Miten sinä voisit parantaa vesiemme tilaa?
Arkipäivän valinnoilla on suuri vaikutus siihen, minkälaisessa kunnossa omat sisävesistömme, Itämeri ja maailman vesivarat ovat. Tutustu Luonnonsuojeluliiton vesiensuojeluohjeisiin ja mieti miten juuri sinä voisit parantaa vesiemme tilaa!
Peseminen
Käytä vain tarvittava määrä
pesuaineita. Myös ympäristöä säästävät
pesuaineet kuluttavat vedestä happea ja haittaavat siten
vesiekosysteemin toimintaa.
Käytä pesuaineena puhdasta saippuaa ja pesuaineita, jotka eivät sisällä fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. Synteettisten tensidien korkea biohajoavuus ei tarkoita, että tuote olisi vesistöystävällinen, sillä myös hajoamistuotteet ovat pääosin haitallisia. Ecover-pesuaineet, etikka, ekosaippuat, mäntysuopa sekä Joutsen-merkityt pesuaineet ovat hyviä vaihtoehtoja.
Astioiden tai mattojen peseminen tulee tehdä kaukana rannasta siten, että pesuvedet imeytyvät maastoon. Myös saunan pesuvedet tulee johtaa imeytyskuoppaan tai maastoon. Jos saunan pesuvesiä johdetaan maastoon usein, imeytysaluetta tulee muuttaa tai imeytysalueen materiaali vaihtaa muutamien vuosien välein. Myös pienen sakokaivon rakentamista ennen imeytysaluetta tulee harkita.
Ruoka
Käytä mieluiten kalastettua
suomalaista kalaa ja vältä kasvatuskalaa. Suosi
kalastetuista kalalajeista muita kuin Itämeren lohta, sillä
Itämeren lohen luonnonkanta on uhanalainen.
Kalasta monipuolisesti ja syö mitä kalastat. Älä valikoi kalastaessasi vain isoja petokaloja, sillä niillä on keskeinen rooli ravintoverkossa ja välillinen merkitys vesistön ravinteisuuden kannalta. Huolehdi kalojen alamitoista, jotta kalakannat säilyvät elinvoimaisina. Kalasta vain sen verran kuin pystyt itse hyödyntämään; myös särki on hyvä ruokakala oikein valmistettuna.
Valitse luomumerkittyjä tuotteita aina kun se on mahdollista. Luomupeltoviljelyssä ravinnetase on parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Se tarkoittaa, että peltoon laitettavasta ravinnemäärästä tulee viljassa pois suhteessa enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä. Siten myös vesiin päätyy pienempi osa ravinteista luomuviljelyssä.
Lähellä tuotetun ruuan valitseminen vähentää vesistövaikutuksia epäsuorasti kuljetuksien vähenemisen kautta. Lisäksi lähiruuan vesistövaikutuksia on helpompi valvoa kuin ulkomailta tai kauempaa kotimaasta tuodun.
Kun vähennät eläinvalkuaisen määrää ravinnossasi puolella, vähentyy typen määrä käymäläjätteessäsi noin yhdellä kolmasosalla. Typpi taas on jätevedestä juuri se vaikeimmin poistettava rehevöittävä aine.
Käymälä
Jos asut
omakotitalossa, valitse käymäläksesi kompostoiva
käymälä, erotteleva käymälä tai muu
vaihtoehtoinen, ravinteiden kierrätystä edistävään
tekniikkaan perustuva ratkaisu. Harmaat vedet voi käsitellä
erikseen sakokaivolla yhdistettynä imeytyskenttään tai
maasuodattimeen. Tarkempia ohjeita saat ympäristöviranomaisilta.
Mökillä vesistön kannalta paras käymäläratkaisu on hyvin hoidettu kuivakäymälä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeeseen ja käymäläjäte kompostoidaan.
Huolehdi, että lemmikkieläinten ulosteet ja virtsa päätyvät biojätteeseen tai kuivalle metsäalueelle. Sadevesiviemärien läheisyydestä, pihoilta ja rannoilta ulosteiden sisältämät bakteerit joutuvat vesistöön. Useat ulosteperäiset virukset ja bakteerit voivat elää pitkiäkin aikoja ja aiheuttaa infektioita alapuolisen vesistön käyttäjille.
Huolehdi myös veneen jätevedet asianmukaiseen tyhjennyspisteeseen. Jäteveden laskeminen suoraan vesistöön on kiellettyä.
Jätteet
Estä jätteiden syntymistä ja lajittele jätteet. Näin vähennät kaatopaikkojen vesistövaikutuksia. Ongelmajätteet tulee kerätä käsittelyä varten erikseen. Viemäriin joutuessaan haitalliset aineet huonontavat jätevedenpuhdistamon puhdistustulosta ja siten myös kuormittavat vesistöä epäsuorasti.
Piha ja puutarha
Jokainen asuintalo sijaitsee jonkun vesistön valuma-alueella. Ota selvää, mihin sadevedet ja kuivatusvedet talosi ympäristöstä johdetaan.
Huolehdi, että katoilta ja pihalta tulevat sadevedet imeytetään jo tontilla tai sen läheisyydessä. Vältä pihamaalla asfalttia ja suosi vettä läpäisevää pintaa sekä monivuotista kasvillisuutta. Näin sadeveden sisältämien haitallisten aineiden vesistökuormitus vähenee ja sadevesivirtaamien aiheuttama eroosio taajamapuroissa pienenee.
Paras kasvillisuus puutarhassa on alueen luontainen puusto, pensasto ja niitty. Nurmen perustaminen mökille tai asuintalon pihalle ei ole suositeltavaa. Nurmen kyky sitoa maa-ainesta sekä haihduttaa ja sitoa vettä on pieni verrattuna luontaiseen kasvistoon.
Tee puutarhastasi luomupuutarha. Älä käytä keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Arvioi tarkasti puutarhasi lannoituksen tarve kirjallisuuden tai puutarhaneuvojan avustuksella. Lannoitteet tulee levittää sateettomana aikana keväällä tai kesällä.
Puutarhan ja ojan, lammen tai vesistön välissä tulee olla riittävä suojakaista tai suojavyöhyke ja puutarha tulee pitää kasvipeitteisenä talven yli.
Rannan käyttö
Pidä rantaviiva luonnontilaisena ja kasvillisuuden peittämänä. Näin rantavyöhyke suojaa vesiluontoa parhaiten.
Rantaviivan muokkauksen, ruoppauksen tai maan täytön voi korvata laiturimaisilla rakenteilla ja pitkospuilla. Rantaviivan muokkaus vapauttaa aina vesistöön rehevöittäviä ravinteita ja vaikeuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita.
Jos kuitenkin päädyt täyttämään, ruoppaamaan tai muuten muotoilemaan rantaa, ilmoita suunnitelmistasi kuntasi ympäristöviranomaiselle. Ruoppausmassat tulee aina sijoittaa maa-alueelle. Rannan muokkaus tulee tehdä esimerkiksi loppusyksystä, talvella tai alkukeväästä, jolloin siitä on vähiten haittaa.
Vesikasveja voi poistaa oman rannan edustalta, jos ne haittaavat rannan käyttöä. Vie leikattu vesikasvimassa heti maalle ja kompostoi se. Kasvimassasta vapautuu hajotessa ja sateessa suuria määriä ravinteita, jotka valuvat helposti takaisin vesistöön. Muista, että varsinkin matalilla rannoilla tiheä kasvillisuus on luonnollista ja sen säilyttäminen toivottavaa.
Liikkuminen
Julkisten kulkuvälineiden, pyöräilyn ja kävelyn suosiminen on paras vaihtoehto myös vesien kannalta. Liikenneväylien rakentaminen muuttaa valuma-alueen veden kiertoa ja aiheuttaa maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Liikenteestä joutuu vesistöihin rehevöittäviä typpipäästöjä sekä myrkyllisten orgaanisten hiiliyhdisteiden ja raskasmetallien päästöjä.
Korjauta ja pesetä auto huoltoasemalla tai muussa paikassa, missä tippuva öljy, noki ja pesuvedet johdetaan käsiteltäväksi.
Seppo Leinosen piirroskuvat Jokamiehen vesiensuojeluohjeesta