa sellaisiin puuenergian muotoihin, joiden käytöstä seuraa vähiten monimuotoisuushaittoja ja joiden päästövähennykset ovat mahdollisimman suuret. Emme toistaiseksi kannata kantojen käyttöä energialähteenä, vaan kohdistaisimme energiapuun korjuun hakkuutähteisiin ja harvennuspuihin. Energiapuun korjuussa osa biomassasta on jätettävä hakkuualueelle monimuotoisuuden ja ravinnetasapainon säilyttämiseksi.

Suomen tavoite on tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen nojaa etenkin puun käytön lisäämiseen. Metsäenergian käytön kasvun oletetaan tapahtuvan erityisesti pienpuulla ja kannoilla. Metsäenergian tavoitteet tulisi kuitenkin täyttää pienpuun ja hakkuutähteiden lisäksi teollisuudelta ylijäävällä kuitupuulla, eikä esimerkiksi kannoilla. Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan pelkästään puutuoteteollisuuden purua ja haketta odotetaan vapautuvan vuoteen 2020 mennessä noin 6 TWh ja kuitupuuta noin 14 TWh.