Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Luonto ja ympäristö Ympäristöhallinto Aluehallinnon uudistaminen (ALKU) 5. Maakuntaliitoille valtaa - kansanvaltaako?

5. Maakuntaliitoille valtaa - kansanvaltaako?

Maakuntaliittojen kahtalainen rooli 

Maakuntaliitot ovat jäsenkuntiensa muodostamia kuntayhtymiä, joiden rooli on kahtalainen. Kuntayhtyminä ne ovat jäsenkuntiensa edunvalvojia.

Toisaalta maakuntaliitot toimivat aluekehitysviranomaisina sekä vastaavat alueensa yleisestä kehittämisestä ja maakuntakaavoituksesta.

Maakuntaliittojen hallinto

Ylintä päätösvaltaa maakuntaliitoissa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ovat kuntien valtuutettuja. Toimikausi on kunnallisvaalikausi. 

Valtuusto valitaan kunnallisvaalituloksen pohjalta maakunnan poliittisten voimasuhteiden ja tasa-arvolain vaatimusten mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla on oltava edustus.

Kainuun hallintokokeilussa maakuntavaltuusto valitaan suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen.

Maakuntavaltuustojen poliittiset voimasuhteet 2005-08 (pdf, 35 kt)

Maakuntavaltuustojen poliittiset voimasuhteet 2009-12 (pdf, 34 kt)

Maakunnista yhteistoiminta-alueita

Aluehallinnon uudistuksessa maakunnista muodostetaan yhdeksän yhteistoiminta-aluetta. Näistä kolme säilyy yhden maakunnan alueena: Lappi, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Tarkoituksena on, että yhteistoiminta-alueet ovat päätöksenteossaan johtavassa ja kokoavassa roolissa suhteessa alueella toimivaan valtion aluekehitysviranomaiseen, ELYyn.

Lisää päätösvaltaa ja voimavaroja maakuntaliitoille 

Maakuntien liittojen ja niiden muodostamien yhteistoimintaelinten päätösvaltaa aluekehittämisessä ja aluekehittämisrahoituksen käytössä lisätään säädösperusteisesti.

Maakuntaohjelmista ja niiden vuotuisista toteuttamissuunnitelmista tulee osa ELYjen ja AVIen strategista ohjausta. Maakuntaohjelmat sitovat valtion alueviranomaisen toimintaa nykyistä enemmän.

Maakuntaliittojen ohjausvalta kasvaa muun muassa luonnonvaroja ja ympäristöä koskevissa hankkeissa, suunnitelmissa ja ohjelmissa.

Uudistukseen liittyy myös alueiden kehittämislain kokonaisuudistus:

Kansanvaltaistamistako?

Aluehallinnon uudistamista on markkinoitu hallinnon kansanvaltaistamisena.

Kansanvaltaistamisen sijasta hallintomalli luo uusia väliportaita, mutkistaa ohjausta ja hämärtää valtasuhteita. Hallinto etääntyy kansalaisista.

Selvää on, että aluekehityksestä vastaavan TEM:n valta paisuu ministeriön vastatessa sekä ELYjen että aluekehityksen osalta maakuntaliittojen ohjauksesta.

Ministeriö on jo keväällä 2008 aloittanut Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelun vuoteen 2013. Ohjelma on tarkoitus ajaa olennaiseksi osaksi maakuntaohjelmia. Käynnistymässä on myös aluekehitysstrategian 2020 valmistelu sidosryhmien kanssa.

6. Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy

Takaisin ALKU-pääsivulle