Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu → Luonto ja ympäristö → Vesistöt → Pienvedet
Sisältö
 

Pienvedet

Pienvedet ovat keskeinen osa suomalaista luontoa. Yli 90 prosenttia Suomen järvistä on lampia tai pikkujärviä. Suomessa arvioidaan olevan jopa satoja tuhansia lähteitä. Pienvedet ovat kiehtovia luontokohteita ja tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle.

kotkansiivet.jpg

Ajankohtaista:

Tällä sivulla:

Pienvesiä ovat purot, norot, lammet sekä lähteet. Myös Itämeren maankohoamisrannikon fladat ja kluuvijärvet voidaan lukea pienvesiin. Pienvedet ovat rantavyöhykkeineen ja ympäröivine metsineen monimuotoisia luontokokonaisuuksia. Niissä on omanlaisensa pienilmasto ja eliöstö. Pienvedet tarjoavat elinalueita lukuisille vesikasveille, linnuille, kaloille sekä hyönteisille. Moni pieni nisäkäs, kuten saukko, on riippuvainen pienvesiluonnosta. Purokäytävät rantametsineen toimivat myös ekologisina kulku- ja leviämisreitteinä eläimille ja kasveille.

 

Pienvesien tila

Täysin luonnontilaiset pienvedet ovat hyvin harvinaisia. Parhaiten ovat säilyneet luonnonsuojelualueilla ja Pohjois-Suomessa sijaitsevat pienvedet. Suomen uhanalaisista eliölajeista noin kuusi prosenttia on pienvesien lajeja.

Yli 90 prosenttia eteläisen Suomen lähteistä on muuttunut tai tuhoutunut. Lähteiköt ovatkin erittäin uhanalaisia luontotyyppejä tällä alueella. Lapin eteläpuolisen Suomen kaikki puroluontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi, savimaiden purot jopa äärimmäisen uhanalaisiksi. Purojen ja norojen eliöistä ovat harvinaistuneita mm. useat purosammaleet, jokihelmisimpukka eli raakku sekä purotaimen. Osa puroista on kuitenkin säilynyt uomaltaan luonnontilaisena, vaikka ympäristöä olisi muokattu. Luonnontilaisia lampia on vielä jäljellä enemmän kuin muita pienvesiä, mutta kalliolampia lukuun ottamatta kaikki lampiluontotyypit ovat eteläisessä Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettävien listalla.

 

Ihminen on muuttanut pienvesiluontoa

Pienvesiä on tuhoutunut maa- ja metsätalouden ojituksissa ja maan muokkauksessa. Pelkkä puuston hakkaaminen puron tai noron ympäristöstä vaikuttaa veden lämpötilaan ja valaistusoloihin ja sitä kautta kasvillisuuteen ja eläimiin. Suuri osa puroista on perattu, eli niistä on poistettu kasvillisuutta, kiviä ja puuainesta. Taajamissa puroja on suoristettu ja putkitettu rakentamisen tieltä. Lähteitä on muokattu entisaikoina vedenottoa varten. Suolampiin liittyvien purojen perkaus ja maan ojitus on johtanut lampien vedenpinnan laskuun. Uusin uhkia lampiluonnolle on rantojen rakentaminen. Fladoja ja kluuveja ruopataan veneväylien ylläpitämiseksi ja Itämeren rehevöityminen vaikuttaa niiden tilaan. Maatalouden ravinnevalumat sekä metsätalousmaan muokkauksessa syntyvä kiintoaine- ja rautakuormitus huonontavat pienvesien veden laatua. Myös soran- ja turpeenotto sekä teiden ja sähkölinjojen rakentaminen on tuhonnut pienvesiä.

 

Ennallistamalla kohti luonnontilaa

Vaurioituneet ja osin luonnontilansa menettäneet pienvedet ympäristöineen ovat yhä tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Niissä on usein säilynyt pienvesille ominaista lajistoa. Pienvesiluonto voi palautua itsestään lähelle luonnontilaa, jos käsittelystä on kulunut riittävästi aikaa tai se on ollut vähäistä. Esimerkiksi puro hakee vähitellen luontaisen mutkittelevan uomansa ja lajisto alkaa palautua. Pienvesiä voidaan myös ennallistaa. Ennallistamisessa on tärkeää kartoittaa pienveden koko valuma-alue ja mahdollisuuksien mukaan kunnostaa myös pienvettä ympäröiviä soita, tulva-alueita ja kosteikkoja.

Vesilaki suojaa pienvesiä muuttamiselta ja metsälain mukaan pienvedet ympäristöineen tulee säästää metsänhoitotoimilta. Myös alueidenkäytön suunnitteluun tulisi luoda selkeät ohjeet pienvesien suojelemiseksi. Pienvesille tulisi laatia oma suojelu- ja ennallistamisohjema. Erityisesti Lapin eteläpuolisessa Suomessa pienvesiluonnon suojelu ja ennallistaminen on tärkeää, jotta harvinaistunutta pienvesiluontoa saadaan pelastettua.

 

Luonnonsuojeluliitto suojelee ja ennallistaa pienvesiä

Pienvesien suojelu on Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojelutyön keskeinen osa. Luonnonsuojeluliitto edistää pienvesien suojaa mm. vesilain uudistuksessa sekä vesienhoidon suunnittelun kautta. Uudessa vesilakiluonnoksessa puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantavalla hankkeella on oltava lupa. Luonnonsuojeluliitto levittää pienvesitietoa mm. luentojen ja oppaiden avulla. Liiton Pohjanmaan ja Satakunnan piireissä toteutetaan purojen kunnostushankkeita. Hankkeissa kartoitetaan pienvesien tilaa ja parannetaan taimenen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita puroissa. Kesän 2008 aikana kunnostettiin kiveämällä ja sorastamalla taimenille sopivia elinpaikkoja ja lisääntymisalueita mm. Karvianjoella.

 

Lisätietoa pienvesistä

 

 Sivun alkuun

 

Kuva: LKA/ Kuvaliiteri