Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Kohtuutalous / MIPS / Mikä MIPS?

Mikä MIPS?

Mikä MIPS?

 

Kirjaimet MIPS tarkoittavat Material Input per Service unit, eli materiaalipanosta, joka tarvitaan tietyn hyödykkeen tuottamiseksi. Luonnonsuojeluliiton ja ympäristöministeriön FIN-MIPS kotitalous -hanke on päättynyt syksyllä 2008. Hankkeen julkaisut.

Tiesitkö, että yhden platinagramman tuottaminen kuluttaa 350 kg uusiutumattomia luonnonvaroja? Auton katalysaattorissa on noin 3 grammaa platinaa. Katalysaattoreiden ansiosta ilman laatu on Suomessa parantunut, mutta platinan käyttö näkyy valtavina kaivosjätevuorina esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

kuva: Sakari Autio

Materiaalivirrat

tarkoittavat kaikkia luonnonvaroja, joita ihminen ottaa luonnosta ja aikanaan palauttaa muodossa tai toisessa. Mitä enemmän ihminen ottaa materiaaleja luonnosta, sitä enemmän aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia. Materiaalivirrat kertovat ympäristöön kohdistuvien haittojen kokonaisuudesta, kun perinteisesti on keskitytty yhteen haittatekijään kerralla, kuten esimerkiksi ravinnepäästöihin.


Ekologinen selkäreppu

kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön taakka, jonka mikä tahansa tuote kantaa mukanaan.

Esimerkiksi linja-auton koko elinkaaren aikaisessa ekologisessa selkärepussa Suomessa on 4 miljoonaa kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, 42 miljoonaa litraa vettä ja 780 000 kiloa ilmaa. Tässä repussa on mukana linja-auton valmistus, ajon aikana kulunut polttoaine, ajamiseen tarvittavaa infrastruktuuria sekä linja-auton poistaminen käytöstä sen elinkaaren lopussa. Itse linja-auton paino ei kuitenkaan ole repussa mukana.

 

MIPS

(Material Input Per Service unit) suhteuttaa materiaalinkulutuksen siitä saatuun hyötyyn.  Se eroaa ekologisesta selkärepusta siten, että siinä on mukana myös tuotteen oma paino. MIPS-luvuilla arvioidaan kulunutta luonnonvarojen määrää tiettyä hyötyä kohden. Näin voidaan helposti vertailla saman palvelun tuottamista eri tavalla. Tuotteesta saatava palvelu pitää joka kerta määritellä erikseen, esimerkiksi linja-autolla se on ihmisen siirtyminen paikasta toiseen. Tällöin yksikkönä voidaan käyttää yhden ihmisen yhden kilometrin matkaa eli yhtä henkilökilometriä.

MIPS = MI/S = Material Input per Service unit = materiaalipanos / palvelusuorite

MI on tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikainen materiaalinkulutus alkaen sen vaatimien laitteiden raaka-aineiden käyttöönotosta aina jätehuoltoon asti. MI mitataan kiloissa (tai grammoissa tai tonneissa). MI sisältää ekologisen selkärepun lisäksi tuotteen oman painon.

MI kerrotaan viidessä luonnonvaraluokassa.

S on palvelusuorite, eli tarkoittaa tuotteen tarjoaman palvelun, eli siitä saadun hyödyn määrää (esim. matkustettuja kilometrejä, luku-, pesu- tai muita käyttökertoja).

Esimerkiksi linja-autolla matkustaminen kuluttaa Suomessa keskimäärin 320 grammaa uusiutumattomia luonnonvaroja, 3,2 litraa vettä ja 60 grammaa ilmaa yhtä matkustajakilometriä kohden. Henkilöautolla samaan tarkoitukseen kuluu 1,44 kg uusiutumattomia luonnonvaroja, 14,5 litraa vettä ja 140 grammaa ilmaa.

Kuvassa: Professori Friedrich Schmidt-Bleek on kehittänyt MIPS-menetelmän 1990-luvun alussa Wuppertal -instituutissa Saksassa.

 

mips.jpg

Ekotehokkuuden kehittäminen

Kun tuotteeseen tai palveluun kuluneiden luonnonvarojen määrä, eli MIPS, laskee luonnonvarojen tuottavuus kasvaa. Tuottavuutta voidaan lisätä joko vähentämällä luonnonvarojen käyttöä (MI) tai lisäämällä tuotteesta saadun palvelun (S) määrää.

 

Luonnonvarojen käyttöä (MI) voi vähentää 
esimerkiksi

  • siirtymällä raaka-aineisiin ja energialähteisiin, joiden ekologinen selkäreppu (tai MI-kerroin) on pieni
  • käyttämällä tuotteeseen uusiomateriaaleja
  • pienentämällä tai keventämällä tuotteita (mielellään pienentämättä tuotetun palvelun määrää)
  • tehostamalla prosessien raaka-aineen ja energian käyttöä
  • vähentämällä kuljetuksia.

 

 Aikaansaatavaa palvelua (S) voi lisätä

  • edistämällä tuotteiden pitkäkestoista käyttöä (esim. kestävyys, ajattomuus, huollettavuus, korjattavuus, parannettavuus, täydennettävyys, käyttövarmuus, helppokäyttöisyys, uudelleenkäytettävyys)
  • edistämällä tuotteiden monivaiheista käyttöä (esim. uudelleenkäyttö, monikäyttöisyys, purettavuus, materiaalikoostumuksen ja rakenteen yksinkertaisuus)
  • käyttämällä materiaalitehokkuutta lisääviä myynti- ja markkinointiratkaisuja, kuten

                     - käyttöoikeus tuotteen sijaan (esim. lainaus, liisaus, vuokraus)

                     - yhteiskäyttö ja jaettu käyttö (esim. pesula, julkinen liikenne)

                     - palvelun tarjoaminen tuotteen sijaan (esim. puhelinvastaajapalvelu)

 

MIPS tarjoaa mahdollisuuden vertailla eri tuotteiden ja palveluiden ekotehokkuutta koska sillä on tietty yksikkö, S, eli palvelusuorite. Näin voi valita vähemmän ympäristöä kuormittavan vaihtoehdon. Lue esimerkkejä ekotehokkuuden lisäämisestä ekotehokkuustietopankista!

 

Lue lisää aiheesta:

  • MIPS-laskenta, tuotteiden ja palveluiden luonnonvaratuottavuus (pdf-tiedosto, Wuppertal-instituutin suomennettu opas)
  • Ekotehokkuus - business as future kertoo, miksi yrityksen kannattaa lähteä tavoittelemaan ekotehokkuutta ja miten sitä voidaan tehdä. Voit ladata sen sivuiltamme.
  • Sustainable Europe Research Institute (SERI) julkaisee englanniksi ilmaista sähköistä uutislehtistä SERI-Infomail, jossa on paljon uutta tutkimus- ja muuta tietoa muun muassa materiaalitehokkuudesta. SERI-Infomailin arkistossa voi katsella vanhoja lehtisiä ja tilata lehtisen omaan sähköpostiinsa.

Kuva: Laura Räsänen:Montsegorskin sulatto Kuolan niemimaalla